Ero sivun ”Prahan kevät” versioiden välillä

Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Slovakian puoluejohtaja ja kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi Antonin Novotnyn tilalle valittu [[Alexander Dub&#269;ek]], joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet radikaalien poliittisten uudistusten tekemiseksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomi, Juhani|Nimeke=Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972|Vuosi=1996|Sivu=112|Julkaisija=Otava|Isbn=951-1-13548-1}}</ref> [[Sananvapaus]], talouden [[desentralisaatio]] ja [[stalinismi]]n aikaisten poliittisten vainojen uhrien [[rehabilitointi|rehabilitoinnit]] olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen [[Tšekki|Tšekin]] ja [[Slovakia]]n [[liittovaltio]]ksi oli myös asialistalla.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}

[[Eurokommunismi|Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet]] tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraattisen]] liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli [[taistolaisuus|taistolaisiin]], jotka tukivat miehitystä. Kommunistisen puolueen jako oli kuitenkin alkanut jo vuosia aiemmin. Länsimaissa ei reagoitu virallisesti juuri lainkaan miehitykseen, mutta erilaiset kansalaisjärjestöt ottivat siihen voimakkaasti kantaa. Suomessakaan ei annettu virallisia kannanottoja asiasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomi kylmässä sodassa| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2006| Tekijä = Pekka Visuri| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 186–187| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 978-951-1-20925-6|}}</ref>. Presidentti Kekkonen koki kuitenkin