Wikipedia

Ero sivun ”Päivikki Antola” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Kjjk43 siirsi sivun Päivikki Antola uudelle nimelle Päivikki Antola (Suojanen): Päivikki on tullut tunnetuksi työelämäaikanaan nimellä Suojanen
"Jos vain jaksat, annan Sinulle täydet valtuudet tietosanakirjallistaa myös oman epätietosanakirjamaisen Wiki-tekstini" kirjoitti Päivikki Antola muutettuani Oskar Antolan artikkelin Wikipediatarkastajien lausuman jälkeen. Tässäpä tulos.
Rivi 1:
{{Henkilö
| nimi = Päivikki Antola (Suojanen)
| alkuperäinen nimi =
| kuva = Phd. Päivikki Antola, etnologian emeritaprofessori, uskontotieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian, erityisesti viestinnän antropologian dosentti Suomen kolmessa eri yliopistossa. Muusikko. 1215valokuvaamoluova044.jpg
Rivi 12:
| kansalaisuus =
| ammatti = uskontotieteilijä, tutkija, professori, laulaja
| arvonimi = dosentti 19802010
| titteli =
| siviilisääty =
| puoliso = I Matti K. Suojanen (k. 2003)<br>II Markku Lindqvist-Antola
| lapset = Kimmo Suojanen (1965-2017), Tytti Suojanen (1969)
| vanhemmat = [[Oskar Antola]] ja Lahja Antola s.Perälä
| sukulaiset =
Rivi 30:
| allekirjoitus =
| kotisivu =
}}'''Helmi <u>Päivikki</u> Antola''' (ent. Suojanen s. [[8. huhtikuuta]] [[1945]] [[Tuusula]]) on suomalainen [[uskontotieteilijä]], [[tutkija]], [[professori]].
}}
'''Päivikki Antola''' (ent. '''Suojanen''', s. [[8. huhtikuuta]] [[1945]] [[Tuusula]]) on suomalainen [[uskontotieteilijä]] ja [[Jyväskylän yliopisto]]n [[etnologia]]n professori emerita. Hänen opetusalanaan oli [[folkloristiikka]]. Antolan erikoisaloja ovat suomalainen kansansaarna, kansanveisuu, uskonnollinen ja poliittinen suostuttelu, etniset kulttuurit ja viestintätavat.
 
== Lapsuuden perhe ==
Antola valmistui [[Turun yliopisto]]sta filosofian kandidaatiksi vuonna 1971, filosofian lisensiaatiksi vuonna 1974 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1979. Turun yliopiston uskontotieteen assistenttina hän toimi vuosina 1970–1974 ja 1975–1979, Suomen Akatemian nuorempana tutkijana vuosina 1979–1986, [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]n kansanperinteen laitoksen erikoistutkijana 1987–1992 sekä Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen vs. professorina 1991-1993. Tietokirjailijana hän on toiminut vuodesta 1988 (Suomen Tietokirjailijat ry.).
Päivikki Antola syntyi 8.4.1945 Tuusulassa. Hänen isänsä [[Oskar Antola]] oli pappi, viimeksi [[Eurajoen kristillinen opisto|Eurajoen kristillisen kansanopiston]] ja sisaroppilaitoksen Eurajoen yhteiskoulun [[rehtori]] ja äiti kanslisti-taloudenhoitaja Lahja Antola o.s. Perälä.<ref name=”teol”> Suomen teologit ja kirkkomuusikot = Finlands teologer och kyrkomusiker. Suomen kirkon pappisliitto, 1974.</ref>
Turun yliopiston uskontotieteen dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 1980 ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentiksi vuonna 1987. Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian dosentuuri kesti vuodet 1983–1992.<ref>Ellonen, 2008, s. 62–63</ref> Antola siirtyi eläkkeelle 2003.<ref name=CV>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyu.academia.edu/P%C3%A4ivikkiAntola/CurriculumVitae | Nimeke = Päivikki Antola CV | Tekijä = Antola, Päivikki| Ajankohta = | Julkaisu = Academia | Viitattu = 14.3.2021 }}</ref>
 
Perheen 12 lapsesta kaksoset kuolivat varhain. Heidän jälkeensä syntyi Päivikki ja sisarukset.<ref name=”teol” /> Heistä kaikista tuli [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaita]] ja jatkokoulutettuja. Äiti perusti Antolan perhekuoron, johon kuuluivat lapset ja myöhemmin myös näiden puolisoita. Kuoro lauloi Länsi-Suomen [[Rukoilevaisuus|rukoilevaisuuden]] ''Siionin virsiä ja Halullisten Sielujen Hengellisiä Lauluja'' ja levytti ''Uudet taivaat ja uusi maa'' –äänilevyn.<ref name=”pa”>Päivikki Antolan arkisto</ref>
Päivikki Antola on tehnyt etnologin ja uskontotieteilijän tutkijantyön ohessa merkittävää Suomi-työtä USA:n vuosina 1985-86, 1989-90. Hän esiintyi laulajana ja pianistina mm. suomalais-luterilaisen ja suomalaisen vapaakirkon tilaisuuksissa. Floridan lisäksi hän esiintyi muissakin osavaltioissa: Indiana, Indianapolis, Silver Spring; Decatur, Illinois; Oakland, California; Seattle, Washington ja Portland, Oregon. Ohjelmat koostuivat suomalaisesta laulumusiikista, muun muassa Oskar Merikannon, Ahti Sonnisen, Erik Fordellin, F. A. Ehrströmin, Erkki Salmenhaaran laulusävellyksistä ja suomalaisista kansanlauluista. <ref>Laulu- ja luento-ohjelma Päivikki Antola The Nordic Heritage Museumissa, Seattle, Washington, USA, Finlandia Foundationin kutsumana Päivikki Antolan ohjelmalla ''Kalevala ja suomalainen identiteetti'' -illassa 23.2.1986 [F. A. Ehrström, Erkki Salmenhaara]. Päivikki Antolan laulu- ja luento-ohjelma St. John's Episcopal Churchissa, Bradley, Washington D.C., USA, American Scandinavian Associationin puheenjohtaja Mildred Hanssonin kutsumana 16.4.1990 [unkarilaisia ja suomalaisia kansanlauluja].</ref>
 
