Wikipedia

Ero sivun ”Panttipataljoona: Suomalaisen SS-pataljoonan historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
muotoiluja
Rivi 30:
|seuraava =
}}
'''Panttipataljoona: Suomalaisen SS-pataljoonan historia''' on historiantutkija [[Mauno Jokipii]]n laatima [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisen SS-pataljoonan]] vaiheita käsittelevä tutkimus.
'''Panttipataljoona. Suomalaisen SS-pataljoonan historia''' on historiantutkija [[Mauno Jokipii]]n laatima [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisen SS-pataljoonan]] vaiheita käsittelevä tutkimus. Teos ilmestyi vuonna 1968 ja oli tuolloin ensimmäinen suomalaista vapaaehtoista SS-pataljoonaa (”panttipataljoonaa”) käsitellyt pataljoonaan liittymättömän henkilön laatima tutkimus.<ref name=JP2000_tk>Jokipii 2000, takakansiteksti.</ref> Teos on entisten suomalaisten SS-miesten järjestön [[Veljesapu|Veljesapu ry:n]] tilaustyö<ref>Marko Junkkari: [https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006036663.html Mitä isä teki?] (tilaajille) Helsingin Sanomat 17.3.2019</ref>. Sen ensimmäiset painokset kustansi [[Weilin+Göös|Weilin + Göös]]. Kolmas (1996) ja neljäs (2000) painos ovat Veljesavun kustantamia. Tätä edistääkseen kirjoittaja siirsi tekijänoikeutensa yhdistyksen nimiin 1992.<ref>Jokipii 2000, s. 8.</ref> Teoksen myöhempiin laitoksiin vuodesta 1996 lähtien liitettiin ensimmäisistä puuttuneita nimiluetteloita.<ref>Jokipii 2000, s. 7, 911.</ref>▼
 
==Julkaisuhistoria==
Kirjassaan Jokipii esitti, että suomalaisista SS-miehistä enintään viidennes olisi ollut oikeistoradikaaleja, ja värvääjät karsivat hakijoista pois ääriaineksia. Näin Suomi olisi tarkoituksellisesti jäänyt kauas Saksan asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan oikeistoaineksia olisi pitänyt olla noin kaksi kolmasosaa Saksaan lähteneistä. Muiden muassa historiantutkijat [[Oula Silvennoinen]] ja [[Marko Tikka]] ovat 2010-luvulla esille tulleen arkistoaineiston valossa kuitenkin osoittaneet Jokipiin kaunistelleen oikeistoradikaalien osuutta, ja SS-vapaaehtoiset ja heidät värvännyt toimikunta olivat huomattavasti Jokipiin esittämää vahvemmin erilaisten kansallismielisten radikaalien, fasistien ja kansallissosialistien käsissä. Silvennoisen ja Tikan mukaan noin 46 prosenttia vapaaehtoisista eli yli kaksinkertainen määrä Jokipiin laskelmiin verrattuna olisi ilmaissut olevansa selkeästi fasistisen politiikan kannattajia.<ref name="Koikkalainen">Olli Koikkalainen: ''Uusi tutkimus muuttaa kuvaa puhtoisista SS-vapaaehtoisista.'' Aamulehti 3. kesäkuuta 2018, s. A21. Alma Media.</ref>▼
▲'''Panttipataljoona. Suomalaisen SS-pataljoonan historia''' on historiantutkija [[Mauno Jokipii]]n laatima [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisen SS-pataljoonan]] vaiheita käsittelevä tutkimus. Teos ilmestyi vuonna 1968, ja se oli tuolloin ensimmäinen suomalaista vapaaehtoista SS-pataljoonaa (”panttipataljoonaa”) käsitellyt, pataljoonaan liittymättömän henkilön laatima tutkimus.<ref name=JP2000_tk>Jokipii 2000, takakansiteksti.</ref> Teos on entisten suomalaisten SS-miesten järjestön [[Veljesapu|Veljesapu ry:n]] tilaustyö.<ref>Marko name="MJ">Junkkari, Marko: [https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006036663.html Mitä isä teki?] (tilaajille) ''Helsingin Sanomat'' 17.3.2019. (Maksullinen artikkeli.)</ref>. Sen ensimmäiset painokset kustansi [[Weilin+Göös|Weilin + Göös]]. Kolmas (1996) ja neljäs (2000) painos ovat Veljesavun kustantamia. Tätä edistääkseen kirjoittaja siirsi tekijänoikeutensa yhdistyksen nimiin 1992.<ref>Jokipii 2000, s. 8.</ref> Teoksen myöhempiin laitoksiin vuodesta 1996 lähtien liitettiin ensimmäisistä puuttuneita nimiluetteloita.<ref>Jokipii 2000, s. 7, 911.</ref>
 
