Ero sivun ”Muskariinireseptorit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Asetyylikoliinireseptori#Muskariinireseptori |
ohjaussivu artikkeliksi Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Muskariinireseptorit''' eli '''mAChR''':t ovat ryhmä [[G-proteiinikytkentäiset reseptorit|G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita]], jotka ovat yleensä kiinni [[solukalvo]]issa tai joskus muissa kaksoislipidikalvoissa. mAChR:t ovat [[Asetyylikoliinireseptori|asetyylikoliinireseptoreita]], sillä niiden luontainen [[agonisti]] on [[asetyylikoliini]].<ref name=a/> Niillä on myös monia ulkosyntyisiä agonisteja ja [[Antagonisti (lääketiede)|antagonisteja]]. Eräs ulkosyntyisistä agonisteista on [[muskariini]], jonka mukaan muskariinireseptorit on myös nimetty, sillä muskariinin tunnistettiin sitoutuvan asetyylikoliinireseptoreista lähinnä vain mAChR:iin asetyylikoliinireseptoritutkimuksen varhaisvaiheissa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=DA Brown|Otsikko=Acetylcholine|Julkaisu=British Journal of Pharmacology|Ajankohta=2006|Vuosikerta=147|Numero=Suppl 1|Sivut=S120–S126|Pmid=16402095|Doi=10.1038/sj.bjp.0706474|Issn=0007-1188|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1760728/}}</ref> Atropiini taas on eräs esimerkki mAChR:ien antagonistista eli antimuskariinista.<ref name=j/> mAChR:iin vaikuttavia aineita käytetään lääkkeinä ja [[deliriantti]]tyyppisinä päihteinä.<ref name=f/><ref name=m/>
Ihmisillä ja muilla [[Nisäkkäät|nisäkkäillä]] on 5 mAChR:ää, joiden nimet ovat M1-, M2-, M3-, M4- ja M5-reseptori. Muissa selkärankaisissa niitä voi olla enemmän tai vähemmän.<ref name=a/> Kunkin reseptorin toiminto riippuu reseptorityypistä ja sen sijainnista kudoksissa. Nisäkkäillä mAChR:iä on lähes kaikissa kudoksissa. Ihmisissä mAChR:t osallistuvat muun muassa sydämen syketiheyden säätelyyn, verisuonten laajentumiseen tai supistumiseen,<ref name=d/> [[Kognitio|kognitiivisiin]] toimintoihin aivoissa,<ref name=n/> [[sädelihas]]ten supistumiseen<ref name=o/> ja syljen eritykseen.<ref name=p/>
==Rakenne==
[[Tiedosto:3uon.png|pienoiskuva|Ihmisen M2-muskariinireseptori ([[PDB]]: 3UON). Solunulkoinen alue on kuvassa yllä ja sen ortosteerisessä alueessa on kiinni [[3-kinuklidinyylibentsilaatti]] (harmaa), joka on M2-reseptorien [[Antagonisti (lääketiede)|antagonisti]]. Solun sisäinen puoli on kuvassa alla. Kaksoislipidikalvoon normaalisti upottautuneet TM1–7 α-kierteet ovat kirkkaan vihreällä. Harmaanvihreä on IL3.]]
Muskariinireseptorit ovat tavallisia [[G-proteiinikytkentäiset reseptorit|GPC-reseptoreita]]. [[N-terminaali]] on niissä siten solun ulkona ja C-terminaali on solun sisällä reseptorin ollessa [[solukalvo]]ssa. Niissä 7 solukalvon läpäisevää [[α-kierre]]ttä, jotka on numeroitu N-terminaalista C-terminaaliin yhdestä seitsemään seuraavasti: TM1–7. N-terminaalista alkaen solun ulkopuolelle jäävän kolmen silmukan nimet ovat EL1–3 ja solun sisäpuolelle jäävän kolmen silmukan IL1–3.<ref name=a/>
C-terminaali ja IL3 (joka on TM5–6 välinen) vaikuttavat keskeisesti reseptorin sitoman [[G-proteiini]]n ja muiden reseptoriin suoralla kontaktilla vaikuttavien proteiinien, kuten [[G-proteiiniin kytkeytyvät reseptorikinaasit|G-proteiiniin kytkeytyvien reseptorikinaasien]], kanssa. IL3:n pituus ja [[aminohapposekvenssi]] vaihtelee paljon eri muskariinireseptorityyppien välillä. Taas vaikkapa IL1–2 ovat usein sekvensseiltään samankaltaisia reseptorityyppien välillä. TM1–7 voivat vaikuttaa muiden GPC-reseptorien tai kalvoproteiinien kanssa.<ref name=e>{{Lehtiviite|Tekijä=DO Borroto-Escuela et al|Otsikko=Muscarinic acetylcholine receptor-interacting proteins (mAChRIPs): targeting the receptorsome|Julkaisu=Current Drug Targets|Ajankohta=2012|Vuosikerta=13|Numero=1|Sivut=53–71|Pmid=22023407|Doi=10.2174/138945012798868506|Issn=1873-5592|www=https://www.eurekaselect.com/76090/article}}</ref> [[Asetyylikoliini]]n tai muun ortosteerisen [[Ligandi (biokemia)|ligandin]] sitova kohta on TM3–7 välisessä vettä hylkivässä syventymässä.<ref name=a>{{Lehtiviite|Tekijä=JE Pedersen, CA Bergqvist, D Larhammar|Otsikko=Evolution of the muscarinic acetylcholine receptors in vertebrates|Julkaisu=eNeuro|Ajankohta=2018|Vuosikerta=5|Numero=5|Pmid=30564629|Doi=10.1523/ENEURO.0340-18.2018|Issn=2373-2822|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6298421/}}</ref>
==Nisäkkäiden muskariinireseptorit==
{{Kesken}}
Ihmisillä ja muilla [[Nisäkkäät|nisäkkäillä]] on 5 muskariinireseptoria, jotka ovat alla olevassa taulukossa. Muissa [[Selkärankaiset|selkärankaisissa]] niitä voi olla enemmän tai vähemmän. Esimerkiksi [[kanat]] ja tiettävästi muutkin [[linnut]] omaavat muuten samat muskariinireseptorit kun nisäkkäät, mutta niiltä puuttuu M1-reseptori.<ref name=a/>
{| class="wikitable" style="float:left; width: 30%"
|+Nisäkkäiden muskariinireseptorit
!Nimi
![[G-proteiini]]n α-yksikkö<ref name=a/>
![[Geeni]]<ref name=b>{{Verkkoviite|osoite=https://www.genenames.org/data/genegroup/#!/group/180|nimeke=Gene group: Cholinergic receptors muscarinic (CHRM)|viitattu=2021-04-03}}</ref>
!Geenin kohta [[kromosomi]]ssa ihmisillä<ref name=b/>
|-
|M1-reseptori
|G<sub>q</sub>
|''[[CHRM1]]''
|11q12.3
|-
|M2-reseptori
|G<sub>i</sub>
|''[[CHRM2]]''
|7q33
|-
|M3-reseptori
|G<sub>q</sub>
|''[[CHRM3]]''
|1q43
|-
|M4-reseptori
|G<sub>i</sub>
|''[[CHRM4]]''
|11p11.2
|-
|M5-reseptori
|G<sub>q</sub>
|''[[CHRM5]]''
|15q14
|}
M1-, M3- ja M5-reseptorit aktivoivat [[Gq-proteiini|G<sub>q</sub>-proteiinivälitteisesti]] [[fosfolipaasi C]] beetan (PLCβ), joka lisää toisiolähetteihin lukeutuvan [[Inositoli-1,4,5-trisfosfaatti|inositoli-1,4,5-trisfosfaatin]] (IP<sub>3</sub>) ja [[1,2-diasyyliglyseroli]]n (DAG) pitoisuutta solussa. Nämä taas aktivoivat [[proteiinikinaasi C]]:itä. Tämä prosessi johtaa lopulta lähinnä [[kalsium]]in virtaukseen solun sisään ja sen sisäisen [[kalsium]]pitoisuuden kasvuun. M2 ja M4-reseptorit estävät [[Gi-proteiini|G<sub>i</sub>-proteiinivälitteisesti]] [[adenylaattisyklaasi]]en toimintaa estäen siten proteiinikinaasi A:ta aktivoivan [[cAMP]]:n tuottoa.<ref name=c>{{Lehtiviite|Tekijä=CK Jones, N Byun, M Bubser|Otsikko=Muscarinic and nicotinic acetylcholine receptor agonists and allosteric modulators for the treatment of schizophrenia|Julkaisu=Neuropsychopharmacology|Ajankohta=2012|Vuosikerta=37|Numero=1|Sivut=16–42|Pmid=21956443|Doi=10.1038/npp.2011.199|Issn=0893-133X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3238081/}}</ref><ref name=d>{{Lehtiviite|Tekijä=HC Saternos et al|Otsikko=Distribution and function of the muscarinic receptor subtypes in the cardiovascular system|Julkaisu=Physiological Genomics|Ajankohta=2018|Vuosikerta=50|Numero=1|Sivut=1–9|Pmid=29093194|Doi=10.1152/physiolgenomics.00062.2017|Issn=1531-2267|www=https://journals.physiology.org/doi/full/10.1152/physiolgenomics.00062.2017}}</ref>
===M1-reseptori===
M1-reseptoreita (M1R) on eliöissä eritoten [[aivo]]issa, [[Eturauhanen|eturauhasessa]] ja [[Sylkirauhanen|sylkirauhasissa]].<ref name=d/> Aivoissa M1R:iä on ihmisillä ja monilla muilla nisäkkäillä eritoten [[Hippokampus|hippokampuksen]] [[pyramidisolu]]issa, joissa M1R:illä on keskeinen rooli muun muassa muistin ylläpidossa.<ref name=n>{{Lehtiviite|Tekijä=E Scarr et al|Otsikko=The distribution of muscarinic M1 receptors in the human hippocampus|Julkaisu=Journal of Chemical Neuroanatomy|Ajankohta=2016|Vuosikerta=77|Sivut=187–192|Doi=10.1016/j.jchemneu.2016.07.006|Issn=0891-0618|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0891061816300618}}</ref> M1R:t osallistuvat myös muiden [[Kognitio|kognitiivisten]] toimintojen ylläpitoon. Ihmisissä M1R:ien toiminnan esto antagonistien avulla puolestaan aiheuttavat hallusinaatiot ja deliriumin, jotka ilmenevät [[deliriantti]]tyyppisten hallusinogeenien [[päihde]]käytössä tai ylipäänsä tiettyjen [[antikolinergi]]en yliannostuksessa.<ref name=f/>
Aivojen muskariini- ja [[nikotiinireseptorit]] toimivat osin yhdessä kognition eri toimintojen ylläpidossa. Näiden reseptorien vaikutukset hermosolujen viestintään ovat vastaavasti yleensä pitkäaikaisia (eng. ''tonic'') ja lyhytkestoisia (eng. ''phasic'').<ref name=n/> Esimerkiksi erään mallin mukaan hippokampuksen pyramidisoluissa M1R:ien aktivaatio estää Kv7-tyypin [[Jänniteohjatut kaliumkanavat|jänniteohjattuja kaliumkanavia]] vapauttamasta kaliumia ulos solusta tuottamalla niiden vaatimasta inositoli-4,5-bisfosfaatista inositoli-1,4,5-trisfosfaattia (IP<sub>3</sub>). Tämä aiheuttaa solun [[depolarisaatio]]n. Sitten muodostuva IP<sub>3</sub> aktivoi [[solulimakalvosto]]n [[inositoli-1,4,5-trifosfaattireseptori]]n (IP3R), jonka kautta kalvostosta vapautuu kalsiumia [[solulima]]an. Kalsiumpitoisuuden kasvu on palautuvaa, mutta verrattain pitkäaikaista. Soluliman kalsium aktivoi solukalvon [[SK-kanavat]]. Kanavat päästävät kaliumia solusta ulos aiheuttaen solun [[hyperpolarisaatio]]n, joka taas estää aktiopotentiaalin syntyä. Toistuva M1R-aktivaatio vähentäisi siten aktiopotentiaalin syntyä pyramidisoluissa pitkäaikaisen soluliman kalsiumpitoisuuden kasvun takia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Mergenthal et al|Otsikko=A computational model of the cholinergic modulation of CA1 pyramidal cell activity|Julkaisu=Frontiers in Computational Neuroscience|Ajankohta=2020|Vuosikerta=14|Numero=75|Pmid=33013341|Doi=10.3389/fncom.2020.00075|Issn=1662-5188|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7509450/}}</ref>
===M2-reseptori===
