Ero sivun ”Toinen Pietarin kirje” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risan läheen korjaus ja viilausta.
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Toisto/ristiriidat pois
Rivi 22:
| seuraava lyhenne = 1. Joh.
}}
'''Toinen Pietarin kirje''' ({{k-grc|Ἡ ἐπιστολὴ τοῦ Πέτρου Β΄|Hē epistolē tū Petrū 2}}) on yksi [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kirjeistä. Kirjeen aloitusjae sanoo kirjoittajan olevan "Simon”Simon Pietari, [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Kristus|Kristuksen]] palvelija ja apostoli"apostoli”, joka on identifioitu samaksi henkilöksi kuin apostoli [[apostoliPietari (apostoli)|Pietari]]. JoidenkinJotkut nykytutkijoidennykytutkijat mukaanpitävät Pietarikirjettä eiPietarin olisi kirjeen kirjoittajakirjoittamana ja kirjeajoittavat olisisen kirjoitettu60-luvun vasta ensimmäisellä vuosisadallapuoliväliin.<ref name="outilElliott">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/lahteiden/kirjeet2.html | Tekijä = Leppä, Outi | Nimeke = Pseudepigrafia antiikin maailmassa | Julkaisu = Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 7.3.2018}}</ref>. Toiset tutkijat sijoittavat kirjeen 60-luvun puoliväliin ja apostoli Pietarin kirjoittamaksi. Varhaisempaan ajoitukseen viittaa tekstin sisällön samankaltaisuus [[Ensimmäinen Pietarin kirje|Ensimmäisen Pietarin kirjeen]] kanssa, viittaus Paavalin kirjeeseen kohdassa 3:15–16 sekä viittaus Pietarin tulevaan marttyyrikuolemaan kohdassa 1:14<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Elliott, John H. | Otsikko = Book Reviews: Richard J. Bauckham, Jude, 2 Peter. Word Biblical Commentary, 50. Waco, TX: Word Books, 1983. Pp. xix+357. Cloth. N.P | Julkaisu = Biblical Theology Bulletin: Journal of Bible and Culture | Ajankohta = Elokuu 1986 | Numero = 3 | Sivut = 119–120 | Doi = 10.1177/014610798601600309 | Issn = 0146-1079 | www = https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/014610798601600309 | Kieli = {{en}}}}</ref>. MikäliToisten tekstinmukaan tulkitseePietari kirjaimellisestiei olisi kirjeen kirjoittaja, senja ajoittuisise näinolisi ollenkirjoitettu ajanjaksollevasta 65–68ensimmäisellä jaavuosisadalla.<ref name="outil">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/lahteiden/kirjeet2.html | Tekijä = Leppä, koskaOuti Pietari| kuoliNimeke Neron= vainoissaPseudepigrafia noinantiikin vuonnamaailmassa 68.| Julkaisu = Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 7.3.2018}}</ref>
 
== Historia ==
Kirjeen aloitusjae sanoo kirjoittajan olevan "Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli", joka on identifioitu samaksi henkilöksi kuin apostoli Pietari. Missään muualla Uuden testamentin alkutekstissä hänestä ei kuitenkaan käytetä nimeä ''Simôn Symeôn Petros'', eli Simon Simeon Pietari. Kirje antaa ymmärtää, että se on kirjoitettu vain hieman ennen Pietarin kuolemaa (1:14).
 
Kirjeen aloitusjae sanoo kirjoittajan olevan "Simon”Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli"apostoli”, joka on identifioitu samaksi henkilöksi kuin apostoli Pietari. Missään muualla Uuden testamentin alkutekstissä hänestä ei kuitenkaan käytetä nimeä ''SimônSimōn SymeônSymeōn Petros'', eli Simon Simeon Pietari. Kirje antaa ymmärtää, että se on kirjoitettu vain hieman ennen Pietarin kuolemaa (1:14).
Kirjeen hyväksyminen Uuden testamentin kaanoniin kohtasi epilyjä ja siitä tulikin viimeinen kaanoniin hyväksytyistä kirjoista. Kirje hyväksyttiin kaanoniin [[Laodikea]]n kirkolliskokouksessa vuonna [[372]] [[Athanasios|Athanasioksen]] ja [[Augustinus|Augustinuksen]] vaikutuksesta.
 
