Wikipedia

Ero sivun ”Rovaniemi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.89.42.15) ja palautettiin versio 19691590, jonka on tehnyt Anr
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
kh; –; nbsp; linkki suoraksi
Rivi 37:
=== Varhaishistoria ===
[[Tiedosto:Rovaniemi elks head copy.JPG|pienoiskuva|Kopio Rovaniemen hirvenpäästä. Alkuperäinen puinen veistos löytyi Rovaniemen Lehtojärveltä suosta vuonna 1955. Veistos on noin vuodelta 5790 eaa.|alt=|vasen]]
Rovaniemen asutuksen historia ulottuu kivikaudelle 8 &nbsp;000 vuoden taakse (noin 6000 eaa.). Lehtojärveltä löydetty mäntypuinen noin 40 cmsenttimetriä pitkä hirvenpää on ajoitettu lähes 8 &nbsp;000 vuotta vanhaksi, ja se on siten Suomen vanhin löydetty puuveistos; koska sen ontoksi koverrettu kaula on sopii sekä kokonsa, asentonsa että muotonsa puolesta aluksen kokkapuun päähän, sen sivussa oleva reikä on sopiva tapille jonka avulla veistos olisi kokkapuuhun kiinnitetty, ja kun kivikauden kalliopiirrosten aluksissa on tavallisesti keulakuvana hirvenpää, oletetaan veistoksen olleen aikoinaan aluksen keulakuva<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Matti Huurre|Nimeke=Kivikauden Suomi, 2. painos|Vuosi=2001|Sivu=252-253252–253, 293|Julkaisija=Otava}}</ref>. Vaaralan Matkavaaralla on pidetty leiripaikkaa samoihin aikoihin<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi9-13.pdf|nimeke = Mitä kirjoitukset eivät kerro: Rovaniemen ensimmäiset 7 &nbsp;000 vuotta|julkaisu = Rovaniemi -– 8 &nbsp;000 kansainvälistä vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 26.11.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>. Suunnilleen samalle ajalle on ajoitettu myös Ylikylästä tehtyjä löytöjä (tuurat, kaapimet ja keihäänkärjet.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kylat-ja-kaupunginosat/Ounasjoen-suunta/Sinetta/Pieni-historia| nimeke = Sinetän kylän historia| selite = tietolähde: Sinetän kyläselvitys 1999, Erkki Kuusela| julkaisija = Rovaniemen kaupunki| viitattu = 8.7.2013}}</ref>). Nykyisellä kaupunkialueella, Valionrannassa keskustaa vastapäätä Ounasvaaran puolella on asuttu pysyvästi ainakin kahdessa jaksossa: 2920–2690 eaa. sekä noin 1700 eaa. – 300 jaa. Tähän tulokseen on päädytty Valionrannassa tehtyjen kaivausten, niihin liittyvien löytöjen ja analyysien perusteella 2013<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Pesonen, Petro; Koivisto, Satu|Otsikko=Kosken niskalla -– myöhäiskivikautisen asuinpaikan arkeologiaa Rovaniemellä|Julkaisu=Raito|Ajankohta=2014|Julkaisija=Lapin maakuntamuseo}}</ref>. Kivikauden asukkaiden oletetaan elättäneen itsensä hirven- ja peuranmetsästyksellä sekä kalastuksella; Anclylusjärven muututtua suolaiseksi Litorinamereksi noin 5500 eaa. muodostuivat hylkeet ja lohet merkittäviksi ravinnonlähteiksi. Ensimmäisten 3 &nbsp;000 vuoden ajalta säilyneet esineet ovat kivestä, puusta ja luusta, tunnusomaisimpina suuret tuurat eli nk. Rovaniemen tuurat. Saviastioiden teko opittiin Rovaniemen seudulla noin 4200 eaa.
 
Ensimmäiset pronssiesineet saapuivat idästä noin 1300–1000 eaa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat Ylikylän läheltä, josta tehty siitepölyanalyysi osoittaa, että kausittainen kaskeamiseen tai kulottamiseen viittaava toiminta alkoi vuosien 750–530 eaa. tienoilla<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi14-17.pdf|nimeke = Mistä rovaniemeläiset tulivat?|julkaisu = Rovaniemi -– 8 &nbsp;000 kansainvälistä vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 26.11.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>. Ounasvaaran itäpuolella, Sierijärven Riitakanrannasta ja Kotijängältä on löytynyt noin 2&nbsp;000 vuotta vanhoja raudansulatusuuneja, joissa rauta valmistettiin paikallisesta suo- tai järvimalmista puuhiilen avulla.
 