== Perhe ==
Tutkijantyön ohella Päivikki Antola kirjoitti myös artikkeleita ja pakinoita amerikansuomalaisille julkaisufoorumeille. <ref>Päivikki Suojanen, Pakolaisen ja siirtolaisen silmin IN Amerikan Uutiset, 2.11.1989, s. 9. Päivikki Suojanen, Joulupakina IN Amerikan Uutiset,21.12.1989, s. 15. Päivikki Suojanen, Hiljainen suomalainen - uskoako vai ei? [The Silent Finn - to Believe or not to believe?] IN New Yorkin Uutiset, Brooklyn, USA, 24.4.1990, s. 12-13. Päivikki Suojanen, Sanattoman viestinnän viidakosta IN Amerikan Uutiset, Lantana, Florida, USA 16.4.1990, s. 15. Päivikki Suojanen, Poliittinen viestijä on virtuoosi IN Amerikan Uutiset, Lantana, Florida, USA 26.7.1990. Päivikki Suojanen, Suomalaisen poliitikon profiili. [The Profile of the Finnish Politician] IN Raivaaja [The Pioneer), Fitchburg, Mass., USA 22.8.1990.</ref> Hän esiintyi amerikansuomalaisissa tapahtumissa kutsuttuna puhujana yhdessä puolisonsa, professori Matti K. Suojasen ja high schoolia käyvän tyttärensä Tytti Suojasen kanssa multimedialuennoin muun muassa amerikansuomalaisilla Finn Festeillä Yhdysvalloissa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä teemoina ''The Kalevala and Finnish Identity'', 10.7.1986; ''Finnish Language'', 11.7.1986; ''Finnish Folklore and Mythology'', 12.7.1986; Michiganin Hancockissa aiheena ''Features of Ancient Finnish Healing and a Profile of the Contemporary Finnish Spiritual Healer'' sekä ''Finnish Language and Finns as Communicators'', 27.7.1990 ynnä ''American Finnish Identity'' ja ''Finnish Language'' Floridan Lake Worthissa 5.4.1991. Antolan harjoittamaa Suomi-työtä käsittelee '''Marjatta Huhta''' vuonna 2020 ilmestyneessä tutkimuksessaan ''Konginkankaalta maailmalle. Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta'' <ref>Riika: Kömin Kilta ry., 2020. Ulkoasu/ taitto: Jouni Korkiasaari. ISBN 978-951-98284-8-0.</ref> luvuissa ''Päivikki Antola - etnologi ja kulttuurintutkija'' <ref>(s. 210-211)</ref> ja ''Päivikki Antola ja Matti K. Suojanen - Suomi-työtä musiikin, esitysten ja tekstien muodossa'' <ref>(s. 316-318, 322)</ref>.
Päivikki Antola avioitui Matti K. Suojasen kanssa vuonna 1964, josta lukien Päivikki tuli tunnetuksi nimellä Suojanen. Hänen miehestään tuli [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopiston]] [[Suomen kieli|suomen kielen professori]]. Hän kuoli 2003. Suojasille syntyi kaksi lasta, Kimmo (1965) ja Tytti (1969). Vuonna 2003 Päivikki vaihtoi nimensä takaisin Antolaksi. Vuonna 2016 hän avioitui Markku Laakson (nykyisin Markku Lindqvist-Antola) kanssa.<ref name="”pa”" />
 
== ElämäOpintie ja uratyöura ==
[[Tiedosto:Päivikki Suojanen.jpg|thumb|400px|right|<center>Päivikki Suojanen väitöstilaisuudessaan Turun yliopistossa 21.10.1978. Kuvaaja Pekka Kujanpää.</center>]]
=== Lapsuuden perhe ===
[[Tiedosto:Dr. Päivikki Antola tohtorin statuskuvassa ensi kertaa kodissaan Tampereella toukokuussa 2016. Kuvaajana poikani Kimmo Suojanen. 20170422 171311.jpg|thumb|145px|<center>Tohtori Päivikki Antola 2016. Väitöksestä kulunut 38 vuotta.</center>]]
Antola on 12-lapsisen länsisuomalaisen pappisperheen lapsi. Isä, rovasti [[Oskar Antola]] (1914–1976) oli [[Eurajoen kristillinen opisto|Eurajoen kristillisen kansanopiston]] johtaja ja sisaroppilaitoksen Eurajoen yhteiskoulun rehtori. Hän oli 11-lapsisesta perheestä ainoa, jonka isä, kylälukkari Isak Juhonpoika Antola (1873-1950 Kodisjoki) päästi opiskelemaan. Oskar Antolasta tuli Länsi-Suomen rukoilevaisuuden pappisjohtaja (1955-1976), vaikka rukoilevaisuus Suomen vanhimpana evankelis-luterilaisena herätysliikkeenä on ollut historiansa alusta maallikkojohtoinen.<ref>Suojanen, 1993, s. 9-20.</ref><ref>Suojanen, 2007, s. 159–194.</ref> Päivikki Antola toimitti kirjat lapsuutensa kokemuksista, ensin isänsä autenttisista, nauhoitetuista saarnoista (Suojanen, Oskar Antolan puheita ja rukouksia,
==== Laulava tohtori ====
1993), sitten antologian teemasta, mitä merkitsee syntyä papinlapseksi (Antola, Papinlapset, 2007; ks. myös Kangas, 2007, s.13. Villa,2007, s.4-5. Tähti, 2007).
Antola pääsi ylioppilaaksi Eurajoen yhteiskoulusta. Hän jatkoi opintoja [[Turun yliopisto|Turun yliopistossa]], josta valmistui [[Filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] vuonna 1971, [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa|filosofian lisensiaatiksi]] 1974 ja [[Filosofian tohtori|filosofian tohtoriksi]] 1979.<ref name=”cv”>[https://jyu.academia.edu/P%C3%A4ivikkiAntola/CurriculumVitae Curriculum vitae Päivikki Antola]</ref>
 
Antola (myöh. Suojanen) opiskeli pianonsoittoa 1949–63. [[Yksinlaulu|Yksinlaulua]] ja pianonsoittoa hän opiskeli [[Turku|Turun]] [[Musiikkiopisto|Musiikkiopiston]] [[Konservatorio|konservatorio-osastolla]] 1969–72. Kansankonservatoriossa hän opiskeli laulua 1974–76. [[Taideyliopiston Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] laulutaiteen lehtorin yksityisoppilaana Helsingissä hän oli 1977–82. Lauluopintoja kertyi myös Savonlinnan musiikkijuhlien ja Porvoon kansainvälisen [[Lied|liedseminaarin]] liedmestarikursseilla sekä Lontoossa.<ref name=”cv” />
Antolan lapsuudenperheessä harrastettiin musiikkia. Hänen äitinsä Lahja (o.s. Perälä, 1920–1995), perusti Antolan perhekuoron 1950-luvulla, kun Konginkankaan kirkkoherrana toiminut isä muutti perheineen [[Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys|Länsi-Suomen rukoilevaisten]] kutsusta Eurajoen kristillisen kansanopiston johtajan ja Eurajoen yhteiskoulun rehtorin virkoihin. Antolan perhekuoro levytti ''Uudet taivaat ja uusi maa'' –LP-levyn ja erikoistui Länsi-Suomen rukoilevaisuuden käyttämien laulukirjojen kansanmelodioihin ''Siionin virsiin ja Halullisten Sielujen Hengellisiin Lauluihin'' (1790). Musiikin sovittajina ja johtajina olivat Päivikki Antolan sisar, oopperalaulaja [[Aulikki Eerola]] ja urkuri Pertti Eerola. Kuoro esiintyi julkisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, radion ''Hartaissa sävelissä'' ja televisiossa.<ref>Antola, 2007, s. 178–181.</ref>
Lahja ja Oskar Antola pitivät lasten koulutusta tärkeänä. Kaikki 10 lasta kirjoittivat ylioppilaiksi Eurajoen yhteiskoulusta, ”isän koulusta” <ref>Eurajoen yhteiskoulun arkisto/ vuosikertomukset 1963–1981.</ref>. Isä ei ollut enää näkemässä kuuden lapsensa eri alojen tohtorinväitöksiä (Ylönen, 1998, s. 1 ja s. 13).
 
