Ero sivun ”Carl Lewis” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maailman huipulla: sanamuotoja |
Anr (keskustelu | muokkaukset) kh (pituustulokset sentteinä), Tokion 891 oli tuulitulos |
||
Rivi 52:
{{MitalitaulukkoAla}}
'''Frederick Carlton ”Carl” Lewis''' (s. [[1. heinäkuuta]] [[1961]] [[Birmingham (Alabama)|Birmingham]], [[Alabama]]<ref name="ut90">{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 34 | Julkaisija = Sporttikustannus Oy| Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.olympic.org/carl-lewis | Nimeke = Carl Lewis | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Olympic.org | Viitattu = 25.1.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> on
Lewisia pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista yleisurheilijoista. Hän voitti yhteensä yhdeksän olympiakultaa ja yhden olympiahopean. [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut|MM-kisoissa]] hän voitti kahdeksan maailmanmestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin. Lewis valloitti kaikki pituushypyn olympiakullat vuosina 1984–1996. Hän on yksi harvoista urheilijoista, jotka ovat yltäneet neljään peräkkäiseen henkilökohtaiseen kultamitaliin kesäolympialaisissa. Lewisista tuli [[Kesäolympialaiset 1984|Los Angelesissa 1984]] vasta toinen yleisurheilija, joka on voittanut neljä olympiakultaa samoissa kisoissa.
Rivi 65:
==Urheilu-ura==
===Juniorivuodet===
Lewis oli kokeillut pituushyppyä yhdeksänvuotiaana, ja 13-vuotiaana hän alkoi harrastaa lajia tosissaan. Koettuaan 15-vuotiaana kasvupyrähdyksen Lewis juoksi sen jälkeen [[100 jaardin juoksu|100 jaardia]] ajassa 9,3 ja 100 metriä ajassa 10,5. Vuonna 1979 Lewis hyppäsi 17-vuotiaana pituutta
===Maailman huipulla===
Lewis aloitti vuonna 1979 opinnot [[Houstonin yliopisto]]ssa ja sai yleisurheiluvalmentajakseen tähtivalmentaja [[Tom Tellez]]in. Lewis voitti pikajuoksut vuoden 1980 Yhdysvaltain nuorten mestaruuskilpailuissa. Hän selviytyi myös Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen pituushypyssä ja pikaviestissä, mutta Yhdysvallat päätti lopulta boikotoida [[Kesäolympialaiset 1980|Moskovan olympiakisoja]]. Loppuvuonna [[Köln]]issä Lewis sijoittui viidenneksi huipputasoisessa sadan metrin kilpailussa. Kauden lopussa hänet oli rankattu pituushypyssä maailman kuudenneksi ja 100 metrillä seitsemänneksi.<ref>Duncanson 2011, s. 209–210.</ref>
Lewis keskittyi talvella 1981 voimaharjoitteluun. Hän hyppäsi pituudessa hallimaailmanennätyksen
Lewis liittyi vuonna 1982 Santa Monica Track Club -yleisurheiluseuraan. Hän opiskeli Houstonin yliopistossa TV- ja radioviestintää vuoteen 1984 saakka, minkä jälkeen hän teki hiukan töitä [[American Broadcasting Company|ABC:n]] televisioasemalla saadakseen työkokemusta alalta. Pituushypyssä hänen paras tuloksensa vuonna 1982 oli [[Indianapolis]]issa hypätty
Lewis selviytyi [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1983|Helsingin maailmanmestaruuskilpailujen 1983]] Yhdysvaltain joukkueeseen hyppäämällä maan karsinnoissa pituudessa kaikkien aikojen toiseksi parhaan tuloksen
[[Kuva:Carl Lewis.jpg|thumb|upright|Carl Lewis Los Angelesin olympiakisoissa 1984, missä hän voitti neljä kultamitalia.]]
Los Angelesin olympiakisavuonna 1984 Lewis oli Yhdysvalloissa jo tähti, jota yleisö ja media seurasivat tarkasti. Hän oli erinomaisessa tuloskunnossa jo maansa olympiakarsinnoissa ja pääsi tavoittelemaan neljää olympiakultamitalia. Lewisin tähden elkeet ja lehdistötilaisuuksien välttely kuitenkin ärsyttivät joitakuita, ja media julkaisi hänestä myös kriittisiä kirjoituksia. Niissä muun muassa vihjailtiin hänen olevan dopingin käyttäjä ja homoseksuaali, mitkä Lewis aina kiisti. [[Kesäolympialaiset 1984|Los Angelesin olympialaisissa]] Lewis voitti kaikki tavoittelemansa neljä kultamitalia (100 metriä, pituushyppy, 200 metriä ja pikaviesti) melko selvillä eroilla. 100 metrillä hänen voittomarginaalinsa oli olympiahistorian suurin,
Olympialaisten jälkeisinä vuosina Lewis tavoitteli [[Bob Beamon]]in vanhaa pituushypyn maailmanennätystä
Vuonna 1986 kanadalainen [[Ben Johnson (pikajuoksija)|Ben Johnson]] alkoi voittaa Lewisin toistuvasti 100 metrin kilpailuissa. Lewis ei koskaan hyväksynyt Johnsonin uutta vauhtia, vaan vihjaili sen johtuneen [[doping]]in käytöstä. [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1987|Rooman maailmanmestaruuskilpailuissa 1987]] Lewis otti 100 metrillä hopeaa ennätyksellään 9,93, mutta Johnson rikkoi maailmanennätyksen 10 sadasosaa nopeammalla ajalla. Seuraavana vuonna [[Kesäolympialaiset 1988|Soulin olympialaisissa]] Johnson voitti jälleen, ja Lewis jäi taas hopealle ennätyksellään 9,92. Johnson jäi kuitenkin kiinni dopingtestissä, joten Lewis julistettiin olympiavoittajaksi, maailmanmestariksi edellisen vuoden 100 metrillä, sekä maailmanennätysmieheksi. Lewis voitti 100 metrin voittojensa lisäksi Roomassa pituushypyn ja pikaviestin maailmanmestaruuden, Soulissa pituushypyn olympiakultamitalin, ja otti 200 metrillä olympiahopeaa.<ref>Duncanson 2011, s. 223–234.</ref>
[[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1991|Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991]] Lewis juoksi 100 metrin maailmanennätyksen 9,86. Pituudessa hän ylitti vihdoin Bob Beamonin maailmanennätystuloksen hypäten
Lewis oli aktiiviuransa aikana 188 senttimetriä pitkä ja painoi 80 kilogrammaa.<ref name="ut90"/>
|