Ero sivun ”Greenpeace” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
2021 Air France isku
p kh
Rivi 20:
'''Greenpeace''' on kansainvälinen riippumaton [[ympäristöjärjestö]]<ref name="UN">[http://www.un.org/dpi/ngosection/dpingo-directory.asp?RegID=--&CnID=all&AcID=0&kw=greenpeace&NGOID=550 United Nations, Department of Public Information, Non-Governmental Organizations]</ref><ref name="Greenpeace International Annual Report 07">[http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/gpi-annual-report-2007.pdf Greenpeace International Annual Report 07]</ref>. Järjestöllä on toimistoja yli 40 maassa ja kansainvälistä työtä koordinoiva päätoimisto [[Amsterdam]]issa, [[Alankomaat|Alankomaissa]].<ref name="GPI world">[http://www.greenpeace.org/international/about/worldwide Greenpeace International: Greenpeace worldwide]</ref> Greenpeace keskittyy maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin, kuten [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutokseen]], [[metsäkato|metsäkatoon]] ja [[ympäristömyrkky|ympäristömyrkkyihin]] ilmoittaen tavoitteekseen "varmistaa [[maapallo]]n kyky ylläpitää [[elämä]]ä kaikessa [[biodiversiteetti|monimuotoisuudessaan]]".<ref name="GPI-FAQ">[http://www.greenpeace.org/international/about/faq/questions-about-greenpeace-in Greenpeace International FAQ: Questions about Greenpeace in general]</ref> Greenpeacen toimintatapoihin kuuluvat [[tutkimus]]<ref>[http://www.greenpeace.to/publications.asp Greenpeace Research Laboratories, Publications]</ref>, [[lobbaus]]<ref>[http://www.tem.fi/index.phtml?s=2658 Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategia, asiantuntijaseminaarit strategian valmistelusta]</ref><ref>[http://www.tem.fi/files/23350/TEM_ETT_Mietinto_8_6_2009.pdf Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi, 9. kesäkuuta 2009]</ref>, keskustelu [[Yritys|yritysten]] kanssa<ref>[http://investor.kimberly-clark.com/releaseDetail.cfm?ReleaseID=401321 Kimberly-Clark Investor News, 5. elokuuta 2009: Kimberly-Clark Sets the Bar Higher for Tissue Products with Stronger Global Forest Policy]</ref>, mielipidevaikuttaminen sekä [[aktivismi]]<ref>[http://www.greenpeace.org/finland/fi/tietoa-greenpeacestae/toimintatavat Greenpeacen toimintatavat]</ref>.
 
Greenpeace sai alkunsa 1970-luvun alussa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[Alaska|Alaskassa]] suorittamia ydinkokeita vastustaneesta protestista, jonka jälkeen järjestö siirtyi vastustamaan maailmanlaajuisesti [[ydinkoe|ydinkokeita]] ja [[valaanpyynti|valaanpyyntiä]]. Seuraavina vuosikymmeninä Greenpeace käänsi huomiotaan myös muihin maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin ja kasvoi yhdeksi maailman suurimmaksisuurimmista ympäristöjärjestöksiympäristöjärjestöistä<ref>Luke Cole & Sheila Foster: From the ground up: Environmental Racism and the Rise of the Environmental Justice Movement (2000)</ref>. Greenpeacella on yleinen konsultatiivinen asema [[Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto|Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa]].<ref name="ecosoc">http://csonet.org/content/documents/E2011INF4.pdf United Nations Economic ans Social Council: List of non-governmental organizations in consultative status with the Economic and Social Council as of 1 September 2011]</ref> Järjestö ei ota vastaan rahoitusta valtioilta, yrityksiltä tai poliittisilta puolueilta saaden rahoituksensa 2,8 miljoonalta yksityishenkilöltä ja hyväntekeväisyyssäätiöiltä.<ref name="HBS">[http://hbswk.hbs.edu/item/5797.html Harvard Business School, HBS Cases: The Value of Environmental Activists]</ref><ref name="Annual report 2008">[http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/international-annualreport-2008.pdf Greenpeace, Annual Report 2008] (pdf)</ref>
 
Greenpeace on tunnettu suorasta toiminnastaan<ref name="law journal">[http://www1.law.nyu.edu/journals/envtllaw/issues/vol7/2/v7na2.pdf Chiara Ciorgetti - From Rio to Kyoto: A Study of the Involvement of Non-Governmental Organizations in the Negotiations on Climate Change] ''N.Y.U. Environmental Law Journal, Volume 7, Issue 2''</ref><ref>{{cite news | first=| last=| title=Another summit, another Greenpeace gatecrasher | date=2009-12-17 |accessdate=2010-01-11| publisher=AFP | url=http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5iippL2GTtpdF2VS5hLwXUMZfa-lQ|archiveurl=http://web.archive.org/web/20091223000804/http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5iippL2GTtpdF2VS5hLwXUMZfa-lQ|archivedate=2009-12-23}}</ref> ja järjestöä on kuvattu maailman näkyvimmäksi ympäristöjärjestöksi.<ref name="GP study">[http://findarticles.com/p/articles/mi_m4339/is_2000_Annual/ai_63543389/ Henry Mintzberg & Frances Westley - Sustaining the Institutional Environment]''BNET.com''</ref><ref name="cbc">[http://history.cbc.ca/history/?MIval=EpisContent.html&lang=E&series_id=1&episode_id=16&chapter_id=2&page_id=2 Canada: A People's History - Greenpeace] ''CBC''</ref> Greenpeace on kampanjoillaan tuonut ympäristökysymyksiä julkiseen tietoisuuteen,<ref>[http://www.eubusiness.com/Environ/060928113427.bss6s23k EUbusiness 28 September 2006: EU commissioner hails blockade on waste ship]</ref><ref>Marc Mormont & Christine Dasnoy; Source strategies and the mediatization of climate change. Media, Culture & Society, Vol. 17, No. 1, 49-64 (1995)</ref><ref>[http://www.independent.co.uk/news/world/africa/dumped-in-africa-britain8217s-toxic-waste-1624869.html The Independent Wednesday, 18 February 2009: Dumped in Africa: Britain’s toxic waste]</ref> vaikuttanut niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimintaan ympäristönsuojelun saralla<ref name="UNEP: Our Planet: Celebrating 20 Years of Montreal Protocol">http://www.unep.org/PDF/OurPlanet/2007/sept/EN/ARTICLE8.pdf UNEP: Our Planet: Celebrating 20 Years of Montreal Protocol</ref><ref name="Adidas, Clarks, Nike and Timberland agree moratorium on illegal Amazon leather">http://www.telegraph.co.uk/earth/5970141/Adidas-Clarks-Nike-and-Timberland-agree-moratorium-on-illegal-Amazon-leather.html Telegraph 04 Aug 2009: Adidas, Clarks, Nike and Timberland agree moratorium on illegal Amazon leather</ref><ref>[http://www.yle.fi/alueet/lappi/2009/10/metsa-lapin_metsakiista_on_sovittu_1114549.html Yle 27.10. 2009: Metsä-Lapin metsäkiista on sovittu]</ref> ja on ollut kahdesti ehdolla [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] saajaksi.<ref name="nobel1986">W. Raymond Duncan,Barbara Jancar-Webster,Bob Switky; World Politics in the 21st Century, ''Houghton Mifflin Harcourt Publishing Company, 2009''</ref><ref name="nobel2008">[http://www.prio.no/About/PeacePrize/PRIO-Directors-Speculations-2008/ PRIO Director's Speculations 2008, Peace Research Institute Oslo]</ref>
 
Greenpeace on ollut myös kiistelyn aihe;<ref name="autonomy">[http://www.globalautonomy.ca/global1/glossary_entry.jsp?id=OR.0053 Paul Huebener: Greenpeace, ''Globalization and Autonomy Online Compendium'']</ref> järjestön toimintatavat ja motiivit ovat saaneet osakseen kritiikkiä<ref>[http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=31785&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet&arkisto=yes Metsälapin puunhakkuista on sovittava kolmikantaisesti]</ref><ref>[http://www.korhola.com/#/writings/press/1134 Suomalaismepit oudoksuvat Greenpeacen metsäkampanjan perusteita]</ref><ref name="moore">{{cite news|url=http://online.wsj.com/article/SB120882720657033391.html?mod=opinion_main_commentaries|title=Why I Left Greenpeace|first=Patrick|last=Moore|date=2008-04-22|accessdate=2008-04-22|work=[[The Wall Street Journal]]}}</ref><ref>[http://www.roughlydrafted.com/RD/Home/29C5599A-FCD8-4E30-9AD5-5497999ABA1B.html Top Secret: Greenpeace Report Misleading and Incompetent]</ref>, muun muassa tieteellinen aikakauslehti [[Nature]] on syyttänyt järjestöä piittaamattomuudesta tosiasioista.<ref name="nature">{{cite journal | author=''Editorial comment'' | title=Brent Spar, broken spur | journal=Nature | year=1995 | volume=375 | pages=708–709 | doi=10.1038/375708a0 | issue=6534}}</ref> Greenpeacen toiminnasta on seurannut syytteitä järjestön aktivisteille<ref>{{cite news | first=| last=| title=Greenpeace activists arrested for gatecrashing royal gala dinner in Copenhagen released from jail | date=2010-01-07 |accessdate=2010-01-11| publisher=The Daily Mail |url=http://www.dailymail.co.uk/news/article-1241244/Greenpeace-activists-arrested-gatecrashing-royal-gala-dinner-Copenhagen-released-jail.html | location=London}}</ref><ref>{{cite news | first=| last=| title=Greenpeace members charged in Mount Rushmore G-8 protest | date=2010-01-07 |accessdate=2009-07-08| publisher=CNN.com | url=http://www.cnn.com/2009/US/07/08/south.dakota.protest/index.html}}</ref>, esimerkiksi ehdollisia vankeustuomioita Australialaisenaustralialaisen tutkimusinstituutintutkimuslaitoksen koeviljelmän tuhoamisesta.<ref name="oregon" /><ref name="smh" /><ref name="canberra" />
 
==Historia==
Rivi 30:
1960-luvulla [[Yhdysvallat]] suunnitteli maanalaisia [[ydinkoe|ydinkokeita]] geologisesti epävakaalle [[Amchitka]]n saarelle [[Alaska]]an. Koska vuonna 1964 Alaskassa oli yksi [[Pitkäperjantain_maanjäristys|voimakkaimpia]] koskaan mitattuja maanjäristyksiä, herättivät Yhdysvaltojen ydinkoesuunnitelmat huolta maanjäristyksen ja [[tsunami]]en laukaisemisesta. Yhdysvaltojen ja [[Kanada]]n rajalla mielenosoittajat protestoivat ydinkokeita vastaan kylteillä, joissa luki "Don't Make A Wave. It's Your Fault If Our Fault Goes" ([[englannin kieli|engl.]] ''fault'' 'syy'; '[[siirros|siirros(linja)]]'). 1969 Yhdysvallat kuitenkin suoritti ydinkokeen, eikä peloista huolimatta maanjäristyksiä tapahtunut. Pian Yhdysvallat ilmoitti aikeistaan toteuttaa viisi kertaa aikaisempaa suurempi maanalainen ydinkoe vuonna 1971.<ref name="Michael Brown & John May: The Greenpeace Story">[Michael Brown & John May: The Greenpeace Story, ISBN 0-86318-691-2]</ref>
 
Jim Bohlen, [[Hiroshima]]n ja [[Nagasaki]]n [[Hiroshiman pommitus|pommitusten]] aikaan Yhdysvaltain laivastossa palvellut rauhanaktivisti sekä Irving Stowe, yhdysvaltalainen [[kveekari]] ja niin ikään rauhanaktivisti turhautuivat ympäristöjärjestö Sierra Clubin toimettomuuteen Yhdysvaltojen ydinkokeiden suhteen. Irving Stowelta Bohlen oppi rauhanomaisesta tavasta protestoida pelkästään olemalla läsnä epäkohtien tapahtuessa. Kveekarien vuonna 1958 yrittämästä [[Bikinin atolli]]n ydinkokeita vastustaneesta protestista Jim Bohlenin vaimo Marie sai idean navigoida Amchitkan ydinkoealueelle. Suunnitelman päästyä julkisuuteen se liitettiin Sierra Clubiin, jonka jäseniä sekä Jim Bohlen että Irving Stowe olivat. Sierra Club ei pitänyt tällaisesta yhteydestä, joten vuonna 1970 Jim Bohlen ja IrwingIrving Stowe yhdessä oikeustieteellisen opiskelijan Paul Coten kanssa perustivat ''Don't Make A Wave -komitean'', lainaten nimen aikaisemmista mielenosoituksista<ref name="Michael Brown & John May: The Greenpeace Story">[Michael Brown & John May: The Greenpeace Story, ISBN 0-86318-691-2]</ref>.
 
