Versio 9. lokakuuta 2020 kello 23.46 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta muot. ← Vanhempi muutos		Versio 5. toukokuuta 2021 kello 10.14 muokkaa kumoa Crt (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 57 362 muokkausta p Hieman viilausta. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|kertoo marjan yleiskielisestä merkityksestä. [[Marja (kasvitiede)]] kertoo marjasta kasvitieteellisessä mielessä. Muita merkityksiä on [[marja (täsmennyssivu)\|täsmennyssivulla]].}} [[~~Kuva~~Tiedosto:Lingonberries Finland.jpg\|thumb\|Puolukoita]] [[~~Kuva~~Tiedosto:Fragaria vesca close-up 4.jpg\|thumb\|Ahomansikoita]] '''Marja''' on [[gastronomia]]ssa ja yleiskielessä pienehkö, pyöreähkö ja mehevä [[hedelmä (ruoka)\|hedelmä]]. Rivi 19: == Ravintona == [[~~Kuva~~Tiedosto:Best Blueberry Pie with Foolproof Pie Dough.jpg\|thumb\|[[Mustikkapiirakka]]a]] Marjat ovat tärkeä [[elintarviketeollisuus\|elintarviketeollisuuden]] raaka-aine. Marjoista voi tehdä juomia, kuten mehua, [[marjaviini]]ä tai [[marjalikööri]]ä. [[Hillo]]a valmistetaan usein marjoista. [[Luontaistuote]]- ja [[ravintolisä]]teollisuus valmistaa marjoista erilaisia tuotteita. Marjoja käytetään myös [[lääketeollisuus\|lääketeollisuudessa]].<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 70–74.</ref> Rivi 27: Suomalaiset syövät nykyisin noin 13–14 kiloa marjoja vuodessa. Marjojen kulutus alkoi kasvaa vasta 1970-luvulla, kun pakastimet yleistyivät ja tieto marjojen terveysvaikutuksista levisi.<ref name=":1">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/568834 \| Nimeke = Ruokailutottumukset ovat muuttuneet roimasti 50 vuodessa – lihan kulutus noussut huimasti, mutta miksi? \| Tekijä = Hannu Lehto \| Julkaisu = KPK \| Ajankohta = 2019-04-04 \| Viitattu = 2020-08-05 \| Kieli = {{fi}} }}</ref> Ennen pakastimen keksimistä marjoja syötiin Suomessa lähinnä syksyisin puolukkasurvoksen muodossa<ref name=":1" />, sillä puolukan säilömiseen ei tarvise hankkia säilyvyyttä parantavia aineita<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001264934.html \| Nimeke = Säilö puolukka näin – vanhanajan konsti todella toimii \| Julkaisu = Ilta-Sanomat \| Ajankohta = 2016-09-21 \| Viitattu = 2020-08-05 \| Kieli = {{fi}} }}</ref>. 1940-luvun jälkeen alkanut [[sokeri]]n laajamittainen käyttö<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/valkea-viettelys \| Nimeke = Valkea viettelys \| Julkaisu = Helsingin yliopisto \| Ajankohta = 2014-12-19 \| Viitattu = 2020-08-05 \| Kieli = {{fi}} }}</ref> mahdollisti sen, että muitakin marjoja kuin puolukkaa ~~saatettin~~saatettiin nauttia myös satokauden ulkopuolella, koska marjoja kyettiin keittämään hilloiksi ja mehuiksi<ref name=":1" />. === Ravintosisältö ja terveysvaikutukset === Rivi 45: == Kerääminen == [[~~Kuva~~Tiedosto:Vaccinium myrtillus RecolteAuPeigne.JPG\|thumb\|left\|Mustikanpoimintaa]] {{pääartikkeli\|[[Marjastus]]}} Ihmiset ovat poimineet marjoja ruoakseen esihistorialliselta ajalta asti. Viljelyn ja kasvattamisen kausi alkoi antiikin ajalla.<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 8–9.</ref> Marjanpoiminnan oikeus vaihtelee Euroopassa ja Pohjolassa. Suomessa [[jokamiehenoikeudet]] sallivat luonnonmarjojen poiminnan toisten mailta. Viljeltyjä marjoja voi kerätä itse itsepoimintatiloilta.<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 48.</ref> Rivi 64: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä = Klemettilä, Hannele & Jaakola, Laura \| Nimeke = Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoriaa \| Vuosi = 2011 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Maahenki \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 978-952-5870-50-3 }} === Viitteet === {{Viitteet\|sarakkeet}} ~~{{viitteet}}~~ == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Marja” versioiden välillä