Ero sivun ”Pitkä marssi 5” versioiden välillä

 

 

 

Suunnitteilla on kuusi varianttia, joista suurimman suorituskyky on 25 tonnia LEO:lle ja 14 tonnia GTO:lle. Suorituskyvyltään se kilpailee amerikkalaisten [[Delta IV Heavy|Delta IV Heavy:n]], [[Atlas V|Atlas V:n]] ja [[Falcon 9|Falcon 9:n]] kanssa.

PM 5:llä on yksi laukaisupaikka Wenchangin avaruuskeskuksessa eteläisessä Kiinassa.

 

PM 5 sarjan kehitysohjelma hyväksyttiin 2004.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.nasaspaceflight.com/2016/11/china-long-march-5-maiden-launch/|nimeke=China conducts Long March 5 maiden launch|julkaisu=NASASpaceFlight.com|ajankohta=2016-11-03|viitattu=2019-12-31|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Ohjelman tavoitteena on raskas kantoraketti, joka soveltuu erilaisiin laukaisuihin.<ref name=":3" /> Samalla Kiinan avaruusohjelma siirtyy osittain käyttämään kerosiini ja vety nestehappi-ajoaineita hydratsiinien sijaan.<ref name=":3" /> Ohjelman alkuvaiheen konsepteista osa eriytyi [[Pitkä marssi 6]] ja [[Pitkä marssi 7]] rakettien kehitykseen.<ref name=":3" /> PM 5:ttä varten kehitettiin [[YF-77]] H2/LOX -rakettimoottori.<ref name=":3" /> Avoimen syklin turbopumpputoiminen moottori on Kiinan ensimmäinen suuren työntövoiman kryogeeninen moottori ja merkittävä tekninen kehitysaskel vaikkapa [[YF-75|YF-75:stä]].<ref name=":3" /> Ongelmat YF-77 kanssa onkin aiheuttanut merkittäviä viivästyksiä ohjelmaan. Muilla käytettävillä moottoreilla on pidempi kehityshistoria.

 

Ensimmäinen lento vuonna 2016 onnistui osittain. Ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen lentora oli väärä mutta kolmas vaihe pysyi korjaamaan tilanteen. Kuormana oli kokeellinen sähköistä propulsiota testaava satelliitti GTO:lle.<ref name=":3" />

 

 

PM 5:n kolmas lento laukaistiin [[Wenchangin avaruuskeskus|Wenchangin avaruuskeskuksesta]] 27. joulukuuta 2019. Lento vei Shijian-20 -testisatellitin GTO:lle.<ref name=":2" />

 

== Ominaisuudet ==