Ero sivun ”Pienoisrautatie” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 33:
Toiseksi suosituin pienoisrautatiemittakaava on kompaktin kokoinen [[N-mittakaava]] eli 1:160, jonka raideleveys on 9 mm. Se on kasvattanut suosiotaan viime vuosina Suomessa, vaikka sen myyntiluvut vastaavasti tärkeimmällä markkina-alueella Saksassa ovat jonkun verran laskeneet. N-mittakaavan suosioon on vaikuttanut suuresti sen pieni tilantarve. Kotioloissa on usein vaikea löytää riittävästi tilaa kohtuullisen kokoiselle H0-radalle, mutta vain noin neljänneksen H0:n vaatimasta tilasta tarvitseva N-mittakaava ratkaisee usein tämän ongelman. N-mittakaavainen rata mahtuu pienimmillään jopa olohuoneen lasikantisen pöydän sisälle tai kirjahyllyyn.
[[H0-mittakaava]]n ja [[N-mittakaava]]n väliin sijoittuu Itä-Euroopassa ja Venäjällä hyvin suosittu [[TT-mittakaava]], jonka pienennyssuhde on 1:120 raideleveyden ollessa 12mm. Sama raideleveys on myös H0m:ssä (1000mm kapearaideleveys H0 mittakaavassa) ja brittiläisessä [[3
Pienin yleinen mittakaava on Z, 1:220, jonka raideleveys on vain 6,5 mm, ja jonka Märklin kehitti N-mittakaavan kilpailijaksi ja esitteli vuonna 1972. Valmistajia on Märklinin lisäksi muutamia muitakin. [[Z-mittakaava]]ssa alkavat kuitenkin pienen koon haittapuolet tulla esiin monella tavoin, eikä Z ole sen vuoksi paras valinta aloittelevalle harrastajalle, mutta kokeneemmat harrastajat ovat rakentaneet merkittävän kokoisia Z-pienoisratoja.
Kaikkein pienin teollisesti valmistettava pienoisrautatie on Eishindon vuonna 2006 Japanissa esittelemä T-mittakaavan rata, jonka raideleveys on 3
Suurin Suomessa käytössä oleva standardi-mittakaava on 1:8, jonka raideleveys on 184 mm. Tässä mittakaavassa höyryveturit voivat olla höyrykäyttöisiä. [[Suomen Rautatiemuseo]]lla on tällainen rata museoalueellaan.
| |||