M2-reseptoreita (M2R) on eliöissä eritoten sydämessä ja [[Sappirakko|sappirakossa]]. Ihmissydämessä M2R:ien aktivaatio johtaa sydämen syketiheyden hidastumiseen suoraan ja epäsuoraan. Suorassa mekanismissa G<sub>i</sub>-proteiinista irtoava βγ-alayksikkö sitoutuu [[GIRK-kanavat|GIRK-kanavaan]], joka aukeaa ja lisää [[kalium]]kationien virtausta soluun lävitseen. Tämä johtaa sydänsolun [[hyperpolarisaatio]]on, joka estää [[AV-solmu]]ketta läpäisemästä sydämen supistumiseen johtavaa sähköimpulssia. Epäsuorassa mekanismissa M2R:t säätelevät cAMP-pitoisuuksien kautta β-[[Adrenerginen reseptori|adrenergisten reseptorien]] vastetta ligandeilleen. Nämä reseptorit taas vaikuttavat muun muassa syketiheyteen.<ref name=d/>
M2R:iä on verisuoniston [[endoteeli]]soluissa ainakin [[sepelvaltimo]]issa, joissa niiden aktivaatio laajentaa suonistoa. Endoteelissä reseptoriaktivaatio lisää solunsisäisen kalsiumpitoisuuden kasvun kautta [[tyypin III nitriittioksidisyntaasi]]n toimintaa, joka tuottaa [[Typpioksidi|typpioksidia]] (NO). NO [[Diffuusio|diffusoituu]] suoniston [[Sileä lihaskudos|sileisiin lihassoluihin]] ja johtaa sen suonistoa laajentavaan rentoutumiseen.<ref name=d/>
===M3-reseptori===
M3-reseptoreita (M3R) on eliöissä eritoten sylkirauhasissa. M3R:iä on myös verisuoniston sileissä lihassoluissa ja endoteelisoluissa. Jälkimmäisissä M3R:ien aktivaatio laajentaa suonistoa paikallisesti NO-välitteisesti M2-reseptorien tapaan. Sileiden lihassolujen M3R:ien aktivaatio taas supistaa lihasta ja siten suonistoa lisäämällä solun kalsiumpitoisuutta, mutta tämä tilanne on tämä vain jos endoteeli on vaurioitunut.<ref name=d/>
M3R:n aktivaatio supistaa silmän [[sädelihas]]ta aiheuttaen pupillin supistumisen eli [[mioosi]]n. M3R-antagonistit, kuten [[atropiini]], halvaannuttavat sädelihaksen, aiheuttaen pupillin laajentumisen eli [[mydriaasi]]n.<ref name=o>{{Lehtiviite|Tekijä=DH McDougal, PD Gamlin|Otsikko=Autonomic control of the eye|Julkaisu=Comprehensive Physiology|Ajankohta=2015|Vuosikerta=5|Numero=1|Sivut=439–473|Pmid=25589275|Doi=10.1002/cphy.c140014|Issn=2040-4603|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4919817/}}</ref>
==Ligandit==
===Agonisteja ja PAM:iä===
Muutamia ihmisten muskarinireseptorien [[Agonisti|agonisteja]] ovat (suluissa ovat reseptorit, joille aineen [[EC50]] on pienin eli aineen helpoiten aktivoimat reseptorit) [[karbakoliini]] (M3, M5), [[ksanomeliini]] (M1, M3), [[sabkomeliini]] (M4–5) ja [[milameliini]] (M3). Edeltävät aineet sitoutuvat kaikkiin muskariinireseptoreihin jossain määrin eli ne ovat epäselektiivisiä muskariinireseptorien suhteen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MD Wood et al|Otsikko=Functional comparison of muscarinic partial agonists at muscarinic receptor subtypes hM1, hM2, hM3, hM4 and hM5 using microphysiometry|Julkaisu=British Journal of Pharmacology|Ajankohta=1999|Vuosikerta=126|Numero=7|Sivut=1620–1624|Pmid=10323594|Doi=10.1038/sj.bjp.0702463|Issn=0007-1188|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1565933/}}</ref> Luonnossa ilmeneviä agonisteja ovat (+)-[[muskariini]] (jota on [[punakärpässieni]]ssä), (+)-[[pilokarpiini]] (jota on eri ''[[Pilocarpus]]''-kasveissa) ja [[arekoliini]] (jota on [[arekapalmu]]ssa). Nämäkin ovat varsin epäselektiivisiä.<ref name=k>{{Lehtiviite|Tekijä=AR Silva et al|Otsikko=Comprehensive review on the interaction between natural compounds and brain receptors: Benefits and toxicity|Julkaisu=European Journal of Medicinal Chemistry|Ajankohta=2019|Vuosikerta=174|Sivut=87–115|Pmid=31029947|Doi=10.1016/j.ejmech.2019.04.028|Issn=1768-3254|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0223523419303344}}</ref> Epäselektiivisyys on tavallista muskariinireseptorien ortosteerisille agonisteille ja [[Antagonisti (lääketiede)|antagonisteille]]. Siksi on kehitetty selektiivisiä [[Allosteerinen säätelijä|allosteerisiä säätelijöitä]].<ref name=e/> Eräs hyvin selektiivinen M1-reseptorin positiivinen allosteerinen säätelijä eli PAM on [[77-LH-28-1]].<ref name=c/>
====Agonistien vaikutuksia====
Epäselektiivisten muskariinireseptoriagonistien yliannostuksen mahdollisia oireita ovat uupumus, ärtymys, vatsakrampit ja muut lihaskrampit, kuolaaminen, syljen vaahtoaminen, näön sumeus, pupillien supistuminen ([[mioosi]]), [[riippuluomi]]suus, runsas [[yskös]]ten tuotto eli kurkun limaisuus, yskä, hengityksen kiivaus ([[takypnea]]), [[keuhkoputki]]en supistuminen ([[bronkospasmi]]), [[sydämen harvalyöntisyys]], [[matala verenpaine]], oksentelu ja ripuli. Kyllin suuri yliannostus voi johtaa kuolemaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=P George, N Hegde|Otsikko=Muscarinic toxicity among family members after consumption of mushrooms|Julkaisu=Toxicology International|Ajankohta=2013|Vuosikerta=20|Numero=1|Sivut=113–115|Pmid=23833447|Doi=10.4103/0971-6580.111559|Issn=0971-6580|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3702120/}}</ref>
====Agonistien käyttökohteita====
[[Alzheimerin tauti]]in ja [[skitsofrenia]]an liittyy muskariinireseptorien vähentymistä aivoissa – eritoten M1- ja M4-reseptorien. Siksi M1- ja M4-reseptorien agonisteja ja PAM:iä on tutkittu oireita lieventävänä hoitona näihin tauteihin.<ref name=c/> Tosin nykyään kolinergisistä aineista Alzheimerin tautiin käytetään vain [[koliiniesteraasi]]n [[Inhibiittori|estäjiä]], kuten [[galantamiini]]a ja [[donepetsiili]]ä. Koliiniesteraasi hajottaa asetyylikoliinia. Siksi nämä aineet lisäävät hermoston asetyylikoliinipitoisuuksia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JL Hoskin, Y Al-Hasan, MN Sabbagh|Otsikko=Nicotinic acetylcholine receptor agonists for the treatment of Alzheimer’s dementia: an update|Julkaisu=Nicotine & Tobacco Research|Ajankohta=2018|Vuosikerta=21|Numero=3|Sivut=370–376|Pmid=30137524|Doi=10.1093/ntr/nty116|Issn=1462-2203|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6379052/}}</ref> M1- ja M3-reseptorien agonisteja, kuten pilokarpiinia, käytetään lisäämään syljen eritystä suun kuivuutta aiheuttavissa tilanteissa, kuten [[Sjögrenin oireyhtymä]]ssä.<ref name=p>{{Lehtiviite|Tekijä=T Narita et al|Otsikko=Pilocarpine induces the residual secretion of salivary fluid in perfused submandibular glands of rats|Julkaisu=PLoS ONE|Ajankohta=2019|Vuosikerta=14|Numero=8|Pmid=31461497|Doi=10.1371/journal.pone.0221832|Issn=1932-6203|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6713442/}}</ref> Pilokarpiinia ja joitain vastaavia aineita käytetään silmätippoina niiden M3-reseptoriagonismin takia [[avokulmaglaukooma]]n hoitoon. Ne laskevat tässä taudissa kohonnutta [[silmänpaine]]tta avaamalla tukkeutuneen [[Schlemmin kanava]]n siihen kiinnittyvää [[sädelihas]]ta supistamalla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=G Li et al|Otsikko=Pilocarpine-induced dilation of Schlemm's canal and prevention of lumen collapse at elevated intraocular pressures in living mice visualized by OCR|Julkaisu=Investigative Ophthalmology & Visual Science|Ajankohta=2014|Vuosikerta=55|Numero=6|Sivut=3737–3746|Pmid=24595384|Doi=10.1167/iovs.13-13700|Issn=0146-0404|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4062397/}}</ref>
