Ero sivun ”Hiidenvesi” versioiden välillä

| korkeus = 32

| keskisyvyys = 6,7<ref name=jw/>

| tilavuus = 0,195<ref name=jw/>

[[Tiedosto:LA2-Karjaanjoki.png|thumb|rightpienoiskuva|Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Karjaanjoki.|296x296px]]

'''Hiidenvesi''' on järvi [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnan]] länsiosassa. Se sijaitsee [[Lohja]]n kaupungin ja [[Vihti|Vihdin]] kunnan alueella. Kaiken kaikkiaan Hiidenveden pinta-ala on noin 30,3 km², ja se on näin toiseksi suurin järvi [[UusimaaUudenmaan maakunta|UudellamaallaUudenmaan]] hetilaajin järvi [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]] jälkeen. Hiidenveden korkeus merenpinnasta on 32 metriä, ja se laskee vetensä [[Väänteenjoki|Väänteenjoen]] kautta Lohjanjärveen, jonka kanssa sen pinta on samalla tasolla, ja jonka kautta myös Hiidenveden vedet laskevat mereen. Kuten Lohjanjärvikin, Hiidenvesi kuuluu [[Karjaanjoen vesistö]]ön. Hiidenveden valuma-alue on 935 km².

Hiidenvesi muodostuu seuraavista suurista altaista:

* [[Kirkkojärvi (vihti)|Kirkkojärvi]]: Pinta-ala 1,6 km², suurin syvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,1 metriä

* [[Mustionselkä]]: Pinta-ala 2,7 km², suurin syvyys 4,5 metriä ja keskisyvyys 1,7 metriä

* [[Nummelanselkä]]: Pinta-ala 3,8 km², suurin syvyys 7 metriä ja keskisyvyys 2,5 metriä

* [[Kiihkelyksenselkä]]: Pinta-ala 10,5 km², suurin syvyys 33 metriä ja keskisyvyys 11,2 metriä

Vedenlaatu Hiidenvedessä on välttävä. Vesi on savipitoista ja sameaa. Järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. VedenlaattuunVedenlaatuun vaikuttavat paljolti pelloilta ja ojista tulevat ravinnepitoiset vedet. Toisinaan järvestä tavataan voimakkaita [[sinilevä]]kukintoja, joihin on pyritty vaikuttamaan mm.muun muassa hoitokalastamalla. Toistaiseksi tuloksia parempaan suuntaan ei ole kuitenkaan havaittu, johtuen osittain siitä, että kuormittavat tekijät ovat isojen peltoalojen ja suoraan järveen johtavien ojien vuoksi suuret. Järvi on myös suhteellisen matala ja veden virtaama ei ole kovin suuri, jolloin pintavedet lämpenevät hyvin nopeasti sinilevälle suotuisiin lämpötiloihin. Toisaalta järveä ympäröiva maasto on hyvin kumpumaista ja pellot sijaitsevat laajalti siten, että sadekausina valumavedet valuvat erittäin nopeasti suoraan järveen tuoden mukanaan humusta ja ravinteita.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan on esitetty mm.muun muassa rantavyöhykkeelle istutettavaa viherkasvi- ja puustokaistaletta, jolloin suurin osa ravinteikkaasta valumavedestä imeytyisi maahan rantavyöhykkeen kasvillisuuden käytettäväksi. Toisaalta on myös ehdotettu, että suoraan pelloilta järveen tulevia ojituksia pitäisi pohjapadottaa taikka välttää tämän tyyppisten ojien rakentamista kokonaan. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi rannanmyötäisesti kaivettua imeytysojaa, joka keräisi pelloilta tulevan savisen veden, jossa vesi voisi seishtaa. Suurin osa humuksesta ja ravinteista painuisi ojan pohjalle ja loppu vesi imeytyisi sora ja hiekkakerroksen sekä vihervyöhykkeen kautta järveen. Kuitenkaan esityksetEsitykset eivät ole saaneet maanviljelijöiden keskuudessamaanviljelijöiltä suurta kannatusta lähinnä peltopinta-alojen pienenemisen ja rakennustöiden kustannusten vuoksi. EU:sta saatavat tuet eivät riitä kattamaan hankkeen kustannuksia. Ainakaan toistaiseksi laki ei velvoita välttämään suoria ojituksia järveen eikä rakentamaan imeytysojia vaikka Ympäristöministeriössä asiaa on pohdittu, joten todennäköisesti järven kuormitustasot pysyvät ennallaan. Laajaa kunnostushanketta varten on laadittu suunnitelma, ns.niin kutsuttu (Saarijärvi 2003).