Don't Make A Wave -komitea vuokrasi itselleen laivan, Phyllis Cormackin, jolle annettiin nimeksi aktivisti Bill Darnellin keksimä termi ''Greenpeace'' protestin ajaksi. Syksyllä 1971 alus lähti kohti Amchitkaa, mutta Yhdysvaltain rannikkovartioston alus Confidence esti Greenpeacen pääsyn ydinkoealueelle. Confidencen miehistö ehti kuitenkin välittää kapteeninsa tietämättä aktivisteille viestin ''"johtuen tilanteesta, jossa olemme, me Confidencen miehistö koemme teidän tomintannetoimintanne olevaolevan koko ihmiskunnan hyväksi. Jos kätemme eivät olisi sotilastoimien sitomia, olisimme samassa asemassa kanssanne, jos se olisi lainkaan mahdollista. Onnea. Tuemme teitä sataprosenttisesti"''. Kuitenkin käännytyksen ja huonon sään takia miehistö päätti palata Kanadaan saaden tietää, että uutiset heidän protestistaan ja rannikkovartioston miehistön viestistä oli herättänyt laajalti myötätuntoa Greenpeacen protestia kohtaan. Järjestö yritti tämän jälkeen toisilla aluksilla navigoida ydinkoealueelle, kunnes marraskuussa 1971 Yhdysvallat toteutti ydinkokeensa. Ydinkokeen toteutuminen herätti laajalti kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan, ja lopulta Yhdysvallat päätti olla jatkamatta ydinkokeita Amchitkassa. Vuonna 1972 Don't Make A Wave -komitea muutti viralliseksi nimekseen ''Greenpeace Foundation''<ref name="Michael Brown & John May: The Greenpeace Story">[Michael Brown & John May: The Greenpeace Story, ISBN 0-86318-691-2]</ref>. Vaikka Greenpeacella ei ole selkeää perustamispäivää, katsoo järjestö toimintansa alkaneen vuoden 1971 ensimmäisestä protestista<ref>[http://www.greenpeace.org/international/about/history Greenpeace International: The History of Greenpeace]</ref>.
 
===Toiminnan laajentaminen===
Amchitkan ydinkokeiden päätyttyä GreenpeacenGreenpeace siirsi huomionsa [[Ranska]]n ydinkokeisiin [[Mururoa]]n [[atolli]]lla [[Ranskan Polynesia]]ssa. Vastaperustettu järjestö kuitenkin tarvitsi apua atollille päästäkseen, ja avuksi ilmoittautui David McTaggart, [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] asuva entinen yksityisyrittäjä, joka ei hyväksynyt Ranskan ydinkokeita. McTaggart luotsasi Greenpeacen toistuvasti Mururoan atollin läheisyyteen kansainvälisille vesille. Ranskan laivasto pyrki estämään protesteja muun muassa pahoinpitelemällä McTaggartin. Pahoinpitelyn tultua julkisuuteen 1974 Ranska ilmoitti lopettavansa ydinkokeet ilmakehässä<ref name="Michael Brown & John May: The Greenpeace Story">[Michael Brown & John May: The Greenpeace Story, ISBN 0-86318-691-2]</ref>.
 
1970-luvun puolivälissä Greenpeace aloitti kaupallista valaanpyyntiä vastaan kampanjan, joka alkoi ensin erilliskampanjana nimeltä Project Ahab, sillä osa Greenpeacen johdosta ei halunnut laajentaa toimintaa muualle kuin ydinaseiden vastustamiseen. Tätä mieltä olleen IrwinIrving Stowen kuoleman jälkeen 1975 Phyllis Cormack lähti Vancouverista kohtaamaan neuvostoliittolaiset valaanpyytäjät Kalifornian rannikolla. Mielenosoittajat lähtivät kumiveneillä valaiden ja harppuunamiesten väliin, ja kuva-aineisto levisi maailman medioissa. 1970-luvulla järjestö alkoi puuttua myös muun muassa hylkeiden kaupalliseen pyyntiin ja ympäristömyrkkyihin<ref name="Michael Brown & John May: The Greenpeace Story">[Michael Brown & John May: The Greenpeace Story, ISBN 0-86318-691-2]</ref>.
 
