Ero sivun ”Angola” versioiden välillä

Angola voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan, rannikkotasankoon, asteittain nousevaan ja vuoristoiseen alueeseen ja sisämaan ylätasankoon. Rannikkotasanko käsittää 5 prosenttia Angolan pinta-alasta, sieltä kohoava alue 23 prosenttia ja ylätasanko 65 prosenttia.<ref name="huntley16"/> Rannikkotasanko on kapea. [[Benguela]]n kohdalla se on vain noin 25 kilometriä leveä, kun pääkaupungin [[Luanda]]n eteläpuolella se levittäytyy noin 200 kilometrin matkalle.<ref name="angolaland"/>

 

 

Angolan tärkeimmät joet ovat [[Kunene (joki)|Kunene]], [[Cuanza]], [[Kongo (joki)|Kongo]] ja [[Cuando]]. Ne tarjoavat vesivoimaa ja kasteluvettä kuiville alueille. Useimmat joet alkavat maan keskiosasta. Monet niistä virtaavat melko suoraan länteen kohti Atlanttia. Kaksi suurta jokea, Cuanza ja Kunene, mutkittelevat kuitenkin enemmän: Cuanza virtaa pohjoiseen ja Kunene etelään ennen kuin ne kääntyvät länteen. Cuanza on ainoa Angolan sisävesistöistä, jossa voi liikkua merkittävän kokoisilla aluksilla. Lisäksi Kongojoella, joka muodostaa osan Kongon demokraattisen tasavallan vastaisesta rajasta, voi purjehtia. Lundan vedenjakajan pohjoispuolella virtaa Kongon sivujokia. Sen eteläpuolen joista jotkut yhtyvät [[Sambes]]iin ja niiden vedet virtaavat sitä kautta Intian valtamereen. Toiset laskevat [[Okavango (joki)|Okavangoon]] ja päätyvät sieltä [[Okavangon suisto]]on [[Botswana]]an. Monet Okavangon sivujoista ja muista Angolan eteläosien joista kuivuvat osaksi vuotta kokonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/angola/53.htm| Nimeke = Drainage| Tekijä = Collelo| Viitattu = 23.11.2019| Kieli = {{en}}}}</ref>