===Antagonisteja ja NAM:iä===
Muskariinireseptorien [[Antagonisti (lääketiede)|antagonisteja]] sanotaan myös antimuskariineiksi.<ref name=f/> Joskus niitä kutsutaan epätäsmällisemmin nimellä [[antikolinergi]], joka voi viitata myös [[nikotiinireseptori]]en antagonisteihin.<ref name=j>{{Lehtiviite|Tekijä=M King, N Ashraf|Otsikko=Tricyclic antidepressant-induced anticholinergic delirium in a young healthy male individual|Julkaisu=Drug Safety - Case Reports|Ajankohta=2018|Vuosikerta=5|Numero=1|Pmid=29294203|Doi=10.1007/s40800-017-0069-5|Issn=2199-1162|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5750324/}}</ref> Muutamia ihmisten reseptorien antimuskariineja ovat (suluissa ovat reseptorit, joihin aine sitoutuu helpoiten eli sen [[affiniteetti]] reseptorille on suurin) [[4-DAMP]] (M1, M3–5), [[atropiini]] (M1–5), [[darifenasiini]] (M3), [[himbasiini]] (M2, M4), [[mambatoksiini 3]] (M4), [[metokramiini]] (M2, M4),<ref name=g>{{Lehtiviite|Tekijä=RM Eglen, SR Nahorski|Otsikko=The muscarinic M5 receptor: a silent or emerging subtype?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=British Journal of Pharmacology|Ajankohta=2000|Vuosikerta=130|Numero=1|Sivut=13–21|Pmid=10780992|Doi=10.1038/sj.bjp.0703276|Issn=0007-1188|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1572033/}}</ref> [[muskariinitoksiini 7]] (M1),<ref name=h>{{Lehtiviite|Tekijä=J Myslivecek et al|Otsikko=The detection of the non-M2 muscarinic receptor subtype in the rat heart atria and ventricles|Julkaisu=Naunyn-Schmiedeberg's Archives of Pharmacology|Ajankohta=2008|Vuosikerta=378|Numero=1|Sivut=103–116|Pmid=18443764|Doi=10.1007/s00210-008-0285-8|Issn=0028-1298|www=https://www.researchgate.net/publication/5408170_The_detection_of_the_non-M2_muscarinic_receptor_subtype_in_the_rat_heart_atria_and_ventricles}}</ref> [[oksibutyniini]] (M1, M3, M4), [[pirentsepiini]] (M1), [[tolterodiini]] (M1–5), [[tripitramiini]] (M2) ja [[zamifenasiini]] (M3).<ref name=g/> Edeltävät aineet sitoutuvat kaikkiin muskariinireseptoreihin jossain määrin eli ne ovat epäselektiivisiä muskariinireseptorien suhteen.<ref name=g/><ref name=h/> Antimuskariinina toimivaa atropiinia ja (–)-[[skopolamiini]]a on monissa [[Koisokasvit|koisokasveissa]], kuten ''[[Atropa]]''- ja ''[[Hulluruohot|Datura]]''-suvun kasveissa.<ref name=l>{{Lehtiviite|Tekijä=Michael Wink|Otsikko=Modes of action of herbal medicines and plant secondary metabolites|Julkaisu=Medicines|Ajankohta=2015|Vuosikerta=2|Numero=3|Sivut=251–286|Pmid=28930211|Doi=10.3390/medicines2030251|Issn=2305-6320|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5456217/}}</ref> Muita luonnon antimuskariineja ovat (suluissa on esimerkki ainetta sisältävästä kasvista) [[kryptolepiini]] (''[[Cryptolepis sanguinolenta]]''), (+)-himbasiini (''[[Galbulimima baccata]]'') ja [[ebeinoni]] ([[keisarinpikarililja]]).<ref name=k/>
Toisin kuin vaikkapa atropiini, jotkin aineet sitoutuvat muskariinireseptorien lisäksi merkittävissä määrin muihinkin reseptoreihin. Esimerkkejä näistä ovat tietyt [[antihistamiinit]], [[trisykliset masennuslääkkeet]] (TCA) ja [[antipsykootit]].<ref name=f/> Esimerkkejä merkittävissä määrin antimuskariinisista antihistamiineista ovat ainakin [[syklitsiini]]<ref name=i>{{Lehtiviite|Tekijä=P Glare et al|Otsikko=Treating nausea and vomiting in palliative care: a review|Julkaisu=Clinical Interventions in Aging|Ajankohta=2011|Vuosikerta=6|Sivut=243–259|Pmid=21966219|Doi=10.2147/CIA.S13109|Issn=1176-9092|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3180521/}}</ref> ja [[difenhydramiini]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JS Saran et al|Otsikko=Chronic diphenhydramine abuse and withdrawal|Julkaisu=Neurology: Clinical Practice|Ajankohta=2017|Vuosikerta=7|Numero=5|Sivut=439–441|Pmid=29620065|Doi=10.1212/CPJ.0000000000000304|Issn=2163-0402|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5874453/}}</ref> Esimerkki tällaisesta TCA:sta on [[amitriptyliini]].<ref name=j/> Esimerkki D<sub>2</sub>-[[dopamiinireseptori]]en antagonisteihin kuuluvasta ja osin antimuskariinisesta antipsykootista on [[levopromatsiini]].<ref name=i/>
====Antagonistien vaikutuksia====
Muskariinireseptorien yliannostus voi aiheuttaa [[hallusinaatio]]ita, [[delirium]]in, puheen sekavuutta, suun kuivuutta, nielemisvaikeuksia, näön sumeutta, [[sinustakykardia]]a, [[Matala verenpaine|matalaa verenpainetta]] ääreisverenkierron verisuoniston laajentumisen takia tai ahdistuksen aiheuttamaa korkeaa verenpainetta ja pupillien laajenemista ([[mydriaasi]]n) sekä tästä johtuvaa valoherkkyyttä. Iho voi olla kuiva kainalot ja nivusalue mukaan lukien. [[Kuume]]tta voi ilmetä hikoilun vähäisyyden takia, sekavuuden aiheuttaman lihasliikkeen takia ja keskushermoston [[dopamiini]]välitteisen [[lämmönsäätely]]n häiriöiden takia. Suoliston liike voi hidastua ja virtsan eritys heikentyä – nämä vaikutukset voivat vastaavasti lisätä antimuskariinin imeytymistä kehoon ja hidastaa sen poistumista kehosta. Antimuskariinien kyllin suuri yliannostus voi johtaa kuolemaan.<ref name=f>{{Lehtiviite|Tekijä=AH Dawson, NA Buckley|Otsikko=Pharmacological management of anticholinergic delirium ‐ theory, evidence and practice|Julkaisu=British Journal of Clinical Pharmacology|Ajankohta=2016|Vuosikerta=81|Numero=3|Sivut=516–524|Pmid=26589572|Doi=10.1111/bcp.12839|Issn=0306-5251|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4767198/}}</ref>
====Antagonistien käyttökohteita====
Antagonisteina toimivaa atropiinia ja [[skopolamiini]]a on paljon joissain kasveissa, kuten [[myrkkykoiso]]ssa. Ihmiset voivat saada yliannostuksen altistuttuaan tällaisille kasveille vahingossa, terapeuttisessa tarkoituksessa tai päihtymistarkoituksessa.<ref name=f/> Päihdekäytössä muskariinireseptorien antagonisteista käytetään nimeä [[deliriantti]].<ref name=m>{{Lehtiviite|Tekijä=FS Bersani et al|Otsikko=Drops of madness? Recreational misuse of tropicamide collyrium; early warning alerts from Russia and Italy|Julkaisu=General Hospital Psychiatry|Ajankohta=2013|Vuosikerta=35|Numero=5|Sivut=571–573|Pmid=23706777|Doi=10.1016/j.genhosppsych.2013.04.013|Issn=1873-7714|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0163834313001345}}</ref> Atropiinia, [[tropikamidi]]a ja joitain muita vastaavia antimuskariineja käytetään silmätippoina silmätutkimuksissa niiden pupillia laajentavan vaikutuksen takia.<ref name=m/><ref name=l/> M<sub>3</sub>-reseptoriantagonisteja käytetään estämään [[virtsan karkailu]]a ja helpottamaan [[Keuhkoahtaumatauti|keuhkoahtaumataudin]] oireita.<ref name=g/> Koska isot annokset M1-muskariinireseptorien antagonisteja aiheuttavat hallusinaatioita ja muita [[delirium]]in oireita, niitä on käytetty [[dementia]]n ja deliriumin mallintamiseen koe-eläimissä.<ref name=f/>
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Reseptorit]]
| |||