Ero sivun ”Helsingin satamarata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennyksiä, pari lisäystä, pitkiä osuuksia alaotsikoiksi |
Historiikkia |
||
Rivi 55:
Katajanokalle johtanut haararata jatkui [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] [[Hietalahti (Helsinki)|Hietalahden]] kautta Telakkakadun keskellä [[Merisatama]]an. Ullanlinnasta rata jatkui [[Kaivopuisto]]ssa Puistokadun ja Laivasillankadun reunassa osittain kallioleikkauksena ja osittain myös [[Kaivopuiston rautatietunneli|tunnelissa]]. Lopulta rata kiersi Eteläsataman [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] kautta Katajanokan kärkeen saakka. Kokonaisuudessaan rata rautatieasemalta Katajanokalle oli seitsemän kilometrin pituinen. Radalla oli kaksi kääntösiltaa [[Kolera-allas|kolera-altaan]] ja [[Katajanokan kanava]]n kohdalla sekä yksi Hietalahdessa.
Satamaradalta erkani 1925 rakennettu sivuraide myös Ruoholahden kautta [[Salmisaari|Salmisaareen]]. Sitä käytettiin [[Alko]]n tehtaiden sekä [[Nokia (yritys)|Nokian]] [[Kaapelitehdas|Kaapelitehtaan]] tavarankuljetuksiin.
== Historia ==
=== Reittivaihtoehdot ===
Rivi 62:
=== Rakentaminen ja käyttöönotto ===
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/><ref name="Historiikkia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004631289.html | Nimeke = Satamarata mullisti Kampin laitamat | Tekijä = Järvenpää, Eeva | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 8.2.2009 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> vuonna 1891. Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien ylikulkusilta]] oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen [[betoni]]silta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen [[teräsbetoni]]rakentamisen yleistymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vast. toim.) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi = 2004 | Sivu = 288| Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Isbn = 951-758-446-6 | Viitattu = 7.5.2017}}</ref> Vastaavasti [[Kaivopuisto]]on louhitusta 74-metrisestä [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelista]] tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/>
Ensimmäinen juna [[Eteläsatama]]an ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle.<ref name="Historiikkia"/> Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita.
=== Radan käyttö ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana satamarataa käytettiin sotilaskuljetuksiin. Vaunut kuljettivat sotilaita, hevosia, tykkejä ja ammuksia.<ref name="Historiikkia"/> On kerrottu, että kun 1950-luvulla raskaan hiililastin tavarajunaa vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden [[Vr3]]-veturin voimin, [[Eduskuntatalo]]n ikkunat saattoivat helistä ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyä mustasta kivihiilensavusta.<ref> Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”</ref> Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman [[päivystäjäveturi]]n keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan. == Purkaminen ==
=== Katajanokka ja Eteläsatama ===
[[Tiedosto:Helsinki harbour rail dismantling in 2009.jpg|thumb|Kiskojen purkua Ruoholahdessa Jätkäsaarenlaiturin ja Länsilinkin kohdalla huhtikuussa 2009.]]
Eteläsataman jäätyä yksinomaan matkustajaliikenteen käyttöön sieltä purettiin satamanosturit ja raiteisto vuonna 1972. Kun [[GTS Finnjet|Finnjetiä]] rakennettiin, julkisuudessa esitettiin suunnitelmia satamaradan ottamisesta matkustajaliikenteenkin käyttöön{{lähde|2.4.2021}} samaan tapaan kuin [[Turun sataman rautatieasema|Turussa]], jossa matkustajajunat liikennöivät satamaan. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, vaan Katajanokalta raiteistoa alettiin jo 1977 purkaa Finnjetin terminaalin tieltä.
Kannattamattomaksi käynyt<ref name="Pohjanpalo"/> tavaraliikenne Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Tämän jälkeen vain yksi [[Dm9]]-tilausajojuna kävi Kauppatorilla. Satamarata suljettiin päätepuskurilla ja seis-levyllä Merisataman itäpään kohdalta, vaikka Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivätkin vielä useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan. Katajanokan rata purettiin vuoteen 1985 mennessä, ja vuonna 1989 myös Katajanokan kanavan ylittävä kääntösilta korvattiin kevyen liikenteen sillalla. Samoihin aikoihin purettiin myös Kaivopuiston reunassa ollut rataosa. [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelin]] eteläisempi sisäänkäynti peitettiin, mutta
=== Ruoholahti ja Ullanlinna ===
[[Salmisaari|Salmisaareen]] johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös [[Jätkäsaari|Jätkäsaaren]] itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana. [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen [[Aker Yards]]in [[Hietalahden telakka|telakalle]] johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö oli harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.
=== Länsisatama ===
Radan viimeisellä jäljelle jääneellä eli Länsisatama-osalla liikenne lakkautettiin
Radasta ei purkamisen jälkeen ole jäänyt jäljelle kovin paljon: Katajanokalla on jonkin verran rataa jäljellä ja Kauppatorin mukulakiveyksessä noin parikymmentä metriä.<ref name="Pohjanpalo"/> Radan virallisena muistomerkkinä on Katajanokanlaiturilla [[Allas Sea Pool]]in vieressä oleva [[vesiviskuri]], joka on varustettu muistokilvellä.
| |||