==== Tutkijana kotimaassa 1970-92 ====
=== Musiikkiura ===
Turun yliopiston [[Uskontotiede|uskontotieteen]] [[Assistentti|assistenttina]] Suojanen toimi vuosina 1970–74 ja 1975–79. Tohtorintutkinnon jälkeen hän oli [[Suomen Akatemia|Suomen Akatemian]] nuorempana tutkijana vuosina 1979–86 sekä [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopiston]] [[Kansanperinne|kansanperinteen]] laitoksen erikoistutkijana 1987–92.<ref name=”cv” />
Päivikki Antola aloitti pianonsoiton opiskelun viisivuotiaana vuonna 1950 ja jatkoi sitä aina vuoteen 1962 asti. Hän toimi pianonsoiton free lance -opettajana Turussa vuosina 1965–1967<ref name=CV/> ja jatkoi laulamista kamari-, ooppera- ja kirkkokuoroissa. Hän opiskeli yksinlaulua Turun Musiikkiopiston konservatorio-osastolla ja Kansankonservatoriossa, minkä jälkeen hän siirtyi Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtorin yksityisoppilaaksi Helsinkiin. Hän jatkoi lauluopintoja Savonlinnan ja Porvoon liedmestarikursseilla ja Lontoossa. Antola konsertoi omin kirkko- ja liedkonsertein sekä laajahkoin solistitehtävin Suomessa ja ulkomailla vuosina 1975–1990. Hän oli Kangasalan kunnan kulttuurilautakunnan jäsen (1985–1988). Antola siirtyi eläkkeelle 2003.<ref>[http://www.suomentietokirjailijat.fi/asiantuntijahaku/paivikki.antola.html Päivikki.Antola]. Academia.edu]{{404}}</ref> Antola on lahjoittanut tieteellisen kirjastonsa Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselle, osan tieteellisestä projektitutkimusarkistostaan Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistoon, osan Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen arkistoon.
[[Tiedosto:Päivikki Suojanen.jpg|thumb|400px|right|<center> Päivikki Suojanen (Antola 2003 lukien) kuuntelemassa vastaväittäjän, professori Lauri Hongon loppulausuntoa väitöstilaisuudessaan Turun yliopiston Fennicumin luentosalissa XXV 21.10.1978. Kuvaaja Pekka Kujanpää.</center>]]
=== Akateeminen ura ===
Antola on puhutun uskonnollisen kielen tutkimuksen käynnistäjä ja pioneeri Suomessa niin spontaanin maallikkosaarnan alalla [[uskontotiede|uskontotieteen]] väitöskirjallaan ''Saarna saarnaaja tilanne. Spontaanin saarnan tuottamisprosessi Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa'' (1978)<ref>Nissi & Mielikäinen, 2014, s. 17–18.</ref> kuin evankelisluterilaisen jumalanpalvelus- eli messusaarnan tutkimuksen alalla monilla artikkeleillaan ja kansainvälisillä esitelmillään (ks. Antola 2005a, 2005b; 2007a, 2007b, s.7-12, 2007c, s. 58-60; 2008; 2009, s. 36-37).
 
==== Tutkijana Yhdysvalloissa 1985-86 ja 1989-90 sekä Keniassa 1990-luvulla ====
Hän on myös ensimmäisen suomalaista seura- eli kansanveisuuta käsittelevän musiikkiantropologisen monografian ''Finnish Folk Hymn Singing: Study in Music Anthropology'' (1984, 339 pp.) kirjoittaja. Hän teki tutkimustyötä Yhdysvaltojen ''Bloomingtonissa Indianan yliopiston Department of Uralic and Altaic Studiesin'' laitoksessa vuosina 1985–1986. Tutkimuskohteena olivat amerikansuomalaiset yhdessä suomen kielen ja kulttuurin vierailevan apulaisprofessorin Matti K. Suojasen kanssa. Hän toimi vierailevana professorina ''Marylandin yliopiston antropologian laitoksessa'' Yhdysvalloissa jatkaen amerikansuomalaistutkimusta Matti K. Suojasen kanssa 1989–1990.<ref>Tutkimustulos Päivikki Suojanen & Matti K. Suojanen, ''"Retulaatsissa Miamissa..." Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa'', Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2000.</ref> 1990-luvulla hän teki kuutena vuotena tutkimustyötä Nairobin slummeissa Keniassa yhteistyössä ''Nairobin yliopiston Institute of African Studies -laitoksen'' kanssa sen vierailevana professorina Itä-Afrikassa. Hän toimi siellä tutkimusjohtajana Suomen Akatemian hankkeessa ”Encounter of Cultures, Change, and the Image of Cultures in Multicultural Settings" [Kulttuurien kohtaaminen, muutos ja kulttuurikuva monikulttuuriympäristöissä]. Antola vastasi tutkimus-, koulutus- ja tutkijanvaihtosopimuksen synnystä ja solmimisesta Nairobin yliopiston Institute of African Studies -laitoksen (Kenia) ja ''Jyväskylän yliopiston'' välillä vuonna 1992 viisivuosittain uusittavina kausina <ref>Englanninkielinen sopimusteksti on luettavissa teoksesta Päivikki Antola, ''Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista'', Tampere 2007, s. 289-290: liite 3.</ref>.
Pariskunta Päivikki ja Matti K. Suojanen teki [[Amerikansuomalaiset|amerikansuomalaisista]] tutkimustyötä [[Indianan yliopisto Bloomingtonissa|Bloomingtonissa Indianan yliopistossa]] vuosina 1985–86 sekä [[Marylandin yliopisto (College Park)|Marylandin yliopistossa]] 1989–90.
 
1990-luvulla Suojanen teki tutkimustyötä viitenä vuotena [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopiston]] opiskelijoiden kera [[Nairobin yliopisto|Nairobin yliopiston]] alaisuudessa [[Kenia|Keniassa]]. Kohteena olivat Nairobin [[Slummi|slummien]] asukkaat ja olosuhteet.<ref name=”cv” />
Tutkijana ja vastuutehtävissä Antola on toiminut lukuisissa valtakunnallisissa kenttätutkimusprojekteissa, muun muassa Suomen Akatemian monitieteisen ”Suomen uskonnollisten traditioiden ja yhteisöjen tutkimushankkeen” sihteerinä hän oli 1971–1972 ja tutkijana 1968–1974. Hankkeen ensimmäisenä puheenjohtajana tuolloin toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori [[Mikko Juva]].<ref>Pentikäinen, 1975, s. 9–11, 14–15.</ref> Antola työskenteli Suomen Akatemian ”Uskonnollisen kielen ja viestinnän suhteesta suomalaiseen kulttuuriin” -tutkimusryhmän jäsenenä Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksen hankkeessa, jonka vastuullisena johtajana toimi professori Martti Parvio vuosina 1979-1986; tuloksena Päivikki Suojanen, ''Ylipuhujat, Viestinnän näkökulmia uskontoon ja politiikkaan'' (Kirjapaja 1988).
 
==== Professorina 1991-93 ja 1997-2003 ====
''Halullisten Sielujen Hengellisten Laulujen ja Siionin virsien'' tieteellisesti editoidun nuottipainoshankkeen varapuheenjohtajana vuosina 1978–1988 Antola organisoi muun muassa veisuutoisintojen kenttäkeruuta haastatteluin Turun yliopistosta käsin. Projektin asiantuntijajäseninä toimivat professori [[Erkki Ala-Könni]] ja teologian tohtori T. Ilmari Haapalainen. Antolan toiminta Virtain kaupungin ja Tampereen yliopiston perinneyhteistyöhankkeen ”Kulttuurin muutos” puheenjohtajana 1989-1990, tutkijana ja opettajana 1985–1989, pääsihteerinä sopimuskaudella 1990-1994 <ref>Tampereen yliopiston rehtorin Tarmo Pukkilan päätös D23/90/ 05.03.1990; suunnittelija Mauri Pimiä.</ref> johti Virtain Kulttuurintutkimusaseman rakentamiseen Virtain Perinnekylän välittömään läheisyyteen; hankkeen olennaisia alku- ja myöhempiä vaikuttajia olivat Tampereen yliopiston rehtori Jarmo Visakorpi ja Virtain Perinnekylän primus motor, kotiseutuneuvos Pertti Tamminen.
[[Turun yliopisto|Turun yliopiston]] [[Folkloristiikka|folkloristiikan]] ja [[Uskontotiede|uskontotieteen]] vs. professorina Suojanen oli 1991–93. Folkloristiikan professorina [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopistossa]] hän oli 1997–2003, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.<ref name=”cv” />
[[Tiedosto:Dr. Päivikki Antola tohtorin statuskuvassa ensi kertaa kodissaan Tampereella toukokuussa 2016. Kuvaajana poikani Kimmo Suojanen. 20170422 171311.jpg|thumb|170px|left|<center>Päivikki Antola 2016 tohtorin statuskuvassa. Väitöksestä kulunut 38 vuotta.</center>]]
”Suomalainen messusaarna 2000-luvun papin viestintähaasteena” -hanke perustui 106 Antolan äänittämään ja havainnoimaan messun ja messusaarnan kenttädokumentointiin 37 evankelis-luterilaisesta kirkosta 22 eri pitäjässä vuosina 2005–2008. Saarnoista 30 on naisten (kesto 9-15 min.), 76 miesten (kesto 13-28 min.) pitämiä. Herätysliiketaustan ilmoitti itsellään olevan 79 pappia, "kirkkouskovaisiksi", "yleiskirkollisiksi" itseään luonnehti 27 pappia. Antolan uniikki aineisto puhutusta uskonnollisesta kielestä Suomen virallisessa Kirkossa on uusi tutkimusaluevaltaus Suomen virallisen jumalanpalvelussaarnan puhuttuun kieleen puhuttujen maallikkosaarnatutkimusten jälkeen. (Ks. Pälvi Ahoinpelto, 1988. Päivikki Antola, 2006, s. 71-84; 2007; 6/ 2008, s. 36-38; 2010a, s. 34-37 ja 2010b, s. 26-30. Salme Blomster, 1987. Stig Kankkonen, 2006. Katri Vakkala, 1988. Janne Villa, 2006, s. 16). Primaariaineisto on lahjoitettu Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistoon. Suomen Yleisradion kolmiosaisen ”Suomalainen veisuuperinne” -musiikkiohjelman toimittaminen (''Veisuu ja yhteisö; Veisuu ja herätysliikkeet; Rukoilevaisveisuu'') vuonna 1982 oli esimakua ensimmäiselle suomalaista kansanveisuuta käsittelevän musiikkiantropologisen monografian ilmestymiselle vuonna 1984<ref>Päivikki Suojanen, ''Finnish Folk Hymn Singing. Study in Music Anthropology.''</ref>.
 
==== TunnustuksetDosentuurit ====
Antolalle on myönnetty Unkarin Tiedeakatemian stipendi Budapestin, Debrecenin, Szegedin yliopistoihin syksyllä 1982, Puolan Tiedeakatemian stipendi Varsovan, Poznanin ja Lodzin yliopistoihin syksyllä 1985 ja Marylandin yliopiston (USA) The United States Information Agency Linkage Grant 1989. Hänelle on myönnetty Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan apuraha vuosille 1989–1990. Hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkki vuonna 2001, ja hän on saanut Turun yliopiston dosentin arvonimen vuonna 2010.
 
Turun yliopiston uskontotieteen [[Dosentti|dosentiksi]] Suojanen nimitettiin vuonna 1980, Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian dosentiksi vuonna 1983 ja Tampereen yliopiston [[Antropologia|antropologian]] dosentiksi alueenaan [[kansanperinne]] ja [[viestintä]] vuonna 1987.<ref name=”cv” />
=== Perhe ===
Päivikki Antola avioitui Tampereen yliopiston suomen kielen professorin Matti K. Suojasen (1937–2003) kanssa vuonna 1964. Heille syntyi kaksi lasta, muusikko Kimmo Suojanen (1965-2017) ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori (tekninen viestintä), FT Tytti Suojanen (s. 1969). Vuonna 2016 Antola avioitui turkulaisen Markku Lindqvist-Antolan (s. 31.12.1946) kanssa.
 
