Ero sivun ”Suomalainen keittiö” versioiden välillä

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita [[Ruotsi]]sta, mutta varsinkin itäisessä Suomessa on saatu paljon vaikutteita myös [[Venäläinen keittiö|venäläisestä keittiöstä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foodforlife.fi/english/food-culture/finnish-cuisine | Nimeke = Finnish cuisine – east meets west in Scandinavian style | Tekijä = | Ajankohta = 2008| Julkaisija = ETP Food For Life Finland | arkisto=https://web.archive.org/web/20160304140953/http://www.foodforlife.fi/english/food-culture/finnish-cuisine|Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa sellaisista aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti [[mauste]]ita on käytetty hyvin niukasti, joskin [[suola]]a melko paljon. Toki esimerkiksi [[Turun linna]]ssa ja [[Viipuri]]ssa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

[[Maitotuotteet|Maitotuotteita]] kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite osoite= https://www.yhteishyva.fi/live/201403/ruoka-ja-reseptit/smetana-ja-muut-hapanmaitotuotteet-vertailussa/0218010article-316693 |nimeke=Smetana Nimekeja =muut Hapanmaitotuotteethapanmaitotuotteet vertailussa | Tekijä ={{!}} Yhteishyvä| Ajankohta julkaisu= yhteishyva.fi| Julkaisija viitattu= Yhteishyvä 2021-04-21| Viitattu ietf-kielikoodi= 29.7.2015 fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/hapanmaitotuotteet-hellivat-vatsaa | Nimeke = Hapanmaitotuotteet hellivät vatsaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Yle | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref>

Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä,. suomalaisistaSuomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedämarkkinoida ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" eli ''la nouvelle cuisine finlandaise''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.purefinlande.fr/cuisinefin/index.php | Nimeke = Toute en fraîcheur - la cuisine finlandaise | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Pure ! Finlande | Ajankohta=21.4.2021|arkisto=https://web.archive.org/web/20160324025407/http://www.purefinlande.fr/cuisinefin/index.php|Viitattu = 31.1.2016 }}</ref>

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin [[leipäjuusto]]n, [[Lakka (kasvi)|lakat]], [[poro]]nlihan eri muodoissa, [[karjalanpaisti]]n ja [[kalakukko|kalakukon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://viestintaliitto.fi/tunnettuja-suomalaisia-tuotteita/ | Nimeke = Tunnettuja suomalaisia tuotteita | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Viestintäliitto | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten [[kataja]]nmarjoilla ja kuusenkerkillä. "[[Villiruoka]]" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/144736-kokkimaajoukkue-vie-villiruokaa-maailmalle | Nimeke = Kokkimaajoukkue vie villiruokaa maailmalle | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Länsi-Uusimaa | arkisto=https://archive.is/fCWDt|Viitattu = 29.7.2015 }}</ref>

Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/syohyvaa/ | Nimeke = Hyvään lounaaseen kuuluu pääruoka, salaatti, leipä ja maito. | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = MLL | arkisto=https://web.archive.org/web/20160905061959/http://www.mll.fi:80/nuortennetti/terve_elama/syohyvaa/|Viitattu = 30.7.2015 }}</ref>

Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/mita-suomalainen-ruoka | Nimeke = Mitä on suomalainen ruoka? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Hyvää Suomesta | arkisto=https://web.archive.org/web/20180111165120/https://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/mita-suomalainen-ruoka|Viitattu = 6.8.2015 }}</ref>

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. [[Rapu]]kauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitfinland.com/article/iconic-finnish-foods-of-all-time/ | Nimeke = Iconic Finnish Foods of All Time| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Visit Finland | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/63825-rapukausi-alkoi-vaihtelevasti | Nimeke = Rapukausi alkoi vaihtelevasti {{404}}| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref> [[Kaali]], [[sienet]], [[lammas]], [[mämmi]] ja [[mäti]] ovat myös sesonkiruokaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/paasiaisena-syodaan-lammasta-15-miljoonaa-kiloa/wsR45xQX | Nimeke = Pääsiäinen: Lammasta lautasilla 1,5 miljoonaa kiloa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokamenot.fi/reseptit/arjennopeatreseptit/846-syodaan-sesonkiruokaa-aidin-kaalilaatikko | Nimeke = Syödään sesonkiruokaa: äidin kaalilaatikko| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref><ref>http{{Verkkoviite|osoite=https://www.satokausikalenterisatokausi.fi/|nimeke=Etusivu|julkaisu=Satokausikalenteri|viitattu=2021-04-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Suomalainen jouluateria|Joulupöytään]] kuuluvat muun muassa [[joulukinkku]], [[rosolli]] sekä monenlaiset laatikot.

Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat [[maksalaatikko]], [[hernekeitto]], [[makaronilaatikko]], [[karjalanpiirakka]] ja [[lihapullat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/ruokala/uutiset/art-1440722822643.html | Nimeke = Yli 30-vuotiaiden megahitti kärjessä: Tässä ovat Suomen 10 suosituinta einesruokaa | Tekijä = | Julkaisu=Ilta-Sanomat|Ajankohta = 28.8.2015 | Julkaisu arkisto= Iltahttps://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-Sanomat 2000000983341.html| Viitattu = 7.1.2016 }}</ref>

Useimmat suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia, keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.<ref name="KK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048201 | Nimeke = Kasvikset maistuvat yhä useammalle | Tekijä = | Ajankohta = 2002| Julkaisija = Kotimaiset kasvikset | arkisto=https://archive.is/PZCd7|Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on jonkin verran noussut viime vuosikymmeninä.<ref name=nainsyo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/nain-syo-nelihenkinen-suomalaisperhe | Nimeke = Näin syö nelihenkinen suomalaisperhe | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 14.7.2015 }}</ref>

Hiilihydraattien lähde vaihtelee: perunaa, pastaa ja riisiä vuorotellaan. Perunaa syödään vuodessa keskimäärin 60 kiloa, riisiä kuusi kiloa.<ref name=luke>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | Nimeke = Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Luonnonvarakeskus | Viitattu = 18.8.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ruoka/a1415768196108 | Nimeke = Gluteeniton dieetti teki riisistä trendikästä – mutta onko se terveellistä? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = hs | arkisto=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002776957.html|Viitattu = 30.7.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1053039 | Nimeke = Trendit menevät - peruna pysyy {{404}}| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref> [[Leipä]]ä syödään paljon, ja sitä tehdään monista viljalajeista ([[vehnä]], [[ruis]], [[kaura]], [[ohra]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yhteishyva.fi/live/201506/sujuva-arki/millaista-leipaa-suomalaiset-syovat/0218010-478414 | Nimeke = Millaista leipää suomalaiset syövät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Yhteishyvä | arkisto=https://web.archive.org/web/20160215161628/https://yhteishyva.fi/live/201506/sujuva-arki/millaista-leipaa-suomalaiset-syovat/0218010-478414|Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Suomalainen syö keskimäärin 50 kiloa leipää vuodessa, ja siitä kolmannes on ruisleipää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaasan.com/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/ | Nimeke = Suomalainen ruisleipä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Vaasan | arkisto=https://web.archive.org/web/20130819062147/http://www.vaasan.com:80/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/|Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Keskimäärin 85 prosenttia suomalaisista syö ruisleipää säännöllisesti, itäsuomalaiset enemmän kuin länsisuomalaiset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/70276-tata-leipaa-suomalainen-syo | Nimeke = Tätä leipää suomalainen syö | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref>