Ero sivun ”Johan Carl Emil af Frosterus” versioiden välillä

 

Frosteruksen vanhemmat olivat piispa [[Robert Frosterus]], jonka lapset aateloitiin isänsä ansioista vuonna 1875, ja Anna Aurora Matilda Lybecker. Hänen puolisonsa vuodesta 1862 oli Sofia Augusta Kellgren (k. 1913). Frosterus tuli ylioppilaaksi 1849 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1853. Tuomarintutkinnon Frosterus suoritti 1859 ja sai [[varatuomari]]n arvon 1862. Hän oli [[Viipurin hovioikeus|Viipurin hovioikeuden]] ylimääräinen kanslisti vuodesta 1860 ja [[Suomen senaatti|senaatin]] oikeusosaston kopisti vuodesta 1863. Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinviraston apulaistoimitussihteeri [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] hänestä tuli 1864, toinen toimitussihteeri 1866 ja ensimmäinen toimitussihteeri 1870. Frosterus sai [[valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]] arvon 1874 ja [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvon 1880. Hän oli senaattori senaatin oikeusosastossa 1882–1890 ja sen jälkeen Vaasan hovioikeuden presidentti 1890–1900. Valtiopäivillä Frosterus oli [[aatelisto|aatelissäädyssä]] sukunsa edustaja [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]], [[Säätyvaltiopäivät 1882|1882]], [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1888|1888]].<ref name="ym">[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16751 Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Charles Emil Frosterus.] Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 21.11.2020.</ref><ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, s. 1850</ref>

 

==Lähteet==