==== Musiikin opetusta ====
 
Suojanen opetti pianonsoittoa Turussa vuosina 1965–1967.<ref name=”cv” />
'''Ulkomaan luento-, tutkimus-, esitelmämatkat 1979 - 2005'''
 
== Huomioita ==
Päivikki Suojanen. Esitelmä The Episthemology of Empirical Case Studies in Cultural Anthropology. La Soteriologia dei Culti Orientali Nell'Imperico Romano -symposiumin yhteyteen järjestetty suomalais-italialainen uskontotieteen epistemologisia kysymyksiä käsittelevä kollokvio. Rome, Italy 24. - 28.09.1979
 
==== Tutkijana ====
Päivikki Suojanen. Esitelmä. Conference of International Association for the History of Religions (= IAHR). Rome, Italy 02.09 - 09.09.1990. Esitutkimus ja haastattelut Suomi-Italia Seurassa roomansuomalaisista.
Suojanen on tutkinut suomalaista kansansaarnaa, kansanveisuuta, uskonnollista ja poliittista suostuttelua, [[Etninen ryhmä|etnisiä]] [[Kulttuuri|kulttuureita]] ja viestintätapoja. Suojanen on toiminut lukuisissa valtakunnallisissa [[Kenttätutkimus|kenttätutkimusprojekteissa]].<ref name=”pa” />
[[Tiedosto:Retulaatsi.jpg|thumb|200px|left|<center>Pariskunta Päivikki ja Matti K. Suojanen tekivät tutkimusta suomalaisten parissa Yhdysvalloissa. Kuvassa kaksi siirtolaistutkimukseen osallistunutta suomalaista vuonna 1989.</center>]]
[[Tiedosto:Luentokonsertti.jpg|thumb|200px|left|<center>Päivikin musiikkiosio perhe Suojasen luentokonsertissa Floridassa 1990.</center>]]
[[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] Suojasten tutkimuskohteena sekä [[Indianan yliopisto Bloomingtonissa|Indianan yliopistossa]] vuosina 1985-86 että [[Marylandin yliopisto (College Park)|Marylandin yliopistossa]] 1989-90 olivat ''Amerikkalaiset satelliittisaarnaajat ja esitutkimus suomalaismuuttajien sopeutumisesta [[Florida|Floridassa]]''. Suojasten toimittamassa kirjassa ''”Retulaatsissa Miamissa ...” Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa'' kuvataan siirtolaistutkimusta.<ref name=”cv” />
 
[[Kenia|Keniassa]] Suojanen oli vastuullisena tutkimusjohtajana. Suojanen teki 1991, 1992, 1995, 1998 etnososiaalista tutkimusta [[Nairobi|Nairobin]] esikaupunkislummeissa. Viisivuosittain uusittavan kahdenvälisen monitieteisen tutkimus-, koulutus- ja tutkijanvaihto-ohjelmaa Jyväskylän yliopiston ja Nairobin yliopiston välillä Suojanen tutkimusjohtajana hoiti 1992–2000. Kenian tutkimuksista kertoo kirja ''Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista.''<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen, Konferenssi International Workshop Folklore in Africa To-day. Budapestin yliopisto, Folkloristiikaan osasto, Hungary, 01. - 04.11.1982
 
==== Musiikin alueella ====
Päivikki Suojanen. Luento On the Cultural Variation of Persuasive Discource, 2 h, 14.05.1984. Semantiikan ja pragmatiikan kysymysten kansainvälinen seminaari Semantics and Pragmatics. Inter-University Centre of Postgraduate Studies, Dubrovnik, Jugoslavia, 07. - 18.05.1984
[[Mezzosopraano]] Suojanen konsertoi Suomessa ja ulkomailla vuosina 1975–90. Mestarikursseilla harjoiteltu ja esitetty [[lied]] kuului hänen ohjelmistoonsa. Yhdysvalloissa ollessaan hän esiintyi myös laulajana ja pianistina suomalaisen [[Luterilaisuus|luterilaisen kirkon]] ja [[Vapaakirkko|vapaakirkon]] tilaisuuksissa [[Florida|Floridassa]]. Lisäksi hän esiintyi [[Indiana|Indianassa]], [[Indianapolis|Indianopoliksessa]], [[Illinois|Illinoisissa]], [[Kalifornia|Kaliforniassa]], [[Washington (osavaltio)|Washingtonissa]] ja [[Oregon|Oregonissa]]. Yhdysvaltojen konserttiohjelmistossa oli suomalaista laulumusiikkia, muun muassa [[Oskar Merikanto|Oskar Merikannon]], [[Ahti Sonninen|Ahti Sonnisen]], [[Erik Fordell|Erik Fordellin]], [[Fredrik August Ehrström|F. A. Ehrströmin]], [[Erkki Salmenhaara|Erkki Salmenhaaran]] laulusävellyksiä sekä suomalaisia [[Kansanlaulu|kansanlauluja]].<ref name=”pa” />
 
Yhdysvalloissa Suomi-työn alueelle tulivat kuvioihin luentokonsertit. Perhe Suojanen (Päivikki, Matti K. ja opiskelijatytär Tytti) esitti temaattisia multimedianäytelmiä diakuvineen, luennoi vuoropuhelukeskusteluineen, musiikkinäytteineen sekä Päivikin yksinlaulu- ja pianoesityksin.<ref name=”pa” />
Päivikki Suojanen, The Kalevala and Finnish Identity. Esitelmä Gdanskin Kulttuuritalo 7.3.1985 ja Poznanin Trojkan Kulttuuritalo 14.3.1985, Puola
 
''Halullisten Sielujen Hengellisten Laulujen ja Siionin virsien'' nuottipainoshankkeen varapuheenjohtajana Suojanen oli vuosina 1978–1988.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen. Esitelmä Variation of Persuasion from a Cultural and Linguistic Point of View, 26.7.1985. Lingvistiikan sektio. VI kansainvälinen fennougristikongressi. Syktyvkar, Komin Autonominen Neuvostotasavalta, 23.7. - 30.7.1985
 
==== Muuta ====
Päivikki Suojanen. Esitelmä Finnish Folk Music and Mythology. Suomalais-amerikkalainen folkloristisymposium "The Kalevala, the Comparative Method, and Beyond". Indiana University, Bloomington, USA, 25.9. - 28.9.1985
Suojanen on sivutoimisesti luennoinut Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä kutsuttuna vierailijana kongresseissa ja seminaareissa eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Esitelmiä ja multimediaohjelmia Suojanen on pitänyt eri yhteisöille, oppilaitoksille ja juhlatilaisuuksissa. Myös opintomatkoja ulkomaille hän on tehnyt.<ref name=”cv” />
 
[[Apuraha|Apurahoja]] työskentelyään varten Suojanen on saanut eri [[Rahasto|rahastoilta]] ja [[Säätiö (Suomi)|säätiöiltä]] sekä yliopistolta.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen. Luento Finnish Society: An Anthropologist's View, 1 h. Perehdyttämisluento USA:n delegaatiolle (Finland-USA Young Adult Leadership Dialogue) ACIL:ssa (= American Center for International Leadership), City Hall, Columbus, Indiana, USA, 4.10.1985
 
