Wikipedia

Ero sivun ”Suur-Merijoen kartano” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkki oikealle sivulle
lähteistystä, pientä editointia, toimimattomien linkkien tarkistusta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Suur-merijoen kartano.jpg|thumb|Suur-Merijoen kartano vuonna 1912 [[Signe Brander]]in kuvaamana.]]
'''Suur-Merijoen kartano''' sijaitsi [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] länsiosassa luovutetussa [[Etelä-Karjala]]ssa. Kartanon sai alkunsa kun [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] asunut [[sveitsi]]läissyntyinen liikemies [[Maximilian Neuscheller|Maximilian Othmar Neuscheller]] (1862-19191860–1919) osti vuonna 1900 seudulta maa-alueen lomanviettopaikakseen.<ref>Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi 2016, s. 4, 9.</ref>
 
Kartano oli tunnettu vuosina 1901-19041901–1904 rakennetusta [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttistyylisestä]] päärakennuksestaan jonka suunnittelivat arkkitehdit [[Herman Gesellius]], [[Armas Lindgren]] ja [[Eliel Saarinen]]. Rakennuksen sisustamiseen osallistuivat muun muassa taidemaalarit [[Väinö Blomstedt]] ja [[Gabriel Engberg]], kuvanveistäjä [[Felix Nylund]] ja taidetakoja [[Eric O. W. Ehrström]].<ref>Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi 2016, s. 12, 26.</ref>
 
Kartano palveli Neuschellerin perheen kesäasuntona aina [[Maaliskuun vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]] saakka. Max Neuschellerin harrastuksiin kuului muun muassa tähtitiede ja valokuvaus. Kartanossa oli näitä harrastuksia varten tähtitorni ja valokuvalaboratorio. Neuscheller otti kartanon alueelta jo 1910-luvulla [[Valokuvaus|värivalokuvia]] ([[Autochrome]]-[[diapositiivi|dioja]] [[Stereoskopia|stereokuvina]]). Suur-Merijoen kartanossa oli tiettävästi käytössä myös Suomen ensimmäinen [[traktori]].
 
Kartano palveli Neuschellerin perheen kesäasuntona aina [[Maaliskuun vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]] saakka. Maximilian Neuschellerin kuoltua 1919 Pietarissa muu perhe pakeni Suomeen ja asettui asumaan Suur-Merijoen kartanoon. Perhe luopui kartanosa 1920-luvulla. Vuonna 1927 kartano päätyi Suomen valtion omistukseen ja [[ilmavoimat|Ilmavoimien]] käyttöön. Kartanon pellolle rakennettiin [[Suur-Merijoen lentokenttä]], jolla toimi vuoteen 1939 saakka Erillinen maalentolaivue. Kartanon päärakennus toimi laivueen upseerikerhona.<ref name="SUUR49">Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi 2016, s. 49.</ref>
Neuschellerit myivät kartanon 1926 Suomen valtiolle ja se otettiin armeijan käyttöön jolloin päärakennuksesta tuli upseerikasino. Kartanon lähelle rakennettiin [[Suur-Merijoen lentokenttä]] jonne saapui [[Finnair|Aero]]n ensimmäinen kotimaan reittilento [[de Havilland D.H.89 Dragon Rapide|Dragon Rapide]]lla (OH-BLA) [[Helsinki|Helsingistä]] [[Viipuri]]in [[1. toukokuuta]] [[1937]]. Liikennettä jatkettiin kesäkausina aina elokuun loppuun 1939 saakka ja reittiä jatkettiin vielä [[Imatra]]lle. Sotavuosina Suur-Merijoen kenttä palveli sotilaslentokenttänä.▼
 
▲Neuschellerit myivät kartanon 1926 Suomen valtiolle ja se otettiin armeijan käyttöön jolloin päärakennuksesta tuli upseerikasino. Kartanon lähelle rakennettiin [[Suur-Merijoen lentokenttä]] jonnelentokentälle saapui [[Finnair|Aero]]n ensimmäinen kotimaan reittilento [[de Havilland D.H.89 Dragon Rapide|Dragon Rapide]]lla (OH-BLA) [[Helsinki|Helsingistä]] [[Viipuri]]in [[1. toukokuuta]] [[1937]]. Liikennettä jatkettiin kesäkausina aina elokuun loppuun 1939 saakka ja reittiä jatkettiin vielä [[Imatra]]lle. Sotavuosina Suur-Merijoen kenttä palveli sotilaslentokenttänä.
Kartanon päärakennus Metsälinna vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja nykyisin se on täysin raunioitunut. Sodan jälkeen lentokentän paikalle rakennettiin laaja kasarmialue joka nykyisin on hylätty. Joitakin kartanon ulkorakennuksia, kartanon puukuja sekä navetan kivijalka on säilynyt pystyssä. Kartanon mailla sijaitsee suuri neuvostoaikana rakennettu kerrostaloalue.▼
 
▲Kartanon päärakennus Metsälinna vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja nykyisin se on täysin raunioitunut.<ref name="SUUR49"/> Sodan jälkeen lentokentän paikalle rakennettiin laaja kasarmialue joka nykyisin on hylätty. Joitakin kartanon ulkorakennuksia, kartanon puukuja sekä navetan kivijalka on säilynyt pystyssä. Kartanon mailla sijaitsee suuri neuvostoaikana rakennettu kerrostaloalue.
== Lähteet ==
* [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Aikansa+julkisin+koti/HS20040104SI1KU039im Maarit Jaakkola: Aikansa julkisin koti: Suur-Merijoen kartano oli pietarilaisperheen lomanviettopaikka ja suomalaisarkkitehtien taidonnäyte. Helsingin Sanomat 4.1.2004]▼
* [http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/661.htm Suomen valokuvataiteen museo: valokuvaajat 1839-]
* [http://www.wikikarelia.com/index.php/VIIPURIN_MLK WikiKarelia: Viipurin maalaiskunta]
 
== Kirjallisuutta ==
* Anna-Lisa Amberg: ''"Kotini on linnani" - kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904.'' Suomen muinaismuistoyhdistys 2003.
 
== Aiheesta muuallaLähteet ==
* ''Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi.'' Tampereen museoiden julkaisuja 141. Tampereen museot, Tampere 2016.
* [http://www.pienoismallit.net/galleria/kuva_13757/ Suur-Merijoen lentokenttä vuonna 1936]
▲* [httphttps://www.hs.fi/kirjatkulttuuri/artikkeli/Aikansa+julkisin+koti/HS20040104SI1KU039imart-2000004193034.html Maarit Jaakkola: Aikansa julkisin koti: Suur-Merijoen kartano oli pietarilaisperheen lomanviettopaikka ja suomalaisarkkitehtien taidonnäyte. Helsingin Sanomat 4.1.2004]
* [http://www.sci.fi/~fta/ftrsqn21_history_4.htm Ilmavoimien toiminta Suur-Merijoella 1929-1939 (englanniksi)]
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Suomen entiset rakennukset ja rakennelmat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Merijoen_kartano”