Ero sivun ”Antti Isotalo (jääkäri)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Jääkärikausi: Haaparanta taipuu Haaparannalle. |
|||
Rivi 30:
Isotalo tutustui [[jääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]] nuorisoseuratyönsä kautta, kiinnostui siitä ja lähti [[Ruotsi]]n kautta [[Saksan keisarikunta|Saksa]]an liittyäkseen sen armeijaan kuuluneeseen [[Jääkäripataljoona 27]]:ään lokakuussa 1915.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> Hän ylitti [[Merenkurkku|Merenkurkun]] moottoriveneellä muiden härmäläisten värvättyjen kanssa. Vene joutui syysmyrskyn silmään mutta selviytyi [[Uumaja]]an kahdessa päivässä. Sieltä miehet toimitettiin junalla [[Skåne]]en [[Trelleborgin satama]]an, mistä he matkustivat laivalla Saksaan; yhteensä viikon kestäneen matkan jälkeen Isotalo ilmoittautui [[Lockstedtin leiri]]llä jääkäripataljoonan 1. komppaniaan 20. lokakuuta.<ref>Niinistö 2008, 27–31</ref>
Isotalo ei ehtinyt olla Saksassa kauaa. Käytyään Lockstedtissa peruskoulutusta kuukauden verran hänet lähetettiin Tukholmaan ja komennettiin väärennetyn [[passi]]n turvin Etelä-Pohjanmaalle järjestämään värväys- ja [[etappi]]toimintaa. Hän kulki Tukholmasta [[Haaparanta|Haaparannalle]]
Viranomaiset yhdistivät jääkäriliikkeen aluksi kiihtyneeseen amerikansiirtolaisuuteen, mutta pääsivät pian selville Isotalon toimista ja menivät puhuttelemaan ja pidättämään häntä kotonaan joulukuussa 1915. Isotalo oli aseistautunut ja tilanne päättyi pidättäjien perääntymiseen ilman henkilövahinkoja.<ref>Niinistö 2008, 33</ref> Pidätysyrityksen jälkeen hän jatkoi värväystä entistäkin suuremmalla tarmolla muun muassa [[Kortesjärvi|Kortesjärvellä]] ja [[Lappajärvi|Lappajärvellä]]. Lappajärveltä Saksaan lähti sittemmin [[talvisota|talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] kenraalina ja [[Mannerheim-risti]]n ritarina muistettu [[Taavetti Laatikainen]].<ref>Niinistö 2008, 35</ref>
Rivi 38:
Vaikka kenraalikuvernööri [[Franz Albert Seyn]] oli määrännyt hänet etsittäväksi,<ref>Niinistö 2008, 39, 46</ref> Isotalo palasi Suomeen vielä marraskuun loppupuolella suorittamaan uutta kostoiskua. Alun perin iskun kohteena oli [[Oulun lääni]]n kuvernööri [[Axel Fabian af Enehjelm]], jota jääkärit pitivät syyllisenä saksalaisvankeja auttaneen [[Taavetti Lukkarinen|Taavetti Lukkarisen]] teloitukseen. Kun Isotalon apurit irtisanoutuivat tästä tehtävästä, uudeksi kohteeksi valikoitui konstaapeli Matti Palomäki, joka oli niin ikään ollut osallisena Lukkarisen kiinniotossa. 3. joulukuuta Isotalo ja [[J. W. Snellman]] surmasivat Palomäen [[Koivu (Tervola)|Koivun]] asemalla [[Tervola]]ssa.<ref>Niinistö 2008, 49</ref> Palomäen ampujasta on ollut epäselvyyttä. Isotalon oman raportin perusteella hän oli apumiehenä ja varsinaiset surmanluodit ampui Snellman, mutta myös toisinpäin on väitetty.<ref>Niinistö 2008, 50</ref>
Suuretsinnöistä huolimatta Isotalo ei koskaan jäänyt kiinni. Hän siirtyi Pohjois-Suomesta jälleen Ruotsin puolelle tammikuussa 1917. Venäläisviranomaisten pyynnöstä jääkäreitä alettiin jahdata poliittisina [[terrorismi|terroristeina]] myös Ruotsissa.
== Suomen sisällissota ==
| |||