Pietistejä löytyy Helsingin alueelta noin 69. Pääkaupunkiseudulla on kaikkiaan noin 30 moskeijaa. Monet kieliryhmät ja kansallisuudet, kuten bangladeshilaiset, kosovolaiset, kurdit ja bosnialaiset ovat perustaneet omia moskeijoitaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kielimoskeija_kallion_moskeijassa_lapsista_kasvatetaan_pakistanilaisia/8374875 | Nimeke = Kielimoskeija: Kallion moskeijassa lapsista kasvatetaan pakistanilaisia |Ajankohta = 28.10.2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu =13.3.2016 }}</ref>. Muslimiyhteisöistä vanhin on 1800-luvulla muodostunut tataariyhteisö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tataarimoskeija_suomalaistunutta_muslimiyhteisoa_eivat_rahahuolet_paina/8374132 | Nimeke = Tataarimoskeija: Suomalaistunutta muslimiyhteisöä eivät rahahuolet paina Ajankohta = 28.10.2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu =13.3.2016 }}</ref> Vuoden 2015 lopulla imaami [[Anas Hajjar]] arvioi, että suurina juhlapyhinä moskeijoissa käy yhteensä noin 10 000 muslimia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/vaikuttajaimaami_paakaupunkiseudulle_tarvitaan_jopa_viisi_suurmoskeijaa/8412539 | Nimeke = Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa" Ajankohta = 28.10.2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 13.3.2016 }}</ref>
[[Helsingin synagoga]] vuodelta 1906 on vanhempi Suomen kahdesta synagogaksi alun perin rakennetusta rakennuksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1601 | Nimeke = Helsingin synagoga | Julkaisu = RKY | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 13.3.2016 }}</ref>