Suojanen on kuulunut useaan tieteelliseen ja musikaaliseen seuraan. Sivu- ja luottamustoimissaan hänellä on ollut mm. hallinnollisia ja ohjaamistehtäviä.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen, The Iron Age Mythology in Finland, 4 h. Finnish Folk Belief and Folk Poetry in the Middle Ages, 4 h. The Life History Method in Cultural Anthropology and Folkloristics, 1 h. Luennot Finnish Studies Programissa "Suomalainen kulttuuri vuoteen 1809", Indiana University Department of Uralic and Altaic Studies, Bloomington, Indiana, USA, sl. 1985, yhteensä 9 h
 
Suojanen on julkaissut tietokirjoja, asia-artikkeleita ja [[Pakina|pakinoita]]. Hänellä on ollut myös asiantuntijarooli monissa televisio- ja radiohaastatteluissa.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen, The Kalevala and Finnish Vocal Music, 1 h. Vierailuluento Indiana University Music School, Bloomington, USA, 13.12.1985
 
Kirkko- ja liedkonsertteja Suojasella on ollut lukuisasti.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen yhdessä professori Matti K. Suojasen kanssa järjestivät kulttuuritapahtuman SUOMI DAY Indiana Universityssä Bloomingtonissa, USA, 28.4.1986. Suomesta kutsuttuja taiteilijoita ohjelmassa: musiikkitaiteilijapari Aulikki Eerola (laulu, sopraano; ooppera-/ liedtaiteilija, Sibelius-Akatemia, Helsinki) ja Pertti Eerola (piano, kapellimestari)konsertoivat. Tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasanen, Sumiainen, Suomi, piti laajan tekstiilinäyttelyn.
 
Päivikki Antolan kertoo elämästään ''Tynnyristä moneuteen'' –verkkoantologiassa.<ref>[http://uskontotiede.fi/verkkoantologia/paivikki-antola/ Antola, Päivikki: Tynnyristä moneuteen. - ''Miten minusta tuli uskontotieteilijä''.]</ref> Ura ja ansiot yksityiskohtaisesti lueteltuina löytyvät hänen ansioluettelonsa verkkoversiossa.<ref name=”cv” />
Päivikki Suojanen. Esitelmä Modern Political and Religious Speech in Finland Compared. Neljäs Finno-Ugric Studies Association of Canada -kongressi, Manitoban yliopisto, Winnipeg, Kanada, 26. - 27.5.1986
 
=== Tunnustukset ===
Päivikki Suojanen, Finnish Folk Music, 3 h. Religious Revival Movements in Finland, 1 h. Luennot Finnish Studies Programissa "Suomalainen kulttuuri vuodesta 1809 nykypäivään", Indiana University Department of Uralic and Altaic Studies, Bloomington, Indiana, USA, kl. 1986, yhteensä 4 h
Antolalle on myönnetty [[Unkarin tiedeakatemia|Unkarin Tiedeakatemian]] [[Apuraha|stipendi]] [[Budapestin yliopisto|Budapestin]], [[Debrecen|Debrecenin]], [[Szeged|Szegedin]] yliopistoihin syksyllä 1982, [[Puola|Puolan]] Tiedeakatemian stipendi [[Varsova|Varsovan]], [[Poznań|Poznańin]] ja [[Łódź|Łódźin]] yliopistoihin syksyllä 1985. Hänelle on myönnetty Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan apuraha vuosille 1989–1990. Hänelle on myönnetty [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan]] I luokan ritarimerkki vuonna 2001 ja hän on saanut Turun yliopiston dosentin [[Arvonimet Suomessa|arvonimen]] vuonna 2010.<ref name=”cv” />
 
== Teokset ==
Päivikki Suojanen, Comparative Aspects of Political and Religious Persuasion in Finland, 2 h. Kaksoisluento professori James Vaughanin Poliittisen antropologian luentosarjassa, Indiana University, Bloomington, USA, 13.3.1986, yhteensä 2 h
 
Päivikki Suojanen, Multimedialuennot yhdessä Matti K. Suojasen ja Tytti Suojasen kanssa: The Kalevala and Finnish Identity, 2 h, 10.7.1986. Finnish Language, 2 h, 11.7.1986. Finnish Folklore and Mythology, 2 h, 12.7.1986. The 4th FinnFest'86, University of California, Berkeley, California, USA, 7. - 13.7.1986, yhteensä 6 h
 
Päivikki Suojanen, Vierailuluento Finns as Communicators - Cultural Anthropological Point of View, 1 h. Skandinavian laitos, University of Poznan, Poland, Europe, 26.4.1989, 1 h
 
Päivikki Suojanen, Multimedialuento Finnish Folklore and Mythology yhdessä Matti K. Suojasen kanssa. Skandinavian laitos, University of Poznan, Poland, Europe, 28.4.1989, 1 h. Department of History, University of Maryland, College Park, USA, 29.11.1989, 2 h. Department of Anthropology, University of Maryland, Silver Spring, USA, 13.12.1989, 2 h
 
Päivikki Suojanen, International Congress of Sound Archives. Organized by IASA (= International Association of Sound Archives), Wien, Österreich/ Itävalta, Europe, 11. - 16.9.1988
 
Päivikki Suojanen, American Anthropological Associationin 88. kansainvälinen vuosikongressi, Washington D.C., USA, 15. - 17.11.1989
 
Päivikki Suojanen, Congress "Writing the Social Text: An Interdisciplinary Conference", organized by the University of Maryland, College Park, Maryland, USA, 18. - 19.11.1989
 
Päivikki Suojanen, Luento American Finnish Identity, Life Style and Communicational Models, 1 h. Department of Anthropology, University of Maryland, College Park, Maryland, USA, 3.5.1990, 1 h
 
Päivikki Suojanen, Luento Features of Ancient Finnish Healing and a Profile of the Contemporary Finnish Spiritual Healer, 1 h, 27.7.1990. Finnish Language and Finns as Communicators: Matti K. Suojasen avustajana, 27.7.1990, 1 h. Multimedialuennot Finn Fest'90, Suomi College, Hancock, Michigan, USA, 23. - 29.7.1990
 
Päivikki Suojanen, Esitelmä ja Folk Poetry -sectionin puheenjohtaja. VII International Fenno-Ugric Conference, Debrecen, Hungary, Europe, 27.8. - 2.9.1990
 
Päivikki Suojanen, Luento American Finnish Identity, 5.4.1991, 1 h. FinnFest'91, Lake Worth, Florida, USA, 4. - 7.4.1991, 1 h
 
