Ero sivun ”Hatanpään kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hä (keskustelu | muokkaukset) Poistettu hyvin outo lähde ja sen viitteet artikkelista (mikäli haluat nähdä lähteeksi merkityn sivun, selaa historiaa) |
vaihdetaan kaapattu domain arkistolinkiksi |
||
Rivi 6:
Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Henrik Boije]]n (1716–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisistä, jotka alkoivat kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna 1757 [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.
Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[valkomulperi]]puiden kasvatusta [[kasvihuone]]issa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa [[Mulperiperhonen|mulperiperhosen]] toukille, ja Boije haaveilikin oman [[silkki|silkintuotannon]] aloittamisesta mahdollisesti läheisen [[Kaarilan kartano]]n omistaneen [[Turun akatemia]]n professorin [[Pehr Adrian Gadd]]in innostamana.<ref name=puutarha/>
Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] oli Suomen-matkallaan vuonna 1775 kartanossa Boijen vieraana ja antoi tällöin määräyksen kaupungin perustamisesta läheisen [[Tammerkoski|Tammerkosken]] rannalle. Boije oli ollut mukana kaupungin perustamista suunnitelleessa komiteassa ja suositellut tällöin kaupungin perustamista omistamansa [[Tammerkosken kartano]]n maille. Boije myikin Tammerkosken kartanon kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon [[kruununvouti]] [[Gabriel Ahlman]]ille 1778 siirtyessään [[Helsinki]]in [[Hämeen ja Uudenmaan lääni]]n maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.<ref name=puutarha/>
Boijen perustamasta kartanon puistosta ovat säilyneet puiston [[lehmus]]rivistöt, päärakennuksen pohjoispuolella oleva koivukuja eli ''"Kuninkaankuja"'' sekä ''"Hattu"'' ja ''"Myssy"'' -nimiset kuuset (kuusien nimet viitannevat Ruotsissa 1700-luvulla toimineisiin [[Hattupuolue|hattu-]] ja [[myssypuolue]]isiin).<ref name=puutarha>[https://web.archive.org/web/20190423163646/http://puutarhahistoria.fi/henkilot/hans-henrik-boije/ Ikkunoita Pirkanmaan puutarhakulttuuriin : Hans Henrik Boije]</ref>
==Kartano 1800-luvulla==
Rivi 16:
Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna [[L. G. Lefren]]in haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 [[laamanni]] ja ritari [[Nils Johan Idman]], ja kartano pysyi [[Idman (suku)|Idman-suvun]] hallinnassa vuoteen 1913 saakka.
Nils Johan Idmanin jälkeen kartanon omistajaksi tuli hänen poikansa Karl Gustaf Idman (1817–1880), joka oli toimnut [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] valtiovaraintoimituskunnan kamarikirjurina.<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|15089|Karl Gustaf Idman}} Luettu 1.8.2016.</ref> Viimeinen Idman-sukuun kuulunut kartanon omistaja oli Karl Gustafin poika Fredrik Leonard Idman (1870–1922), joka oli valmistunut [[agronomi]]ksi [[Mustialan maanviljelyskoulu]]sta 1893.<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli 1853|23024|Fredrik Leonhard Idman}}</ref> Hän lunasti isänsä muiden perillisten osuudet kartanosta vuonna 1903 ja tuli siten ainoaksi omistajaksi.<ref name="ijäs-ojala">Miia Ijäs & Maija Ojala. [http://www.idmaninsaatio.fi/wp-content/uploads/2016/02/tuntematon-tukija-opiskelijan-takana.pdf ''Tuntematon tukija opiskelijan takana – Lääkintöneuvos G. R. Idmanin ja ministeri K. G. Idmanin säätiön historia'', s. 18–19] Idmanin säätiö, Tampere 2015.</ref>
Idmanien kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883.
Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] Idmanin huvila Karl Gustaf Idmanin pojan, pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.<ref name="ijäs-ojala" />
==Kartano kaupungin omistuksessa==
Rivi 26:
Vuonna 1912 paljastunut [[Idmanin kavallusjuttu]] vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Koko 1 459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, [[Viinikka|Viinikan]], [[Nekala]]n, [[Koivistonkylä (Tampere)|Koivistonkylän]], [[Rautaharkko|Rautaharkon]], [[Härmälä]]n, [[Lakalaiva]]n, [[Peltolammi]]n, [[Sarankulma]]n ja [[Multisilta|Multisillan]] kaupunginosat.
Kartanon rakennukset otettiin vuonna 1916 sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla kartanon alueelle valmistui arkkitehti [[Bertel Strömmer]]in suunnittelema [[Hatanpään sairaala]]. Kartanon päärakennus oli vuodesta 1970 lähtien [[Tampereen kaupunginmuseo]]n käytössä. Päärakennukseen vuonna 1994 [[Haiharan kartano]]sta muuttanut [[Nukke- ja pukumuseo]] toimi kartanossa vuoteen 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta oli keskeytettynä.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Niemelä, Jari| Nimeke = Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 129 | Selite = | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampere-Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5558-05-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pyysalo, Katri & Jaatinen, Toimi | Otsikko = Marketta Franck muistoissamme | Julkaisu = [https://issuu.com/vapriikki/docs/museokello_2013/42 Museokello] | Ajankohta = 2013 | Numero = | Sivut = 43 | Osoite=}}</ref> Nukkemuseo siirrettiin vuonna 2009 [[Museokeskus Vapriikki|Vapriikkiin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://vapriikki.fi/nayttelyt/nukkekekkerit/ | Nimeke= Nukkekekkerit | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= Tampere| Julkaisija=Museokeskus Vapriikki | Viitattu=5.10.2018 }}</ref>
==Kartanon nykyinen tila==
| |||