Ero sivun ”Heikki von Hertzen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 8:
 
===Ajatukset kaupunkirakentamisesta===
Väestöliitto perustettiin 1941 ja von Hertzen aloitti sen toiminnanjohtajana vuonna 1943. Tätä ennen hän toimi [[Tampere]]ella pankin pienen sivukonttorin johtajana. Väestöliitossa von Hertzen tutustui teollisuusneuvos [[Yrjö Laine-Juva]]an, joka istui liiton hallituksessa. Von Hertzen ja Laine-Juva tutkivat järjestelmällisesti Helsingin ympäristöä selvittääkseen rakentamiselle parhaat alueet. Myöhemmin ryhmään liittyivät [[Suomen Kuntaliitto|Kaupunkiliiton]] toimitusjohtaja [[Yrjö Harvia]], arkkitehti [[Otto-Iivari Meurman]] ja Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja [[V. J. Sukselainen]]. Ryhmä ideoi uuden tyyppistä asuntotuotantoa ja yhdyskuntarakennetta.<ref name="tuuri"/>
 
Suomalainen puutarhakaupunki-idea on von Hertzenin luomus.<ref name="hs2_8">''Helsingin Sanomat'' 2.8.2003.{{lähde tarkemmin}}</ref> Hän tiivisti ajatuksensa kaupunkirakentamisesta vuonna 1946 Väestöliiton julkaisemassa pamfletissa ''[[Koti vaiko kasarmi lapsillemme]]''. Kirja oli poleeminen kuvakertomus, joka tunteisiin vetoavasti esitti ihanteellisen asuntoalueen kootut teesit. Von Hertzen arvosteli kovin sanoin Helsingin [[Umpikortteli|umpikortteleita]] ja esitteli englantilaisia puutarhakaupunkeja ja uusia ruotsalaisia asuinalueita.<ref name="hankonen170"/> Pamflettia jaettiin tuhat kappaletta asuntopolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille, mutta pienestä painosmäärästä huolimatta sen merkitys oli huomattava. Kirja herätti suurta huomiota ja aloitti vilkkaan keskustelun.<ref name="tuuri"/><ref name="hankonen170"/>
 
===Asuntosäätiö ja Tapiolan puutarhakaupunki===