Ero sivun ”Näkymätön käsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Chomskyä |
||
Rivi 1:
'''Näkymätön käsi''' on moraalifilosofi [[Adam Smith]]in käyttämä [[metafora]] hänen [[teoria|teoretisoimastaan]] sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla [[Markkinat (taloustiede)|markkinoilla]] kotimainen [[porvaristo]] investoi kotimaahansa, vaikka se ei olisi kannattavinta, yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden”
Smithiä huoletti, että jos pääomien liikkuvuus ja tavaroiden liikkuvuus (maahantuonti) ovat molemmat vapaita, brittiläiset porvarit investoisivat ulkomaille, mikä aiheutuisi Britannialle harmiksi. Tähän Smith keksi argumentin, jonka mukaan brittiläiset porvarit olisivat kotipaikkansa mukaan puolueellisia ja tekisivät investoinnit siten kotimaahan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan ''[[Moraalituntojen teoria]]'' vuonna 1759, mutta se on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan ''[[Kansojen varallisuus]]'' (1776), jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.
Myöhemmin käsite on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Ennen [[valistus]]aikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia.<ref name=":0" /> Vastaavanlaisia ajatuksia olivat ennen Smithiä esittäneet jo muut valistusajattelijat, kuten [[Antti Chydenius]] teoksessaan ''[[Kansallinen voitto]]'' (1765) ja [[Bernard Mandeville]]. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa [[Feodalismi|feodaaliajan]] hierarkkista järjestystäkin.
| |||