Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"72 000:ssa...verenmyrkytys." toistoa - oireiden vakavuuden tod.näk. jo Hoitoennuste-kohdassa tarkemmin mm. ikäryhmittäin; Jälkioireet-kohta kirj. uusiksi; "Taudin eteneminen voidaan jakaa..." yleistävää sillä virus ja immuunijärjestelmä voivat vaurioittaa pahemmin muitakin elimiä kuin vain keuhkoja, eikä keuhkovaurioita ilmene edes aina... viitteenä lisäksi uutisartikkeli (ei esim. tutkimuskatsaus); "Koronakuolemia on..." ei mainita lähteessä; https://fi.coronavirus-global.com/ pois, ei tomi |
mm.: "COVID-19-taudin yleisin tartuntapaikka on kotona" artikkeli implikoi kodin olevan lasten kohdalla yleisin tartuntapaikka, muttei mainitse muille ihmisryhmille yleisiä tartuntapaikkoja; "Alentunut vastustuskyky, tietyt lääkkeet, syöpä ja elinsiirrot" päällekkäistä Perussairaudet osion kanssa mm. lääkkeiden osalta -> yhdistin; "On mahdollista...normaalipainoisiin" parempi käsitellä SARS-CoV-2-rokote-artikkelissa |
||
Rivi 29:
=== Omalta perheeltä ===
Maaliskuussa 2021 lapset saivat Suomessa COVID-19-taudin
=== Väkijoukossa ===
=== Sairastuneiden kanssa tekemisissä ollessa ===
COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.<ref name=":20" /> Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.<ref name="hesari187">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html|nimeke=Pandemia etenee superleviämistilanteissa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-18|viitattu=2020-07-20}}</ref> Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006481333.html|nimeke=Koronavirus {{!}} Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-04-21|viitattu=2020-07-20}}</ref> Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen,
== Tartuntatavat ==
Rivi 43 ⟶ 41:
=== Pisaratartunta ===
[[SARS-CoV-2]] tarttuu kun ihmiset ovat toisiaan lähellä.
Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun [[limakalvo]]ille, nenän limakalvoille tai silmien [[sidekalvo]]ille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/modes-of-transmission-of-virus-causing-covid-19-implications-for-ipc-precaution-recommendations |nimeke =Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations |ajankohta=2020-03-29|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref> Virus voi tarttua myös ilmasta [[aerosoli]]muodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi [[mikrometri]]ä,<ref name=":21" /> mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan.<ref name=":13" /> Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten [[Intubaatio|intubaation]] yhteydessä.<ref name=":21" />
Rivi 52 ⟶ 50:
Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Virus voi tarttua [[kosketustartunta]]na, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua kosketuksen kautta, vain jos kosketettavalle pinnalle on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.<ref name=":13" /> Viruksen on mahdollista tarttua usein kosketuista pinnoista, kuten oven kahvoista tai valokatkasijoista, kun sen jälkeen kosketaan kasvoihin, suuhun tai silmiin.<ref name=":22" />
Viruksen jäämiä voi säilyä pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jäämien
=== Oireeton leviäminen ===
Rivi 71 ⟶ 69:
{| class="wikitable" style="float:right;"
|+
!Ikäryhmä
(vuotta)
Rivi 78 ⟶ 76:
|-
|18-29
|7-kertainen
|15-kertainen
|-
|30-39
|10-kertainen
|45-kertainen
|-
|40-49
|15-kertainen
|130-kertainen
|-
|50-64
|20-kertainen
|400-kertainen
|-
|65-74
|35-kertainen
|1100-kertainen
|-
|75-84
|55-kertainen
|2800-kertainen
|-
|yli 85
|80-kertainen
|7900-kertainen
|}
Rivi 109 ⟶ 107:
=== Iäkkäät ihmiset ===
Riski sairastua COVID-19:a vakavaan muotoon kasvaa iän kasvaessa. Noin 80% COVID-19-tautiin kuolleista oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia.<ref name=":26">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/need-extra-precautions/older-adults.html|nimeke=COVID-19 and Your Health - Older Adults|tekijä=CDC|julkaisu=Centers for Disease Control and Prevention|ajankohta=2020-02-11|viitattu=2021-03-09|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref> Vakavampi muoto iäkkäillä tarkoittaa tehohoitoa, hengityskoneen tarvetta tai kuolemaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/aging/covid19-guidance.html|nimeke=COVID-19 Guidance for Older Adults|julkaisu=www.cdc.gov|ajankohta=2021-03-17|viitattu=2021-03-17|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref> Hoitolaitoksissa olevat ovat erityisen suuressa vaarassa, sillä heillä on yleensä sekä korkea ikä että vaikeita sairauksia.<ref name=":50">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/coronavirus/in-depth/coronavirus-who-is-at-risk/art-20483301|nimeke=COVID-19: Who's at higher risk of serious symptoms?|julkaisu=Mayo Clinic|viitattu=2021-03-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille.<ref name=":40" /> Suurimmassa vaarassa ovat yli 85-vuotiaat.<ref name=":26" /> Suomessa maaliskuussa 2021 taudin tartunnat olivat enää vähäisiä yli 80-vuotiailla,