Hiidenveden rantatörmillä on ollut asutusta todistettavasti ainakin kivikaudesta alkaen. Tätä tukevat muun muassa Vihdistä löytyneet kalliokaiverrukset.<ref>[http://www.kirkonkyla.fi/kirkonkyla/historia.html Vihdin kirkonkylä]</ref> Hiidenvesi on tarjonnut toimeentuloa ja ravintoa huonoinakin aikoina, kun kuivat kaudet ja halla ovat rajoittaneet viljasatoja. Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan hyödyntäneet Hiidenveden runsasta kalakantaa. Kalastus on edelleenkin tärkeä osa järven virkistyskäyttöä. Järven rannat on nykyisellään mökitetty täyteen ja tässä tarkoituksessa järvi palveleekinpalvelee sijaintinsa vuoksi oivallisesti lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita, jotka kiireen keskeltä haluvat tulla rentoutumaan lähelle ja nopeasti, mutta toisaalta kuitenkin täydelliseen luonnonrauhaan ja maalaisidylliin. Hiidenvedellä toimii myös purjehdusseura, Hiidenveden purjehtija (Hiipu)<ref>[http://www.hiipu.fi Hiidenveden purjehtijat]</ref>, joka on erikoistunut mmmuun muassa purjelautailuun, purjehdukseen ja melontaan. SeSeura on Nummelan Tarmon jaosto, joka perustettiin vuonna 1981. Kesäisin joka tiistai on mahdollisuusvoi tutustua seuran toimintaan ja kokeilla melontaa, purjelautailua tai purjehdusta. MyösHiidenvesi muuhun veneilyyn Hiidenvesimahdollistaa antaamyön hyvätmuun mahdollisuudetveneilyn, koska järvise on varsin laajalle levittäytynyt ja rikkonainen ja siltä on yhteys Lohjanjärveen.

Helsingin kaupunki käyttää Hiidenvettä varavesilähteenään. Muun muassa [[Päijännetunneli]]n remontin yhteydessä vuonna 2008 noin miljoona ihmistä sai juomavetensä Hiidenvedestä.<ref name="Hiidenvesi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hiidenvesi.fi/fi/hiidenvesi/hiidenveden_saannostely | Nimeke = Hiidenveden säännöstely | Julkaiija = Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry | Viitattu = 18.12.2014}}</ref> Voidaan siis sanoa, ettäSiten vesistöjen saastuminen ja pilaantuminen ei ole ainoastaan niiden mökkiläisten ja järven rannalla asuvien ihmisten ongelma vaan välillisesti sama ongelma koskettaakoskee suurempaa yleisöäuseampia, vaikka monetmoni eivätei asiastaasiaa tiedä taikka siihen kiinnitätai huomiotahuomioi.<ref>[http://www.psv-hrv.fi/ Helsingin vesilaitos]</ref>

Hiidenvettä säännöstellään Väänteenjoessa sijaitsevan padon kautta. Säännöstely on aloitettu 1970-luvulla. Säännöstely toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Padon vierelle valmistui kuntien ja valtion yhteisenä hankkeena vuonna 2009 venesulku ja kalatie. Se on parantanut veneilymahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä sekä mahdollistanut vaelluskalojen liikkumisen vesistöissä. Hanke ei aiheuttanut muutoksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin eikä säännöstelyyn.<ref name="Hiidenvesi" />

Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on määritetty Hiidenveden ranta-alueille alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi NN+ 33,30 m. Tavoitteena on, että kunnat huomioisivat suosituksen ja ohjaisivat uudisrakentamista sen mukaisesti. Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole aina huomioitu tulvan mahdollisuutta riittävän suurella varmuudella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290059&lan=fi&clan=fi Uudenmaan ympäristökeskus]</ref> <ref>[http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/uus.htm Vesistöjen vedenkorkeus Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella]</ref>