Osa tutkijoista epäilee, ettei Pietari olisi kirjeen kirjoittaja. Kirjoittajaa kohtaan oli epäilyksiä jo antiikin aikana. [[Hieronymus]] (n. 347–420) puhui kirjeen autenttisuuden puolesta, mutta kirjoitti teoksessaan ''[[DeKuuluisia virismiehiä (Hieronymus)|Kuuluisia illustribusmiehiä]]'': "Hän”Hän kirjoitti kaksi kirjettä, joita kutsutaan katolisiksi, toinen niistä, johtuen tyylinsä eroista ensimmäiseen verrattuna, ei monien mielestä ole hänen"hänen”. Myös [[Origenes|Origen]] (n. 185–254) epäili kirjeen autenttisuutta, mutta myöhemmin hyväksyi kirjeen apostoli Pietarin kirjoittamaksi .<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Robertson, A. T. | Otsikko = Book Review: I. New Testament: The Epistle of St. Jude and the Second Epistle of St. Peter | Julkaisu = Review & Expositor | Ajankohta = Heinäku 1908 | Numero = 3 | Sivut = 420–420 | Doi = 10.1177/003463730800500309 | Issn = 0034-6373 | www = https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/003463730800500309 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Kuten Hieronymuskin kirjoitti, kirjeen kielellinen tyyli eroaa huomattavasti ''[[Ensimmäinen Pietarin kirje|Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä]] ''. Kirjeen tyyliä voisi sanoa korusanaiseksi ja retoriseksi. Jotkut tutkijat ovat selittäneet nämä erot sillä, että [[Barnabas]] tai joku muu oli auttanut Pietaria ensimmäisen kirjeen kirjoittamisessa, kun taas toinen kirje oli hänen omaa käsialaansa. Toisaalta ''Ensimmäisessä'' ja ''Toisessa Pietarin kirjeessä'' on paljon sisällöllisiä yhtäläisyyksiä.
 
KirjeenMyös kirjeen ajoitus jakaa tutkijoita. Osa on sitä mieltä, että kirje on kirjoitettu 60-luvun puolivälissä. Osa puolestaan ajoittaa kirjeen vasta toiselle vuosisadalle. Myöhäisemmän ajoituksen todistusaineistoksi on esitetty kirjeessä olevia viittauksia [[Paavali]]n kirjeisiin (3:15–16), jolloin oletetaan, että kirjeet ovat yleisesti tunnettuja lukijoille, eli että ne olisi koottu ja julkaistu ja niistä olisi tullut osa kirkoissa luettua kirjallisuutta kirjeen kirjoittamisen aikaan. Ne tutkijat jotka päättelevät Pietarin kirjeen kirjoittajaksi ja ajoittavat kirjeen 60 -luvulle katsovat, että [[Paavali]]nPaavalin kirjeet eri seurakunnille oli koottu ja julkaistu kaikille luettavaksi jo [[60-luku|60-luvulla]], jolloin Pietari kuoli. Varhaisempaa ajoitusta on tuettu myös tekstin sisällön samankaltaisuudella ''Ensimmäisen Pietarin kirjeen'' kanssa sekä viittauksella Pietarin tulevaan marttyyrikuolemaan kohdassa 1:14.<ref name="Elliott"/> Mikäli tekstin tulkitsee kirjaimellisesti, kirje ajoittuisi näin ollen ajanjaksolle 65–68 jaa., koska Pietari kuoli [[Nero]]n vainoissa noin vuonna 68.
 
KirjeenMyös kirjeen hyväksyminen Uuden testamentin kaanoniin kohtasi epilyjäepäilyjä, ja siitä tulikin viimeinen kaanoniin hyväksytyistä kirjoista. Kirje hyväksyttiin kaanoniin [[LaodikeaLaodikeian kirkolliskokous|Laodikeian kirkolliskokouksessa]]n kirkolliskokouksessa vuonna [[372]] [[Athanasios|Athanasioksen]] ja [[Augustinus|Augustinuksen]] vaikutuksesta.
 
== Sisältö ==
 
Yhteenveto:
* Alkutervehdys (1:1–2)
Rivi 50 ⟶ 52:
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
=== Suomeksi ===
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltola, Olavi | Nimeke=Löytöretki Uuteen testamenttiin | Luku=Toinen Pietarin kirje | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=1992 | Isbn = 951-888-362-9 | www=http://rovasti.fi/node/102}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Thurén, Jukka & Thurén, Lauri | Nimeke=Katoliset kirjeet : Jaakobin kirje, Ensimmäinen Pietarin kirje, Toinen Pietarin kirje, Ensimmäinen Johanneksen kirje, Toinen ja kolmas Johanneksen kirje, Juudaksen kirje | Julkaisija=Aurinko | Vuosi=2007 | Isbn = 978-951-618-842-6}}
 
=== Englanniksi ===
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mayor, Joseph B. | Nimeke=The Epistle of St. Jude and the Second Epistle of St. Peter: Greek Text with Introduction, Notes and Comments | Julkaisija=Wipf and Stock Publishers | Vuosi=2004 | Isbn = 1592447562}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Phillips, John | Nimeke=Exploring the Epistles of Peter: An Expository Commentary | Selite=The John Phillips Commentary Series 16 | Julkaisija=Kregel Academic | Vuosi=2005 | Isbn = 0825433827}}
Rivi 63 ⟶ 68:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Second Epistle of Peter|Toinen Pietarin kirje}}
 
=== Teksti ===
 
* ''Raamattu''. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
** [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Piet.html ''Toinen Pietarin kirje''] (1992)
Rivi 71 ⟶ 78:
 
=== Muuta ===
 
* Kirby, Peter (toim.): [http://www.earlychristianwritings.com/2peter.html 2 Peter]. Early Christian Writings. {{en}}
* Thurén, Lauri: [http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/2Piet/ ''Toinen Pietarin kirje'']. SLEY:n raamattuluennot.