Alueen kiinteä talonpoikaisasutus on alkanut 1100–1200-luvuilla, vaikka alueella on ilmeisesti asuttu jatkuvasti kivikaudesta alkaen. Paikannimistön vahva hämäläis-satakuntalainen aines osoittaa vanhimman uudisasutuksen tulleen pääasiassa sieltä. Myöhemmin uudisasukkaina Rovaniemelle tuli pääasiassa hämäläisiä, mutta myös varsinaissuomalaisia, karjalaisia, vienalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, kainuulaisia ja saksalaisia. Tästä seikasta johtuen Rovaniemen alueen murre on monipuolinen sekoitus eri murteita ja jopa eri kieliä. Muuttoliike ei kuitenkaan ole ollut kovin laajamittaista, sillä vielä 1540-luvulla Rovaniemen asukasluku oli vajaat 200 henkeä, joista osa kivikautisten asukkaiden jälkeläisiä. Alueella asui myös saamelaisia, mistä osoituksena on nimistöä (esim. Kolpene saam. Kolpan 'kuiva kangas'), esinelöytöjä ja perimätietoa. Kun Suomen paikallishallintoa järjesteltiin, Rovaniemen alue tuli 1400-luvun alkupuolella osaksi Kemin pitäjää; alueella ei kuitenkaan ollut vakituista valtion edustajaa, vaan viranomaisasiat hoidettiin vielä 1500- ja 1600-luvuillakin pääsääntöisesti Kemissä. Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa [[7. syyskuuta]] [[1453]], kun Pohjanmaan vouti vahvisti Korkalon ja Rovaniemen tiloja koskeneen maakaupan. 1700-luvulle asti Rovaniemen alueen nimenä oli ''Korkala''.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 248| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
Hallinnon järjestämisestä alkaen Rovaniemi kuului Kemin seurakuntaan. Alueella ei kuitenkaan ollut pitkään aikaan ainuttakaan kirkonmiestä, vaan rovaniemeläisten piti vielä 1500-luvulla käydä muutaman kerran vuodessa pakollisella kirkkomatkalla Kemissä. Suomalainen muinaisusko jumalineen, haltioineen, henkineen, kummituksineen ja vainajineen kukoisti kristinuskon rinnalla pitkään; vielä 1803 Jakob Fellman kertoi nähneensä Muurolan lohipadon luona seidan, jolle uhrattiin ruokaa ja tupakkaa. 1600-luvun alussa Rovaniemestä muodostettiin Kemin alainen kappeliseurakunta, ja ensimmäinen kirkko rakennettiin 1605–1611. Vienankarjalaiset hävittivät sen 1611. Uusi kirkko rakennettiin 1622 mennessä, se korvattiin uudella kirkolla 1688, ja tämä puolestaan korvattiin sittemmin Lapin sodassa poltetulla kirkolla 1817. Aluksi Kemin kirkkoherra kävi pitämässä jumalanpalveluksen näissä kirkoissa muutaman kerran vuodessa, mutta 1630-luvun lopulla Rovaniemi sai ensimmäisen kappalaisensa Christer Ericin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi18-20.pdf|nimeke = Hallinto muotoutuu|julkaisu = Rovaniemi -– 8 &nbsp;000 kansainvälistä vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 28.11.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>
 
Vuonna 1725 Rovaniemen alueen asukasluku oli noin 450. Väestönkasvu kiihtyi 1700-luvulla kuten muuallakin Suomessa: tuhannen henkilön raja ylittyi 1770-luvulla ja 2&nbsp;000 hengen raja 1820-luvun alkupuolella. Rovaniemen seutu erotettiin Kemistä vuonna 1785, kun hallintoviranomaiset vahvistivat itsenäisen Rovaniemen seurakunnan aseman. 1700-luvun lopulla nykyisestä keskustasta, Korkalonniemestä, alkoi muodostua pitäjän keskus: siellä asuivat vanhastaan kappalainen ja lukkari, sinne tuli rajaviskaali, ja komissionimaanmittari asui vaihtelevasti Ylikylässä tai Saarenkylässä. Myös käsityöläis- ja ammattiväki keskittyi Korkalonniemen ja osin Saarenkylän alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi24-27.pdf|nimeke = Maataloudesta kasvun voima|julkaisu = Rovaniemi -– 8 &nbsp;000 kansainvälistä vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 28.11.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>
 
