JyväskylänHaapamäen ja [[Suolahti|Suolahden]] välinen rata Jyväskylän kautta valmistui vuonna 1898.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/?font=1 | Nimeke = Keitele-Museo Oy | Julkaisija = Äänekosken kaupunki | Viitattu = 18.10.2009 }}</ref> Vuonna 1938 rata määrättiin jatkettavaksi Haapajärvelle, jotta se yhdistyisi [[Iisalmi–Ylivieska-rata]]an. Rataa ryhdyttiin rakentamaan molemmista päistä. Äänekosken ja Suolahden välillä oli ennestään Äänekoski Oy:n rakennuttama [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] [[Äänekosken–Suolahden rautatie]]. Se muutettiin rakentamisen yhteydessä leveäraiteiseksi. Työt Haapajärven päässä keskeytyivät sodan takia, mutta eteläpäässä niitä jatkettiin. Osuus Suolahdelta Äänekoskelle avattiin vuoden 1942 lopulla. Sitten työt keskeytyivät kokonaan kunnes ne aloitettiin vuonna 1949 [[hätäaputyö|hätäaputöinä]] radan molemmissa päissä. Vuonna 1949 Jyväskylän ja Äänekosken välillä kulki kahdeksan henkilöjunaa vuorokaudessa ja pysähdyspaikkoja oli 15.<ref>Suomen kulkuneuvot 1949</ref>
Rata etelästä [[Saarijärvi|Saarijärvelle]] valmistui vuonna 1954 ja [[Kannonkoski|Kannonkoskelle]] vuonna 1959. Rata pohjoisesta Pihtiputaalle valmistui vuonna 1956 ja viimeisenä avattiin [[Varanen|Varasen]] ja [[Keitelepohja]]n väli vuonna 1960. Jyväskylän-Seppälänkankaan osuudelle tehtiin 1960-luvun alussa perusparannus, johon sisältyi Kangasvuoren tunnelin rakentaminen.<ref name=kst149>Laitinen et al. s. 149–151</ref>