===
Aiankin seuraavat taudit ja terveydentilat lisäävät vakavan COVID-19:n saamisriskiä:
* Elinvaurioin oireileva [[diabetes]]<ref name=":40" />▼
* Keuhkoahtaumatauti tai muut vaikeat keuhkosairaudet<ref name=":31" />
* Krooninen maksan tai [[munuaisten vajaatoiminta]]<ref name=":40" />▼
▲* Elinvaurioin oireileva [[diabetes]]
* [[Sirppisoluanemia]]<ref name=":31" />▼
* Sydämeen liittyvät oireet ja sydänsairaudet<ref name=":31" /><ref name=":40" />▼
▲* Krooninen maksan tai [[munuaisten vajaatoiminta]]
* [[Syöpä]]<ref name=":31" />▼
▲* [[Sirppisoluanemia]]
* Vastustuskykyä heikentävät taudit (kuten [[solusalpaaja]]hoidossa olevat syöpätaudit)<ref name=":40" />▼
▲* Sydämeen liittyvät oireet ja sydänsairaudet
* Vastustuskykyä heikentävät hoidot (kuten [[kortisoni]]hoito)<ref name=":40" />▼
▲* [[Syöpä]]
*HIV-infektion saaneet jotka eivät käytä tehokasta estolääkitystä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/need-extra-precautions/hiv.html|nimeke=COVID-19 and Your Health|tekijä=CDC|julkaisu=Centers for Disease Control and Prevention|ajankohta=2020-02-11|viitattu=2021-04-22}}</ref>
▲* Vastustuskykyä heikentävät taudit (kuten [[solusalpaaja]]hoidossa olevat syöpätaudit)
▲* Vastustuskykyä heikentävät hoidot (kuten [[kortisoni]]hoito)
Hyvin hoidettua [[astma]]a tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat [[Hylkimisenestolääke|immunosuppressiivista]] lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.<ref name=":40" />
=== Ylipainoiset ===
Ylipainoisilla on muita suurempi riski joutua tehohoitoon tai kuolla sairastuessaan COVID-19-tautiin. Kansallista tehohoitoa koordinoivan toimiston mukaan
Tehohoidon määrää voivat selittää myös sairaudet, kuten [[Tyypin 2 diabetes|diabetes]] ja [[sydän- ja verisuonitauti]], joita ylipainoisilla monesti on. Ylipainoisilla on monesti taipumusta saada keuhkokuumeesta johtuvaa hengitysvajausta, joka johtaa tehohoitoon.<ref name=":39" /> COVID-19 tautiin uudelleen sairastuminen
=== Raskaana olevat ===
Rivi 142 ⟶ 135:
=== Tupakoijat ===
Nykyiset ja entiset tupakoijat ovat muita suuremmassa riskissä saada taudin vakavampi muoto.<ref name=":31" /> Päivittäinen tupakointi ja sähkötupakointi saattavat lisätä oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa.<ref name=":40" /> Tupakointi itsessään heikentää elimistön immuunipuolustusta, mikä altistaa vakavammille oireille. Tupakoijilla on keuhkoissa muita korkeampi [[ACE2]]-
== Tartunnan ehkäiseminen ==
Rivi 168 ⟶ 161:
Suojien teho ja hyöty heikoimmasta parhaimpaan:
* '''Visiiriä''' ei suositella suojakeinoksi, sillä sen suojauksen hyödyistä ei ole
*'''Hengityssuojaimet, joissa on ulostuloventtiili''' tekevät käyttäjälleen hengittämisestä helpompaa, mutta levittävät virusta uloshengitysilmassa muille.<ref name=":46" />
* '''Kangasmaskit''' pyrkivät vangitsemaan henkilön tuottamat pisarat kankaan kuituihin. Ne myös estävät hengittämästä muiden käyttäjien pisaroita. Kangasmaskin teho on paras, kun kangas on tiheästi punottua ja kerroksia on useita.<ref name=":46" /> Kangasmaski antaa parhaimmillaan 20-40 prosentin suojan käyttäjälle.<ref name=":49" />
Rivi 293 ⟶ 286:
[[Johns Hopkinsin yliopisto]]n lääketieteen laitos on julkaissut nettisivullaan nenähengitykseen pohjautuvan kuntoutusohjelman COVID-19:n sairastaneille potilaille. Kuntoutusohjelma pyrkii lisäämään keuhkojen hapenottokapasiteettia syvähengityksen harjoitteiden kautta. Syvähengitys myös voi vähentää tautiin liittyvää ahdistuksen tunnetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/coronavirus/coronavirus-recovery-breathing-exercises |nimeke =Coronavirus recovery : breathing exercises|viitattu=2020-07-30|ietf-kielikoodi=en }}</ref>
HIV-lääkkeiden käyttöä COVID-19 hoidossa on tutkittu. Niistä ei nykyisen tiedon mukaan ole hyötyä taudin hoidossa.<ref name=":27">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/hiv/basics/covid-19.html|nimeke=COVID-19 and HIV {{!}} HIV Basics {{!}} HIV/AIDS {{!}} CDC|julkaisu=www.cdc.gov|ajankohta=2020-10-20|viitattu=2021-03-09|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref>
== Hoitoennuste ==
| |||