Versio 12. lokakuuta 2020 kello 11.15 muokkaa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 695 muokkausta typo Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu ← Vanhempi muutos		Versio 11. toukokuuta 2021 kello 23.41 muokkaa kumoa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 695 muokkausta p Kh, w Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Belgit''' ({{k-la\|Belgae}}) olivat pääasiallisesti [[keltit\|kelttiläisiä]] heimoja, jotka asuivat Pohjois-[[Gallia]]ssa [[Seine]]n ja [[Rein]]in välimaastossa sekä myöhemmin myös [[Iso-Britannia (saari)\|Britanniassa]]. Belgit asuttivat aluetta, joka ulottui Seineltä Reinille nykyisessä [[Belgia]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Saksa]]n [[Reininmaa]]lla, Etelä-[[Alankomaat\|Alankomaissa]] ja [[Luxemburg]]issa. [[Strabon]] piti kirjoituksissaan niinkin kaukana kuin [[Loire]]lla asuneita [[venetit\|venetejä]] osana belgejä. Belgit jakautuivat alaheimoihin, joita olivat [[ambianit]], [[aduatucit]], [[bellovakit]], [[caeroesit]], [[caletesit]], [[catuvellaunit]], [[condrusit]], [[eburonit]], [[menapit]], [[morinit]], [[nervit]], [[remit\|rẽmit]], [[svessionit]], [[treverit]], [[veliocassesit]], [[viromanduit]], sekä mahdollisesti myös [[parisit]]. Strabonin mukaan ennen roomalaisten saapumista ~~alueelle~~ belgeihin kuului 300 000 soturia. [[Julius Caesar]] kirjoitti vuoden 50 eaa. paikkeilla belgien historiasta mainiten näiden saapuneen silloisille alueilleen [[Germania\|Germanias]]ta heidän ylitettyään Reinin. Caesarin mukaan belgit houkutteli alueelle sen hedelmällinen maa, ja he karkottivat siellä asuneet [[gallialaiset]]. Caesar mainitsi monien belgiheimojen olevan edelleen ylpeitä germanialaisesta taustastaan. Caesarin aikana Germania oli ennen kaikkea maantieteelinen termi, eivätkä belgit näin välttämättä pitäneet itseään germaaneina. Suurin osa belgiheimoista puhui ilmeisesti [[kelttiläiset kielet\|kelttiläisiä kieliä]]. Useimmat tunnetuista vanhoista paikannimistä belgien alueella ovat kelttitaustaisia. Joillakin pienemmillä heimoilla oli kuitenkin mahdollisesti [[germaaniset kielet\|germaaniset]] nimet (esim. ''Sunuci'', ''Cugerni''). Muutamilla belgiheimoilla oli lisäksi selvästi sekoittunut tausta. Esimerkiksi aduatucit olivat Caesarin mukaan muodostuneet [[teutonit\|teutonien]] ja [[kimbrit\|kimbrien]] rippeistä.<ref name="cce">{{Kirjaviite \| Tekijä = John T. Koch \| Nimeke = Celtic culture – A historical encyclopedia \| Vuosi = 2006 \| Sivu = 195–200 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = ABC-CLIO \| Isbn = 1–85109–440–7 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Belgit laajensivat alueitaan voimakkaasti viimeisinä vuosisatoina ennen ajanlaskun alkua. Caesarin mukaan heitä oli asettunut [[Iso-Britannia (saari)\|Ison-Britannian]] rannikolle. Suuri osa Isoon-Britanniaan asettuneista belgeistä, kuten catuvellaunit ja [[atrebaatit]], säilytti samat heimonimet kuin mantereellakin. Belgien muuttoaallot Isoon-Britanniaan ovat ainoat historiallisissa lähteissä mainitut kelttien muuttoliikkeet saarelle. Caesar teki eron belgien ja saaren alkuperäisheimojen välillä ja samankaltainen ero voidaan todeta myös arkeologisissa löydöissä. Belgien vaikutusalueella Ison-Britannian kaakkoisosassa on löydetty mannermaan kaltaisia myöhäisen [[La Tènen kulttuuri]]n kolikkoja ja muita esineitä. Löytöjen on tosin nykyisin tulkittu juontuneen pikemminkin kauppayhteyksistä ja pitkällä aikavälillä tapahtuneesta rauhanomaisesta muuttoliikkeestä mannermaalta Isoon-Britanniaan, kun taas Caesar kuvasi belgien muuttoaaltoa valloitusretkinä. Rooman keisari [[Claudius\|Claudiuksen]] Britannian sotaretkien jälkeen atrebaattien pienentyneistä alueista muodostettiin belgien heimokantoni eli [[civitas]]. Sen keskus oli Venta Belgarum eli nykyinen [[Winchester]].<ref name="cce" />

Ero sivun ”Belgit” versioiden välillä