Päivikki Suojanen, Tutustumis- ja esitutkimusmatkat Itä-Afrikan Keniaan kohteena Institute of African Studies, Department of Development Studies, University of Nairobi. Touko-kesäkuussa 1991 tutustumiskohteina Nairobin slummit, kristillinen lähetystyö, Ethnographic Museum, National Archives; Kisumun, Itierion, Moniankun lähetyspisteet. Joulukuussa 1991 - tammikuussa 1992 esitutkimustyönä viisivuotisen tutkimussopimuksen solmiminen nimeltään "Encountering of Cultures, Change, and Cultural Image in Multicultural Settings" kahdenvälisesti Nairobin yliopiston Institute of African Studiesin ja Jyväskylän yliopiston välillä viisivuosittain uusittavina kausina: tutkijavaihto, opiskelijastipendit, tutkimuskirjallisuuden vaihto. Päivikki Suojasen luennot Institute of African Studisissa ja esitutkimusmatkat Nbin yliopiston maasturilla kolmeen slummiin, Kiberaan, Kawangwareen ja Kangemiin
 
Päivikki Suojanen, Esitelmä seminaarissa "Language, Tradition, Identity" Utenzi wa Kalevalan julkistamiseksi. Järjestäjänä Department of Kiswahili Research, University of Dar-Es-Salaam ja FINNIDA, Tanzania, Africa, 30.3. - 7.4.1992
 
Päivikki Suojanen, Esitelmä The Religious Folk Sermon as a Persuasive Narrative in Finland. The International Society for Folk-Narrative Researchin (= ISFNR) XI kansainvälinen kongressi "Folklore in the Changing World", organized by the Department of Indian Languages, University of Mysore, Bangalore, South India, Asia, 6. - 12.1.1995
 
Päivikki Suojanen, Kenttätutkimusmatka yhdessä Matti K. Suojasen kanssa Floridaan, USA, Lake Worthiin ja Lantanaan 1. ja 2. polven amerikansuomalaiskotien videoimiseksi, 28.3. - 14.4.1995
 
Päivikki Suojanen, Kenttätutkimus-, luento- ja opetusmatka Itä-Afrikan Keniaan University of Nairobiin ja Institute of African Studiesiin heimojen/ kulttuurien kohtaamisen ja muutoksen tutkimiseksi Kiberan, Kawangwaren ja Kangemin slummeissa Nairobissa, yliopiston autonkuljettajan Dominicin avulla 6-henkinen kenialaissuomalainen tutkijaryhmäni matkasi yliopiston Mitshubisi Pajerolla päivittäin slummeihin tutkimustöihin, 10.11. - 8.12.1995 sekä tammikuu 1998 olivat ns. varsinaisen kenttätutkimuksen aikoja Nairobi-projektissa
 
Päivikki Suojanen, Esitelmä "Nykyamerikansuomalaisten identiteetistä". IX International Finno-Ugric Congress, University of Tartu, Estonia, Europe, 7. - 13.8.2000
 
Päivikki Antola, Esitelmä 16.8.2005. X International Finno-Ugric Congress, Joshkar-Ola, Marimaa, Russia, Europe, 13. - 22.8.2005
 
== Teokset ==
=== Kirjoittajana ===
* Suojanen, Päivikki: ''Saarna, saarnaaja, tilanne. Spontaanin saarnan tuottamisprosessi Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa.'' Väitöskirja. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 343. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1978. ISBN 951-717-159-5. Summary: The Spontaneous Sermon: its Production and Context.
Rivi 162 ⟶ 129:
* Antola, Päivikki (toim.): ''Konginkankaan kominaa. Antologia Konginkankaan kielestä ja kulttuurista.'' Tampere: Juvenes, 2005. ISBN 951-96862-4-X. ISBN 951-96862-5-8 (PDF).
* Antola, Päivikki (toim.): ''Papinlapset.'' Helsinki: Ajatus Kirjat, 2007; Gummerus Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-951-20-7361-0.
 
=== Haastatteluja ja artikkeleita ===
 
* Blomster, Salme (toim., haast.): Päivikki Suojanen: Uskottavan saarnaajan eleet vastaavat sanoja. - ''Kotimaa'', takasivu, 20.02.1987.
* Ahoinpelto, Pälvi (toim., haast.): Viikon vieras. Uskontotieteen tohtori Päivikki Suojanen väittää: Saarnat ovat usein abrakadabraa. - ''Kirkko ja Kaupunki'', 08.06.1988.
*  Vakkala, Katri (toim., haast.): Päivikki Suojanen: Tylsät juhlapuheet kumisevat kuuroille korville. - ''Tampereen Yliopistouutiset'', 23.08.1988.
*  Ylönen, Marja (toim., haast.): Hengenmiehen perilliset. Antolan rovastiperheen myöhemmät vaiheet: Neljäs kymmenestä väitteli. - ''Satakunnan Kansa'', 22.11.1998, s. 1 ja s. 13.
*  Antola, Päivikki 2005b: The Main Features of the Finnish Mass Sermon. Esitelmä X kansainvälisessä fennougristikongressissa (= FU) Joshkar-Olassa Marimaalla Venäjällä 16.08.2005 (13.-22.08.2005).
* Aro, Laura: Tieteen ja taiteen paloa – Haastateltavana professori emerita Päivikki Antola. ELORE vol. 12 – 2/2005. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.: 2005. ISSN 1456-3010
*  Kankkonen, Stig (red.): Forskare efterlyser väckelsefökunnelse. Predikningar skall inte vara föredrag. - ''Kyrkopressen'', 03.05.2006.
* Villa, Janne (toim.): Päivikki Antola: Perussaarna vahvistaa luutuneita asenteita. - ''Tampereen Kirkkosanomat'', 17.11.2006 (20/22), s. 16.
* Antola, Päivikki: Modern Genre of the Finnish Mass Sermon. - ''Folklore, Folklore Electronic Journal of Folklore'', Vol. 33. Eds. by Mare Kõiva and Andres Kuperjanov, 2006, pp. 71-84. Tartu.
* Antola, Päivikki: Persuasive Genre of the Finnish Mass Sermon. - ''Arv: Nordic Yearbook of Folklore'', 29.01.2007.
* Villa, Janne (toim.): Professori Päivikki Antola: "Papinlapsi on pahin?" - ''Sana-lehti'', 15.02.2007, s. 4-5.
*  Tähti, Tanja (toim.): Päivikki Antola: Papinlapsi elää ikään kuin lasilinnassa. - ''Radio Suomen Ajantasaohjelma'', 13.02.2007.
*   Kangas, Maarit (toim.): Papinlapset purkivat lapsuusmuistojaan kirjaksi. - ''Länsi-Suomi''/ Kulttuuri/ Aikalisä, 19.02.2007, s. 13.
*  Antola, Päivikki: Suomalainen messusaarna 2000-luvun papin koetinkivenä. - ''Crux-lehti'' 6/ 2008, s. 36-38. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
*  Antola, Päivikki: Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea. - ''Hiidenkivi'' 3/ 2009: 36-37. Helsinki: Suomalainen kulttuurilehti.
*   Antola, Päivikki: Messusaarna ei ole vain sanoista kiinni. - ''Crux-lehti'' nro 5, 04.11.2010a, s. 34-37. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
*   Antola, Päivikki: Messusaarna vahvistaa omaa laumaa. - ''Crux-lehti'' nro 6, 16.12.2010b, s. 26-30. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
 
