[[Tiedosto:Kälviä bell tower and old church 1896.jpg|pienoiskuva|Kälviän toinen kirkko ja etualalla kellotapuli vuonna 1896.]]
SamalleEnsimmäisen kirkon käytyä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi samalle paikalle rakennettiin vuonna 1765 toinen kirkko, ensimmäisen käytyä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi. Rakennustöitä johti [[kirkonrakentaja]] [[Jaakko Suonperä]]. Kirkko sai nimekseen ''Pyhän kolminaisuuden kirkko''. Se oli itä-länsi-suunnassalänsisuunnassa noin 30 metriä pitkä ja saman levyinen ristikirkko. Pohja-ala oli suunnilleen sama kuin nykyisen kirkon. [[Paanu|Paanukatto]] oli hyvin jyrkkärakenteinen. Keskellä harjaa oli pallojalalla varustettu ja paanutettu, lähes 12 metriä korkea viiritanko. Kirkkoon hankittiin uusi [[Thomas Kiempe|Thomas Kiempen]] vuonna 1802 maalaama ''Pitkäperjantaina''-alttariseinämaalaus ja muita koristemaalauksia. Näistä on säilynyt pääosa alttaritaulua, joka on vanhan saarnatuolinsaarnastuolin ohella julkisesti nähtävissä samassa huoneessa [[Suomen kansallismuseo|Kansallismuseossa]] Helsingissä.<ref name=":1" />