===Järjestön rakennemuutos===
Rivi 87:
2000-luvulla Greenpeace on kritisoinut [[ExxonMobil]]ia ilmastopolitiikan hankaloittamisesta. Vuonna 2005 Greenpeace toi ilmi, että ExxonMobil oli osallisena [[George W. Bush]]in hallinnon kielteiseen suhtautumiseen [[Kioton sopimus]]ta kohtaan<ref>http://www.guardian.co.uk/news/2005/jun/08/usnews.climatechange The Guardian, 8.6.2005: Revealed: how oil giant influenced Bush </ref><ref>http://www.greenpeace.org/usa/news/kyoto-now/read-our-foia-documents Greenpeace USA, Read our FOIA Documents</ref>. Järjestö on myös julkaissut ExxonMobilin rahoituskohteita, jotka Greenpeacen mukaan osoittavat ExxonMobilin rahoittavan ilmastonmuutosta kieltäviä eturyhmiä<ref>http://www.exxonsecrets.com Greenpeace USA: ExxonSecrets</ref>. ExxonMobilin mukaan kyseiset ryhmät eivät kuitenkaan edusta ExxonMobilin näkemyksiä eikä suurin osa rahoitetuista ryhmistä ole ottanut kantaa ilmastonmuutokseen<ref>http://www.reuters.com/article/environmentNews/idUSN1843960820070518?pageNumber=1&virtualBrand Reuters, 18.5.2007: Greenpeace: Exxon still funding climate skeptics</ref>.
 
Vuonna 2007 Greenpeace julkaisi yhdessä [[EREC]]in kanssa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan Energy [R]evolution -energiaskenaarion, jonka toteuttaminen maailmanlaajuisesti Greenpeacen mukaan mahdollistaisi maailman kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisen vuoteen 2050 mennessä ja pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Greenpeace on vaatinut sitovia päästövähennyksiä maailmanlaajuisesti ja teollisuusmaille 40&nbsp;% vähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Järjestön mukaan teollisuusmaiden olisi myös tuettava huomattavissa määrin kehittyviä maita, jotta kehitysmaat voisivat nostaa elintasoaan ilmastolle kestävällä tavalla, pysäyttää metsäkadon ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Greenpeace on myös laatinut yhdessä muiden järjestöjen kanssa ehdotelman Kööpenhaminan ilmastosopimukseksi. Ehdotelma esiteltiin YK:n ilmastoneuvotteluissa Bonnissa elokuussa 2009<ref>http://blogi.greenpeace-online.net/ilmasto-ja-energia/ilmastoneuvottelijat-ruotivat-greenpeacen-sopimusluonnosta-bonnissa/ Greenpeace Suomien blogi, 10.8.2009: Ilmastoneuvottelijat ruotivat Greenpeacen sopimusluonnosta Bonnissa</ref>.
 
===Metsiensuojelu===
Rivi 106:
Greenpeacen katsoo uraanin louhinnan ja ydinjätteiden kerääntymisen olevan ydinenergian pysyviä ongelmia: järjestö on tuonut ilmi vaarallisen korkeita säteilymääriä uraaninlouhinnan lähialueilla<ref name="uraanium mining">[http://www.rfi.fr/actuen/articles/120/article_6057.asp Radio France Internationale 2009-12-02: Greenpeace reveals dangerous radiation in Niger] </ref> ja Australian senaatin mukaan todistanut siviiliväestön hallussa olevasta plutoniumista alle kolmasosan olevan IAEA:n valvonnan alla.<ref name="australia">[http://www.aph.gov.au/senate/committee/uranium_ctte/report/d08.htm Parliament of Australia, Senate Uraniung Mining and Milling Committee]</ref>
 
Greenpeace perustelee ydinvoiman olevan epäolennaista ilmastonmuutoksen hillinnässä ydinvoiman marginaalisen energiantuotanto-osuuden, piilokustannusten sekä hitaiden ja viivästyvien rakennusaikojen takia. Järjestö viittaa [[IEA]]:n energiaskenaarioon, jossa maailman ydinvoimakapasiteetin nelinkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 4&nbsp;%. Ydinvoiman hinta-arviot perustuvat Greenpeacen mukaan rakentajien ennakkoarvioihin, eivät toteutuneisiin kustannuksiin. Järjestö pitää Suomessa rakennettavaa [[Olkiluoto 3]]:a esimerkkitapauksena ydinvoiman lisärakentamisen ongelmista. Greenpeacen mukaan päästövähennykset aikaansaataisiin nopeammin ydinvoiman sijaan hajautetuilla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla.<ref name="waste of time">[http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/nuclear-power-a-dangerous-was.pdf Greenpeace International: 'Nuclear Power: a dangerous waste of time']</ref>
 
===Ydinaseiden vastustus===