=== Rovaniemen nousu Lapin kaupan, liikenteen ja hallinnon keskukseksi ===
[[Tiedosto:Rovaniemi.aluemuutokset.svg|vasen|pienoiskuva|Rovaniemen kunnasta erotettiin vuosina 1917 ja 1926 alueita [[Ranua|Ranuaan]] ja [[Posio|Posioon]]. Vuonna 1929 perustettuun Rovaniemen kauppalaan liitettiin [[Rovaniemen maalaiskunta|maalaiskunnan]] alueita vuosina 1948-19851948–1985. Kauppala muutettiin kaupungiksi vuonna 1960 ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyi kaupungin kanssa vuonna 2006.]]
[[1800-luku|1800-luvun]] puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2 &nbsp;800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi, vaikka alueelle perustetuilla sahoilla (mm. vuonna 1901 valmistunut Pitkäniemen saha nykyisen Arktikumin paikalla Sahanperällä sekä Sinetän saha) olikin huomattava paikallinen merkitys. Sen sijaan tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet [[Kemijoki|Kemijoen]] ja [[Ounasjoki|Ounasjoen]] yhtymäkohdassa nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.
 
Maantie [[Kemi]]in 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1860-luvulla alkanut tukinuitto – tukkien uittaminen Kemi- ja Ounasjokea pitkin Kemiin – korosti Rovaniemen asemaa logistiikan solmukohtana. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena. 1900-luvun alkupuolella höyrylaivaliikenne oli tärkeä yhdysside Rovaniemen sekä Kemi- ja Ounasjokien latvojen välillä. [[Rovaniemen lentoasema|Rovaniemen lentokenttää]] alettiin rakentaa 1939 nykyiselle sijaintipaikalleen, ja ensimmäiset kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä valmistuivat 1940.
 
Ennen 1860-lukua Rovaniemellä ei ollut kauppoja, vaan rovaniemeläiset tekivät hankintansa toisiltaan, kaupunkien (esim. Kemin) kauppiailta tai laukkuryssiksi kutsutuilta vienankarjalaisilta kulkukauppiailta. Ensimmäinen maakauppa sai toimilupansa 1860-luvun alkupuolella, ja metsätalouden tuoma vaurastuminen ja kirkonkylän edullinen sijainti läpikulkupaikkana nostivat paikkakunnan kauppojen määrään kolmeentoista vuoteen 1877 mennessä. Ensimmäinen apteekki tuli 1880-luvulla, ja 1898 kauppojen lukumäärä oli jo 27. Vuonna 1906 rovaniemeläiset perustivat itselleen osuuskaupan, ja Työväen Osuusliike Lapinmaa aloitti 1922. Aluksi kauppoja perustettiin vain kirkon läheisyyteen, mutta pian niitä alkoi tulla maaseudullekin, ja lisäksi tukkisavottojen yhteydessä toimi nk. savottakauppoja, joista paikkakuntalaisetkin saattoivat tehdä ostoksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi32-36.pdf|nimeke = Pohjoisen kaupan keskukseksi|julkaisu = Rovaniemi -– 80008&nbsp;000 kansainvälistkansainvälistä vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 2.12.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>
 
Kauppapuotien ohessa merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi Rovaniemen [[markkinat (tapahtuma)|markkinat]]. Vuonna 1880 kirkonkylä sai markkinaoikeudet, ja ensimmäiset markkinat järjestettiin helmikuussa 1881. Pian ne alkoivat saavuttaa valtakunnallistakin mainetta, ja vuosisadan vaihteessa markkinat olivat jo tärkeä kaupallinen tapahtuma. Niitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, [[juhannus]]markkinat ja syksyllä [[mikkelinpäivä|Mikkelinmarkkinat]]. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne väkeä saapui ympäri Suomea ja aina naapurivaltioista saakka. Muun muassa venäläiset, norjalaiset, ruotsalaiset, [[juutalaiset]], [[romanit]] ja [[tataarit]] myivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille kankaita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset myivät mm. Englannista tulleille välittäjille lähinnä turkiksia.
Rivi 68:
{{pääartikkeli|[[Rovaniemen valtaus]]}}
[[Tiedosto:Rovaniemi burned.jpg|thumb|250px|Poltettu Rovaniemi.]][[Tiedosto:FinnishTroops Rovaniemi1944 LaplandWar 004.jpg|thumb|250px|Rovaniemi 1944.]]
[[Lapin sota|Lapin sodassa]] saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät [[poltetun maan taktiikka]]a. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta.<ref>[http://www.hs.fi/artikkeli/Rovaniemi+poltettiin+maan+tasalle/1076154194207 Rovaniemi poltettiin maan tasalle] Helsingin Sanomat 10.10.2004</ref> Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10.–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.<ref>[http://www.hs.fi/artikkeli/Lapin+sota+1944–1945/1076154194212 Lapin sota 1944-451944–45] Helsingin Sanomat 10.10.2004</ref><ref>Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. ({{Lehtiviite | Tekijä =Eero Leppänen | Otsikko =Polttivatko suomalaiset itse kauppalan? | Julkaisu =Kaleva | Ajankohta = 28.10.2007| Vuosikerta = | Numero = | Sivut =13|Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kaleva Kustannus Oy | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.10.2007|Kieli = | Lopetusmerkki = pois }})</ref> Samana päivänä räjäytettiin [[Suutarinkorvan silta|Suutarinkorvan]] ja [[Ounaskosken rautatie- ja maantiesilta|Ounaskosken]] sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan.<ref name="vapaus">{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Heikki Annanpalo et al.| Nimeke =Saatiin tämä vapaus pitää | Vuosi = 2001| Kappale = | Sivu =39–59, 326–349 | Selite =Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C 21 |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gummerus | Tunniste = ISBN 951-634-770-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.2.2008|Kieli = }}</ref> Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista arviolta lähes 90 prosenttia tuhoutui. Maalaiskunnan puolella saksalaiset tuhosivat noin 60 prosenttia rakennuskannasta.
 
=== Jälleenrakennus ===
Rivi 86:
 
==== Kulttuuri ====
Rovaniemen kulttuurielämä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Matti Enbuske, Susanna Runtti, Turo Manninen|Nimeke=Rovaniemen historia 1721-19901721–1990 -– jokivarsien kasvatit ja junantuomat|Julkaisija=Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen seurakunta|Vuosi=1997|Sivu=410-416410–416}}</ref> on ollut sotien jälkeisen ajan paikkakunnan kokoon nähden vilkasta johtuen sen asemasta maakuntakeskuksena. 1949 perustettiin kannatusyhdistyksen ylläpitämä teatteri, joka toimi vanhassa asemaravintolassa Lappia-talon valmistumiseen saakka 1976. Vuonna 1962 laitos muuttui valtion ja kaupungin tukemaksi ammattiteatteriksi, ja vuonna 1978 vakinaiseksi alueteatteriksi.
 
1940-luvun lopussa perustettiin Rovaniemen vapaaopiston yhteyteen musiikkiopisto, joka toimi aluksi kannatusyhdistyksen voimin; valtionapujen loputtua opisto ajautui kuitenkin 1960-luvun lopulla kriisiin, ja Rovaniemen kaupunki perusti 1969 kunnallisen Lapin musiikkiopiston. Toiminta on sittemmin laajentunut siten, että opistolla on sivupisteitä Sodankylässä, Pellossa, Ranualla ja Posiolla. Musiikkiopisto on toiminut Lappia-talossa vuodesta 1972 alkaen.1972 perustettiin Rovaniemen orkesteri, jossa soitti musiikkiopiston opettajia ja oppilaita sekä Varuskuntasoittokunnan jäseniä. 1973 aloitti kunnallinen jousikvartetti, 1970-luvun puolivälissä kaupunki perusti kapellimestarin viran, ja 1982 aloitti toimintansa Rovaniemen kaupunginorkesteri, jossa on 13 soittajaa. Kaupunginorkesteri esiintyi aluksi kirkossa, Lappia-talossa, taidemuseossa ja Arktikum-talossa, mutta nykyään sen pesäpaikka on kulttuuritalo Korundi.
Rivi 95:
 
==== Hallinto ====
[[Tiedosto:Rovaniemi.vaakuna.2005.svg|pienoiskuva|Rovaniemen kauppalan/kaupungin vaakuna 1930-20051930–2005]]
Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1.1.1960 saakka, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä [[Hyvinkää]]n, [[Salo]]n, [[Kouvola]]n, [[Seinäjoki|Seinäjoen]] ja [[Riihimäki|Riihimäen]] kanssa. Lapin korkeakoulu (joulukuusta 1990 Lapin yliopisto) perustettiin 1979. Samana vuonna aloitti toimintansa [[Rovaniemen hovioikeus]].
 
Rivi 101:
 
==Väestö==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Kaupungin väkiluku ylitti 60 &nbsp;000 asukasta syyskuussa 2010.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/alueet/lappi/2010/10/rovaniemelaisia_on_yli_60_000_2058253.html|Nimeke=Rovaniemeläisiä on yli 60 &nbsp;000 (julkaistu to klo 12:02)|Julkaisija=Yle Lapin Radio|Viitattu=19.10.2010}}</ref>
 
{{Pylväsdiagrammi
Rivi 111:
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|373||48 &nbsp;056}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|402||51 &nbsp;780}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|419||54 &nbsp;014}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|443||57 &nbsp;045}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|444||57 &nbsp;253}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|449||57 &nbsp;835}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|466||60 &nbsp;090}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|480||61 &nbsp;838}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|491||63 &nbsp;128}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 20161980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
Rivi 132:
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Rovaniemi
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4 tilastoja Suomen ilmastosta 1980-20101980–2010]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.worldclimateguide.co.uk/climateguides/finland/tornio.php|Nimeke=Tornio, Finland|Julkaisija=World Climate Guide|Viitattu=21.06.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
| Otsikko =
| kltammi = −9.8
Rivi 266:
 
===Taajamat===
Vuoden 2019 lopussa Rovaniemellä oli 63 &nbsp;042 asukasta, joista 56 &nbsp;403 asui [[Taajama|taajamissa]], 5 &nbsp;991 haja-asutusalueilla ja 648 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Rovaniemen taajama-aste on 90,4 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/ | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2019 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =23.10.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =30.10.2020 | Kieli = }}</ref> Rovaniemen taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2019">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2019 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =23.10.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =30.10.2020 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2019)
|-
| 1 || '''[[Rovaniemen keskustaajama]]''' ||align="right"|53 &nbsp;604
|-
| 2 || [[Rautiosaari]] ||align="right"|1 &nbsp;111
|-
| 3 || [[Muurola]] ||align="right"|891
Rivi 372:
=== Merkittäviä sotien jälkeen rakennettuja yksityisrakennuksia ===
Toisen maailmansodan jälkeen toimineista arkkitehdeista merkittävimmin Rovaniemen rakennuskantaan ja katukuvaan ovat vaikuttaneet [[Alvar Aalto]] ja [[Ferdinand Salokangas]].
* Korkalonrinteen pien- ja kerrostaloalue -– jonka paikalliset asukkaat tuntevat nimellä Tapiola -– on Alvar Aallon suunnittelema, 1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa rakennettu, ja koostuu kahdesta nelikerroksisesta kerrostalosta (Sompiontie ja Poroelontie) ja kolmesta kaksikerroksisesta rivitalosta (Sompiontie, Tanhuantie ja Poroelontie). Alue on päässyt Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4278|nimeke = Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot|julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY|julkaisija = Museovirasto|viitattu = 9.2.2015|tekijä = Museovirasto|ajankohta = 22.12.2009}}</ref>.
* Maison Aho (Pohjolankatu 32) on Alvar Aallon suunnittelema omakotitalo. Rakennuksen tilasi 1964 Aarne Aho, ja se valmistui Aallon luonnosten ja tilaajan ehdotusten pohjalta jo seuraavana vuonna. Rakennus on päässyt Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5234|nimeke = Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot|julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY|julkaisija = Museovirasto|viitattu = 8.2.2015|tekijä = Museovirasto|ajankohta = 22.12.2009}}</ref>, kuten myös
* Ahon asuinkerrostalot Koskikatu 18 (valm. 1959), siihen kiinteästi liittyvä Koskikatu 20 (valm. 1962) ja Jaakonkatu 3 (valm. 1963) on suunnitellut Alvar Aalto.
Rivi 387:
Muistomerkkeinä on myös muitakin kuin taideteoksia. Rautatieaseman vieressä Ratakadun varressa on rautatietoiminnan muistomerkkinä vanha höyryveturi. Someroharjulla Norvatien varressa on ilmapuolustuksen muistomerkkinä Folland Gnat-hävittäjäkone ja kaksi ilmatorjuntatykkiä.
[[Tiedosto:Soldatenfriedhof Rovaniemi FIN.jpg|pienoiskuva|Deutscher Soldatenfriedhof Norvajärvellä ]]
Norvajärvellä, keskustasta noin 20 kilometriä pohjoiseen, sijaitsee saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta vuosina 1959–1963 rakennettu punagraniittinen, saksalaisen arkkitehti [[:de:Otto_Kindt|Otto Kindtin]] suunnittelema kappeli Deutsche Soldatenfriedhof, joka toimii toisen maailmansodan aikana pohjois-Suomessa kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkkinä ja hautausmaana. Sen eteisaulassa on Ursula Qernerin veistos ”Äiti ja poika”, hallissa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joissa lukee hallin alla olevaan kellariin haudattujen noin 3 &nbsp;000 saksalaissotilaan tiedot.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=517|nimeke = Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat|julkaisu = valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt|julkaisija = Museovirasto|viitattu = 8.2.2015|tekijä = Museovirasto|ajankohta = 22.12.2009}}</ref>. Norvajärvellä sijaitsee myös talvisotaan vapaaehtoisina osallistuneiden ja siinä kaatuneiden norjalaisten hautausmaa.
 
== Matkailu ==
Rivi 555:
|10
|16
| -–
|2
|4
Rivi 564:
| style=background:#cccccc colspan=11 |<sup>a</sup><small> [[Demokraattinen Vaihtoehto]]</small>
|-
| style=background:#cccccc colspan=11 |<small>Lähde: Tilastokeskus,<ref>Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaa__kvaa__kvaa_as/ Kunnallisvaalit 1976-20171976–2017] (Tilastokeskus 2017)</ref><ref>Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 110–111.</ref> Oikeusministeriö<ref>[http://vaalit.om.fi/hist/euku96/kutu_rovaniemi.html Kunnallisvaalit 1996] (Oikeusministeriö 1997); [http://web.archive.org/web/20020721153628/http://vaalit.om.fi/tulos/kutulos_rovaniemi.html Kunnallisvaalit 2000] (Oikeusministeriö 2000); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2004/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html Kunnallisvaalit 2004] (Oikeusministeriö 2004); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html Kunnallisvaalit 2008] (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html Kunnallisvaalit 2012] (Oikeusministeriö 1.11.2012)</ref>, Rovaniemi<ref>[http://www.rovaniemi.fi/kunnallisvaalit2005 Kunnallisvaalit 2005] (Rovaniemen kaupunki 28.10.2005)</ref> & Yle<ref>[https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/13/kunta/698 Kuntavaalit 2017] (Yle 11.10.2017)</ref></small>
|}
 
Rivi 576:
|-
| [[Kaarlo Hillilä]]
|1929–1930
|1929-1930
|-
|Paavo Säippä
|1930–1933
|1930-1933
|-
|Kaarlo Hillilä
|1933–1938
|1933-1938
|-
|Viljo Heino
|1938–1946
|1938-1946
|-
|[[Eero Ahmavaara]]
|1946–1948
|1946-1948
|-
|[[Lauri Kaijalainen]]
|1948–1963
|1948-1963
|-
|[[Tuure Salo]]
Rivi 620:
 
== Kulttuuri ==
Rovaniemellä toimii muun muassa teatteri, [[Lapin kamariorkesteri]], [[Lapin sotilassoittokunta]], [[Lapin ylioppilasteatteri]], [[Lapin Musiikkiopistomusiikkiopisto]], [[Lapin Balettiopisto]], teatteri [[Lentävä poro]] sekä esimerkiksi kansantanssiyhtye [[Rimpparemmi]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Rimpparemmi| Nimeke=Rimpparemmin www-sivut | Ajankohta= 8.1.2008 | Osoite= http://www.rimpparemmi.com/fi/| Julkaisija= Kansantanssiyhtye Rimpparemmi| Luettu= 8.1.2008}}</ref>
 
[[Rovaniemen taidemuseo]] on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1&nbsp;500 teosta suomalaista nykytaidetta.
Rivi 639:
 
== Uskonnolliset yhteisöt ==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rovaniemellä on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot -– Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Rovaniemen seurakunta]]
 
Rivi 694:
== Liikenneyhteydet ==
[[Tiedosto:Valtatie 4, Rovaniemi.JPG|thumb|[[Valtatie 4]] keskustan kohdalla.]]
* [[Valtatie 4]]/[[Eurooppatie E75]] ([[Helsinki]]–[[Lahti]]–[[Jyväskylä]]–[[Oulu]]–[[Kemi]]–Rovaniemi–[[Sodankylä]]–[[Ivalo]]-–[[Utsjoki]])
* [[Kantatie 78]] (Rovaniemi–[[Ranua]]–[[Pudasjärvi]]–[[Puolanka]]–[[Paltamo]])
* [[Kantatie 79]] (Rovaniemi–[[Kittilä]]–[[Muonio]])
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi”