Ero sivun ”Neoliittinen kausi” versioiden välillä

'''Neoliittinen kausi''' eli nuorempi [[kivikausi]] (kreikan ''neos'' uusi, ''lithos'' kivi) oli kausi esihistoriassa. Se ajoittuu noin vuosiin 6&nbsp;000–3&nbsp;500 eaa., mutta ajoitus vaihtelee paljon alueesta ja kulttuurista riippuen.<ref name="sanakirja">Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Neoliittinen aika", s. 1004.</ref> Neoliittisen ajan alkuna on pidetty yleensä kotieläinten ja viljelykasvien käyttööntuloakäyttöönottoa sekä kyläasutuksen ja -kulttuurin kehittymistä.<ref name="sanakirja" /> Aikakausi päättyi, kun metalleja alettiin käyttää aseiden, työkalujen ja korujen valmistukseen.<ref name="sanakirja" />

Suomessa Neoliittinenneoliittinen kivikausi tarkoittaa aikaa, jolloin [[keramiikka]] alkoi tulla käyttöön. Muualla Euroopassa keramiikan käyttö ja maanviljely alkavat yleisesti samaan aikaan. Tätä äkillistä muutosta [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjä-keräilijästä]] viljelijäksi kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Ennen neoliittista vallankumousta elanto hankittiin metsästämällä, kalastamalla ja [[Metsästäjä-keräilijä|keräilemällä]] luonnon kasveja ja sieniä. Maanviljely alkoi [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kauden 9&nbsp;800–8&nbsp;700 eaa. päättymiseen mennessä [[Levantti|Levantissa]] tai [[Eufrat|Eufratin]] latvoilla Pohjois-[[Mesopotamia]]ssa.<ref>http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg</ref><ref>http://www.comp-archaeology.org/AgricultureEarliestScreenjpg.jpg</ref>. Joidenkin lähteiden mukaan ruista olisi viljelty jo 11&nbsp;000 eaa.<ref>http://cas.bellarmine.edu/tietjen/images/neolithic_agriculture.htm</ref>

Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä [[tehostettu keräily|tehostettu villiviljan keräily]] ja varastointi noin 13&nbsp;000 eaa.<ref>http://www.des.ucdavis.edu/faculty/Richerson/Origins_Ag_IV3.htm</ref><ref>http://www.earlyfarmers.net/index.php?main=maps&nr=1&l=en</ref>. Tällöin huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestäsiemenistä itää uutta viljaa. Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut.<ref>http://www.primalseeds.org/agricult.htm</ref>.

Noin 5&nbsp;000 eaa. nousi Wei-joen[[Weijoki|Weijoen]] laaksossa [[Yangshaon kulttuuri]]. Yangshaon kylät koostuivat talorykelmistä. Nämä olivat eri sukuryhmien asuinsijoja. Kyliä ympäröi vallihauta, muttei muuri. Hautaukset oli huolellisesti tehtyjä, ruumis haudattiin monesti kahteen kertaan: ensin ruumis mätäni ensimmäisessä haudassa, luut kaivettiin esiin ja haudattiin toisen kerran. Haudat olivat usein syvällä.

Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli [[Hirssi|hirssin]] viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalle olivat kotieläimiksi tulleet myös nauta, lammas ja vuohi. Metsästys oli yhä tärkeä elinkeino. Yangshaon loppuvaiheesta noin 3&nbsp;000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.

Noin 3&nbsp;500–3&nbsp;000 eaa. Shangondin niemimaalla kehittyi [[Longshan-kulttuuri]], jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Kulttuuri levittäytyi asteittain [[Keltainenjoki|Keltaisen joen]] laaksoon Yangshaon paikalle. Leviäminen pohjautui ainakin osin sotaretkiin. Jotkut Longshanin asutuskeskukset olivat suuria, kooltaan 200–400 hehtaaria. Longshanin perinteen mustat ohutseinäiset saviastiat olivat erittäin taitavasti [[Dreija|dreijalla]] tehtyjä. Oraakkeliluut ilmestyivät. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkälle Longshan-kulttuuriin suunnilleen samaan aikaan Jangtsen alajuoksulla vallinneeseen Liangtsun kulttuuriin. Liangzun kulttuuria luonnehti [[jade]] ja luiden kasaaminen hautoihin.

Maanviljely levisi alussa noin 7&nbsp;000 eaa. Etelä-[[Anatolia|Anatoliasta]] Kreikkaan ja [[Kreeta|Kreetalle.]] Sitten viljely [[Neoliittinen Balkan|eteni Balkanilla]] pohjoiseen 6&nbsp;000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Välimeren rannoilla viljely levisi [[Sydänsimpukkakeramiikka|merenkulkijankansan]] mukana länteen Espanjaan ja Portugaliin noin 6000–5500 eaa. Samaan aikaan maanviljely levittäytyi lössipitoisessa maassa viljelevän [[nauhakeraaminen kulttuuri|nauhakeraamisen kulttuurin]] mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa. Etelä-Skandinaviaan ja Brittien saarille viljely saapui noin 4000 eaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://slideplayer.com/slide/10642253/|nimeke=Chapter 15 : Lecture Outline the Geography of Economic Activity and Agriculture Human Geography |tekijä= Malinowski & Kaplan |selite= Ladattava PPT-tiedosto |julkaisu=slideplayer.com|viitattu=2019-12-12}}</ref>. Etelä-Suomessakin viljeltiin harvakseltaan jo 5000–4000 eaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maanviljely-levisi-suomeen-7000-vuotta-sitten-1.32392|nimeke=Maanviljely levisi Suomeen 7000 vuotta sitten|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2019-12-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Meren rannikkoa pitkin viljely levisi nopeasti, mutta hitaammin sisämaassa.

Noin 2&nbsp;000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi [[Apenniinit|Apenniineilla]] ja Alpeilla. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään Lähi-idästä tullutta kansaa, jonka sukuisia asuu nykyään mm Kaukasuksen ja Anatolian seuduilla. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään Lähi-idästä tullutta kansaa, jonka sukuisia asuu nykyään mm [[Kaukasus|Kaukasuksen]] ja Anatolian seuduilla. Geenitutkimukset tukevat tätä. Indoeurooppalaiset olisivat saapuneet vasta noin 4000–2000 eaa.

Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuria väestön tiheyksiä. Keskimäärin maanviljelijällä on 50 kertaa enemmän ravintoa [[Joule|jouleina]] kuin metsästäjillä. Sama pinta-ala elätti erään arvion mukaan 100–150 kertaa enemmän väestöä kuin metsästys.<ref>Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret sivu 96-97</ref>. Suuret väestötiheydet mahdollistivat melko suurten asutuskeskusten synnyn. Metsästäjä-keräilijöiden väestötiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väestön tiheys saattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 asukasta/km². Puutarhoja viljelevän väestön väestötiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön tiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väestön tiheyksiä. Maanviljely, varsinkin kasteluviljely, liittyi paikallaan asuvaan väestöön, joka ei kierrä vuodenaikojan mukaan lukuun ottamatta [[puolipaimentolainen|puolipaimentolaisia]].

Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen[[Tattari|tattarin]] viljelemisen muodossa. Kouvolan [[Jaala|Jaalasta]] on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5&nbsp;300 eaa.<ref>http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm</ref>. Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 3&nbsp;200 eaa. [[nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4&nbsp;200 eaa. ja Keski-Suomessa ainakin 2&nbsp;000 eaa. Maanviljelyyn liittyy [[Kiukaisten kulttuuri]] noin vuosien 2&nbsp;400–1&nbsp;200 eaa. välillä. TurustaTurun Niuskalasta on löydetty vuodelta noin vuodelta 1&nbsp;500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.