Ero sivun ”Kaikkialla jatkuva ei-missään derivoituva funktio” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh |
→Historia: Kielenhuoltoa. Korvattu "julkaista"-sana sanalla "kehittää", koska on kuvaavampi. Esimerkiksihän julkaistiin postuumisti. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 6:
1800-luvun loppupuolelle asti oletettiin, että jokainen [[jatkuva funktio]] on myös vähintään yhdessä sen pisteessä derivoituva. Syynä tähän oli liiallinen luottamus fysikaaliseen intuitioon ja määritelmien epätäsmällisyys; funktioiden tulkittiin olevan vain fysikaalisten ilmiöiden matemaattinen muoto.<ref name="Thim">{{Verkkoviite | Osoite =http://epubl.luth.se/1402-1617/2003/320/LTU-EX-03320-SE.pdf | Nimeke =Continuous Nowhere Differentiable Functions| Tekijä = Thim, Johan| Tiedostomuoto =pdf | Selite =Pro Gradu-tutkielma| Julkaisu = | Ajankohta = 2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Luleå University of Technology| Viitattu = 20.05.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Ensimmäisen esimerkin kaikkialla jatkuvasta ei-missään derivoituvasta funktiosta antoi tšekkiläinen matemaatikko [[Bernard Bolzano]] vuoden 1830 tienoilla. Tämä funktio oli konstruoitu geometrisesti tietyllä suljetulla välillä. Valitettavasti tämä esimerkki unohtui ja julkaistiin vasta sata vuotta myöhemmin, vuonna 1922. Vuoden 1860 tienoilla matemaatikko [[Charles Cellerier]]
<math>C(x)=\sum^\infty_{k=1}\frac{1}{a^k}\sin(a^kx)</math>, joka on kaikkialla jatkuva ei-missään derivoituva, kun <math>a>1000, a</math> on parillinen. Tämä tulos hautautui ja julkaistiin vasta Cellerierin kuoleman jälkeen vuonna 1890.<ref name="Thim"/>
|