== Lähteet ==
* Antola, Päivikki 2005a: The Modern Genre of the Finnish Mass Sermon. Esitelmä 14. kansainvälisessä kerronnantutkijoiden (= ISFNR) maailmankongressissa Virossa Tartossa 27.07.2005 (26.-31.07.2005).
* Antola, Päivikki 2005b: The Main Features of the Finnish Mass Sermon. Esitelmä X kansainvälisessä fennougristikongressissa (= FU)Joshkar-Olassa Marimaalla Venäjällä 16.08.2005 (13.-22.08.2005).
* Antola, Päivikki 2008 (2007): Miksi synnyinkään papintytöksi? - ''Papinlapset''. Päivikki Antola (toim.). Helsinki: Ajatus Kirjat, 2007; Gummerus Kustannus Oy, 2008, s. 159-184. ISBN 978-951-20-7361-0.
* Antola, Päivikki: Tynnyristä moneuteen. - ''Miten minusta tuli uskontotieteilijä''. Toim. Jaana Kouri. Suomen Uskontotieteellisen Seuran 50-vuotisjuhlaseminaarissa Turun yliopistossa 13.12.2013 julkistettu verkkoantologia. [http://uskontotiede.fi/verkkoantologia/paivikki-antola/ Päivikki Antola. Suomen Uskontotieteellinen Seura ry] 2013
* Aro, Laura: Tieteen ja taiteen paloa – Haastateltavana professori emerita Päivikki Antola. [http://www.elore.fi/arkisto/2_05/aro2_05.pdf ELORE vol. 12 – 2/2005.] Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. {{ISSN|1456-3010}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke = Suomen professorit 1640-2007 | Vuosi = 2008 | Sivu = 62-63 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Professoriliitto | Isbn = 978-952-99281-1-8 }}
* Eurajoen yhteiskoulun arkisto/ vuosikertomukset 1963-1981
*Huhta, Marjatta 2020: Konginkankaalta maailmalle. Siirtolaistarinoita Keski-Suomesta. Riika: Kömin Kilta ry. 2020, 374 s., erit. 210-211, 316-318, 322. Ulkoasu/ taitto Jouni Korkiasaari. ISBN 978-951-98284-8-0.
* Jyväskylän yliopiston Kirjaamo ja arkisto/ [Nimikirjanote Suojanen, Päivikki] Seminaarinkatu 15 (PL35), 40014 Jyväskylän yliopisto. Puh. 040-805 3474
* {{Kirjaviite | Tekijä = Nissi, Riikka & Mielikäinen, Aila (toimittaneet)| Nimeke = Sanaa tutkimassa: näkökulmia uskonnolliseen kieleen ja sen käyttöön | Vuosi = 2014 | Sivu = 7-25 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn = 978-952-222-554-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, Juha (toim.) & Suojanen, Päivikki (toim.) & Sinikara, Kaisa (kartat) | Nimeke = Uskonnollinen liike: suomalaisia tapaustutkimuksia | Vuosi = 1975 | Sivu = 7-27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn = 951-717-055-6 }}
* Suojanen, Päivikki: Alkusanat. Oskar Antolan elämä. - ''Kuulkaa ystävät. Oskar Antolan puheita ja rukouksia''. Toim. Päivikki Suojanen. Kangasala: Antrokirjat, 1993, s. 9-20. ISBN 952-90-4700-2 (sid.)
* [httphttps://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/meidänmeidan-laitoksemme Meidän laitoksemme/laitoksen-historia, Jyväskylän yliopisto]
* [https://jyu.academia.edu/P%C3%A4ivikkiAntola/CurriculumVitae Ansioluettelo (Curriculum Vitae)]
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
=== '''Kirjallisuus''' ===
 
* Antola, Päivikki: Modern Genre of the Finnish Mass Sermon. - ''Folklore, Folklore Electronic Journal of Folklore'', Vol. 33. Eds. by Mare Kõiva and Andres Kuperjanov, 2006, pp. 71-84. Tartu.
* Antola, Päivikki: Persuasive Genre of the Finnish Mass Sermon. - ''Arv: Nordic Yearbook of Folklore'', 29.01.2007.
* Antola, Päivikki: Suomalainen messusaarna 2000-luvun papin koetinkivenä. - ''Crux-lehti'' 6/ 2008, s. 36-38. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
* Antola, Päivikki: Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea. - ''Hiidenkivi'' 3/ 2009: 36-37. Helsinki: Suomalainen kulttuurilehti.
* Antola, Päivikki: Messusaarna ei ole vain sanoista kiinni. - ''Crux-lehti'' nro 5, 04.11.2010a, s. 34-37. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
* Antola, Päivikki: Messusaarna vahvistaa omaa laumaa. - ''Crux-lehti'' nro 6, 16.12.2010b, s. 26-30. Helsinki: Suomen Pappisliitto.
* Blomster, Salme (toim., haast.): Päivikki Suojanen: Uskottavan saarnaajan eleet vastaavat sanoja. - ''Kotimaa'', takasivu, 20.02.1987.
* Ahoinpelto, Pälvi (toim., haast.): Viikon vieras. Uskontotieteen tohtori Päivikki Suojanen väittää: Saarnat ovat usein abrakadabraa. - ''Kirkko ja Kaupunki'', 08.06.1988.
* Kangas, Maarit (toim.): Papinlapset purkivat lapsuusmuistojaan kirjaksi. - ''Länsi-Suomi''/ Kulttuuri/ Aikalisä, 19.02.2007, s. 13.
* Vakkala, Katri (toim., haast.): Päivikki Suojanen: Tylsät juhlapuheet kumisevat kuuroille korville. - ''Tampereen Yliopistouutiset'', 23.08.1988.
* Ylönen, Marja (toim., haast.): Hengenmiehen perilliset. Antolan rovastiperheen myöhemmät vaiheet: Neljäs kymmenestä väitteli. - ''Satakunnan Kansa'', 22.11.1998, s. 1 ja s. 13.
* Kankkonen, Stig (red.): Forskare efterlyser väckelsefökunnelse. Predikningar skall inte vara föredrag. - ''Kyrkopressen'', 03.05.2006.
* Villa, Janne (toim.): Päivikki Antola: Perussaarna vahvistaa luutuneita asenteita. - ''Tampereen Kirkkosanomat'', 17.11.2006 (20/22), s. 16.
* Villa, Janne (toim.): Professori Päivikki Antola: "Papinlapsi on pahin?" - ''Sana-lehti'', 15.02.2007, s. 4-5.
* Tähti, Tanja (toim.): Päivikki Antola: Papinlapsi elää ikään kuin lasilinnassa. - ''Radio Suomen Ajantasaohjelma'', 13.02.2007.
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Päivikki_Antola”