==Sisällöstä==
Arvioidessaan vuonna 2018 André Swanströmin kirjan ''[[Hakaristin ritarit]]'' Silvennoinen sanoo, että ''Panttipataljoona'' on näennäisen tyhjentävä SS-pataljoonan historia.<ref>{{verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005866918.html| nimeke =Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa | tekijä = Oula Silvennoinen| julkaisu = Helsingin Sanomat| ajankohta = 17.10.2018 | viitattu = 8.12.2018 }}</ref> ▼
▲Kirjassaan Jokipii esitti, että suomalaisista SS-miehistä enintään viidennes olisi ollut oikeistoradikaaleja, ja värvääjät karsivat hakijoista pois ääriaineksia. Näin Suomi olisi tarkoituksellisesti jäänyt kauas Saksan asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan oikeistoaineksia olisi pitänyt olla noin kaksi kolmasosaa Saksaan lähteneistä. Muiden muassa historiantutkijat [[Oula Silvennoinen]] ja [[Marko Tikka]] ovat 2010-luvulla esille tulleen arkistoaineiston valossa kuitenkin osoittaneet Jokipiin kaunistelleen oikeistoradikaalien osuutta, ja SS-vapaaehtoiset ja heidät värvännyt toimikunta olivat huomattavasti Jokipiin esittämää vahvemmin erilaisten kansallismielisten radikaalien, fasistien ja kansallissosialistien käsissä. Silvennoisen ja Tikan mukaan noin 46 prosenttia vapaaehtoisista eli yli kaksinkertainen määrä Jokipiin laskelmiin verrattuna olisi ilmaissut olevansa selkeästi fasistisen politiikan kannattajia.<ref name="Koikkalainen">Olli Koikkalainen, Olli: ''Uusi tutkimus muuttaa kuvaa puhtoisista SS-vapaaehtoisista. '' Aamulehti'' 3. kesäkuuta 6.2018, s. A21. Alma Media.</ref>
 
▲Arvioidessaan vuonna 2018 André Swanströmin kirjankirjaa ''[[Hakaristin ritarit]]'' Silvennoinen sanoo, että ''Panttipataljoona'' on näennäisen tyhjentävä SS-pataljoonan historia.<ref>{{verkkoviiteVerkkoviite | osoite = httpshttp://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005866918.html| nimeke =Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa. | tekijä = Silvennoinen, Oula Silvennoinen| julkaisu = Helsingin Sanomat| ajankohta = 17.10.2018 | viitattu = 8.12.2018 }}</ref>
 
==Lähteen väärennös==
[[Marko Junkkari]] kirjoitti 17.3.2019 ''Helsingin Sanomissa'', että Jokipii siteeraa kirjassa SS-mies Lennart Kihlströmin päiväkirjaa muodossa: "Tarnopolin yli. Vihollisen kanssa yhteenotto. Tykistö kunnostautui. 6 kaatunutta, yli sata ryssää sai surmansa. Takaisin T:n ylitse"." Alkuperäisessä päiväkirjassa kohta on kuitenkin: "Tarnopolin yli. Vihollisen kanssa yhteenotto. Tykistö kunnostautui. 6 kaatunutta, yli sata ryssää ammuttiin. Takaisin T:n ylitse"." Jokipii on muuttanut kohdan "ammuttiin" muotoon "sai surmansa".<ref>Marko Junkkari,name="MJ" Mitä isä teki? Helsingin Sanomat 17.3.2019 s. B 1–5 (sitaattia käsitelty s. B 5</ref> ''[[Kanava (aikakauslehti)|Kanavassa]]'' julkaistussa artikkelissaan everstit Pekka Holopainen ja Kalle Liesinen kritisoivat voimakkaasti Junkkarin artikkelia, jossa Jokipiin siteerausvirhe tuotiin esille. He huomauttivat, että sodassa "lähtökohtaisesti”lähtökohtaisesti ammutaan muita kuin sotavankeja" – –. "Merkintä kuulostaakin ennemminkin onnistuneen iskuosastohyökkäyksen kuvaukselta kuin kertomukselta tykistön toteuttamasta sadan sotavangin ampumisesta asemiensa etupuolella"etupuolella”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pekka Holopainen, jaPekka Kalle– Liesinen, Kalle | Otsikko = Suomalaiset SS-miehet: syyllisiä ilman todisteita | Julkaisu = Kanava | Ajankohta = 4/2019 | Sivut = 36–40 (Jokipiitä käsitelty s. 39–40)| Julkaisija = Otavamedia | Viitattu = 30.5.2019 }}</ref> [[Kansallisarkisto]]n pääjohtaja [[Jussi Nuorteva]] vastasi Holopaisen ja Liesisen kritiikkiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/hankkeet/selvitys-suomalaisista-ss-miehistä/osallistuivatko-suomalaiset-ss-vapaaehtoiset-sotarikoksiin | Nimeke = Osallistuivatko suomalaiset SS-vapaaehtoiset sotarikoksiin? | Sivusto = Kansallisarkisto | Ajankohta = 15.7.2019 | Viitattu = 17.7.2019}}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 43 ⟶ 47:
 
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokipii, Mauno | Nimeke=Panttipataljoona.: Suomalaisen SS-pataljoonan historia | Selite=4. painos (1. painos: Weilin + Göös, 1968) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Veljesapu | Vuosi=2000 | Isbn=952-90-7363-1}}
 
=== Viitteet===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Panttipataljoona:_Suomalaisen_SS-pataljoonan_historia”