Ero sivun ”Muunsukupuolisuus” versioiden välillä

Vuonna 2015 Tasa-arvolain uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609#P6c|nimeke=Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisy|julkaisu=|julkaisija=Finlex|viitattu=5.11.2016|tekijä=|ajankohta=30.12.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.akava.fi/tyoelama/tasa-arvo/sukupuolen_moninaisuus_ja_syrjinta|nimeke=Sukupuolen moninaisuus ja syrjintä|julkaisu=|julkaisija=Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava|viitattu=5.11.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Tämä tarkoittaa, että naisten ja miesten tasa-arvon lisäksi myös sukupuolen moninaisuuden huomioiminen, transsukupuolisuus ja siihen kuuluva muunsukupuolisuus, on huomioitava oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaistilainteissa. Sekä [[Opetushallitus]] että Ihmisoikeusihmisoikeus- ja sosiaalialan järjestö [[Seta]] ovat laatineet oppaat kouluille sukupuolen moninaisuuden huomioimisessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005061493.html |nimeke=Naispari matematiikan tehtävässä ja homovihaa historiassa – Näin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta halutaan opettaa kouluissa|julkaisu=|julkaisija=Helsingin Sanomat|viitattu=29.1.2017|tekijä=Mikko Paakkanen|ajankohta=26.1.2017}}</ref>

Suomessa käytetäänon joskuskäytetty aiemmin muunsukupuolisuudesta käsitettätermiä '''transgender'''. Alun perin englannin kielessä transgender-termillä tarkoitetaan kuitenkin muunsukupuolisen sijasta yleisesti transihmistä tai [[Transsukupuolisuus|transsukupuolista]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://seta.fi/sateenkaarisanasto/|nimeke=Sateenkaarisanasto|julkaisu=|julkaisija=Seta ry|viitattu=29.1.2017|tekijä=|ajankohta=12.12.2016}}</ref>

Suomen kielessä muunsukupuolisuudessa viitataan sosiaaliseen sukupuoleen (gender), ja biologinen tai puhekielessä pelkästään sukupuoli (sex), taas perustuu pääasiassa ihmisen sukuelimiin sekä kromosomeihin.