Ero sivun ”Johann Christoph Gottsched” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tieto: Kirjailijasta kertovissa artikkeleissa kirjailijan tietojen esittämiseen. ja auktori.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lis.
Rivi 31:
| allekirjoitus =
}}
'''Johann Christoph Gottsched''' ([[1700]] [[Judittenkirchen]], [[Königsberg]] – [[1766]] [[Leipzig]]) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kriitikko. Hän oli vuodesta 1730 Leipzigin yliopiston professori. Hän uudisti saksalaista näyttämötaidetta ranskalaisen esikuvan mukaiseksi. Pääteos on ''Versuch einer Critischen Dichtkunst vor die Deutschen''.<ref name=Otavan>{{Kirjaviite | Tekijä =Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.) | Nimeke = Otavan kirjallisuustieto| Vuosi = 1990 | Luku = Gottsched, Johann Christoph| Sivu = 251| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Isbn = 951-1-09209-X }}</ref>
'''Johann Christoph Gottsched''' ([[1700]]–[[1766]]) oli saksalainen kirjailija. Gottschedin mielestä runotaiteella on etupäässä [[didaktiikka|didaktinen]] tarkoitusperä, ja sen tulee opettaa samalla viihdyttäen. Se on hänen mielestään opittavissa, ja runoteokselle asetettavat päävaatimukset ovat muodon säännöllisyys ja ajatussisällyksen ymmärrettävyys. Tämän mallin mukaan Gottsched sitten arvosteli kaikkea kirjallisuutta. Teoksessaan ''Versuche einer kritischen Dichtkunst für die Deutschen'' (1730) hän esitti järjestelmällisesti mielipiteensä. Gottsched sai paljon kannattajia, mutta myös vastustajia, joista pontevimmat ja voitollisimmat olivat [[Johann Jakob Bodmer]] ja [[Johann Jakob Breitinger]].<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/2/0823.html Gottsched, Johann Christoph,] Tietosanakirja osa 2, palsta 1549, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910</ref>
 
'''Johann Christoph Gottsched''' ([[1700]]–[[1766]]) oli saksalainen kirjailija. Gottschedin mielestä runotaiteella on etupäässä [[didaktiikka|didaktinen]] tarkoitusperä, ja sen tulee opettaa samalla viihdyttäen. Se on hänen mielestään opittavissa, ja runoteokselle asetettavat päävaatimukset runoteokselle ovat muodonsäännöllinen muoto säännöllisyys ja ajatussisällyksenajatuksellisen sisällön ymmärrettävyys. TämänSe mallin mukaanlähtökohtana Gottsched sitten arvosteli kaikkea kirjallisuutta. TeoksessaanJärjestelmällisesti hän esitti näkemyksensä teoksessa ''Versuche einer kritischen Dichtkunst für die Deutschen'' (1730) hän esitti järjestelmällisesti mielipiteensä. Gottsched sai paljonnäkemyksilleen paitsi kannattajia, mutta myös vastustajia, joista pontevimmatvoimakkaimmin ja voitollisimmatottivat olivatkantaa [[Johann Jakob Bodmer]] ja [[Johann Jakob Breitinger]].<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/2/0823.html Gottsched, Johann Christoph,] Tietosanakirja osa 2, palsta 1549, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910</ref> Myös [[Friedrich Gottlieb Klopstock|Klopstock]], [[Johan Wolfgang von Goethe|Goethe]] ja [[Gotthold Ephraim Lessing|Lessing]] asettuivat vastustamaan hänen kaavamaisuuttaan.<ref name=Otavan/>
Gottsched käänsi huomionsa etenkin näytelmäkirjallisuuteen ja vastusti raakoja ilveilyjä sekä [[Haupt- und Staatsaktion]] -näytelmiä. Hän koetti vakiinnuttaa niiden sijalle ohjelmistoon muodoltaan säännöllisiä näytelmiä. Hänen malleinaan olivat ranskalaiset näytelmäkirjailijat, varsinkin [[Thomas Corneille]], [[Jean Racine]], [[Molière]] ja [[Voltaire]]. Itse hän kirjoitti alkuperäisen saksalaisen murhenäytelmän ''Der sterbende Cato'' (1732), joka oli heikko draamallinen tuote, mutta jota hänen hengenheimolaisensa suuresti ihailivat.<ref name=TSK1/>
 
Gottsched käänsikiinnitti huomionsahuomiota etenkinvarsinkin näytelmäkirjallisuuteen ja vastusti raakojakarkeita ilveilyjä sekä [[Haupt- und Staatsaktion]] -näytelmiä. HänNiiden koettitilalle vakiinnuttaaohjelmistoon niidenhän sijallepyrki ohjelmistoonsaamaan muodoltaan säännöllisiä näytelmiä. Hänen malleinaanesikuviaan olivat ranskalaisetranskalaisista näytelmäkirjailijat,näytelmäkirjailijoista varsinkinetenkin [[Thomas Corneille]], [[Jean Racine]], [[Molière]] ja [[Voltaire]]. Itse hän kirjoitti alkuperäisenHänen saksalaisenomaa murhenäytelmänmurhenäytelmäänsä ''Der sterbende Cato'' (1732), jokapidetään oli heikko draamallinen tuoteheikkona, mutta jota hänen hengenheimolaisensasitä suurestimyös ihailivatihailtiin.<ref name=TSK1/>
Gottschedin muista teoksista on mainittavin saksalaista näytelmäkirjallisuutta käsittelevä ''Nötiger Vorrat zur Geschichte der deutschen dramatischen Dichtkunst'' (1757–1765), jossa hän mainitsee kaikki tuntemansa saksalaiset näytelmät ajalta 1450–1760 ja jolla siten on tärkeä kirjallisuushistoriallinen merkitys. Gottschedin pyrkimys poistaa huonoja näytelmiä ja kehittää kieltä puhtaammaksi ja yksinkertaisemmaksi oli tunnustusta ansaitseva. Mutta hän oli liian kaavamainen ja pedanttinen ja vastusti kaikkea, mikä ei mahtunut hänen ajatusmaailmaansa.<ref name=TSK1/>
 
Gottschedin muista teoksista onmerkittävin mainittavinon saksalaista näytelmäkirjallisuutta käsittelevä ''Nötiger Vorrat zur Geschichte der deutschen dramatischen Dichtkunst'' (1757–1765), jossa hän mainitsee kaikkiluettelee tuntemansa saksalaiset näytelmät ajaltavuosilta 1450–1760. jaTeos jollaon siten onkirjallisuushistoriallisesti tärkeä kirjallisuushistoriallinen merkitysmerkittävä. Gottschedin pyrkimystavoite poistaakarsia huonoja näytelmiä ja kehittää saksan kieltä puhtaammaksi ja yksinkertaisemmaksi olion tunnustustasaanut ansaitsevatunnustusta.<ref Muttaname=TSK1/> hänSaksan olikieltä liiankoskevia kaavamainennäkemyksiään jahän pedanttinenesitti jateoksessa vastusti''Grundlegung kaikkea,einer mikäDeutschen eisprachkunst mahtunut hänen ajatusmaailmaansa(1748).<ref name=TSK1Otavan/>
 
== Lähteet ==