Ero sivun ”Kälviän kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historiaa ja esineistö ym. |
lisää historiasta. |
||
Rivi 22:
== Historia ==
Kälviän seurakunta itsenäistyi vuonna 1639 silloisesta Kaarlelan seurakunnasta ja Kälviän ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1640. Samalle paikalle rakennettiin vuonna 1765 toinen kirkko, ja vuonna 1905 nykyinen kirkko. Nykyisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari (myöhemmin arkkitehti) [[Odert W. Renell]]. Piirustukset piirsi alun perin professori [[Lars Sonck]], jonka suunnitelmia ei kuitenkaan paikkakunnalla hyväksytty. Monen vaiheen jälkeen suunnittelijaksi valittiin Renell. Rakennusmestarina toimi pyhäjärvinen Sakari Tuoriniemi. Kivijalan kivet hakattiin ja tuotiin Välikylästä, Maunulan talon lähettyviltä. Vain osa edellisen kirkon hirsistä voitiin hyödyntää rakennusmateriaalina.<ref name=":1" />▼
=== Ensimmäinen kirkko ===
Kälviän seurakunta itsenäistyi vuonna 1639 silloisesta Kaarlelan seurakunnasta ja Kälviän ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1640. Se oli suorakaiteen muotoinen niin sanottu [[pitkäkirkko]]. Kirkosta ei ole säilynyt piirustuksia tai kuvia. Asiakirjojen penkkijärjestysten mukaan sen pituudeksi on laskettu 19-26 metriä. Länsipäädyssä oli korkea ja hyvin suippo kellotorni. Ensimmäisen kirkon esineistöstä on tuskin mitään jäljellä, sillä venäläiset ryöstivät kirkon [[Isoviha|isovihan]] aikana 1714-1715. Nykyisessä kirkossa on alttarin sivuseinällä ensimmäisen kirkon [[Golgata]]-aiheinen alttaritaulu, jonka on maalannut Jacob Söderman vuonna 1729.<ref name=":1" />
=== Toinen kirkko ===
Samalle paikalle rakennettiin vuonna 1765 toinen kirkko, ensimmäisen käytyä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi. Rakennustöitä johti [[kirkonrakentaja]] [[Jaakko Suonperä]]. Kirkko sai nimekseen ''Pyhän kolminaisuuden kirkko''. Se oli itä-länsi-suunnassa noin 30 metriä pitkä ja saman levyinen ristikirkko. Pohja-ala oli suunnilleen sama kuin nykyisen kirkon. [[Paanu|Paanukatto]] oli hyvin jyrkkärakenteinen. Keskellä harjaa oli pallojalalla varustettu ja paanutettu lähes 12 metriä korkea viiritanko. Kirkkoon hankittiin uusi [[Thomas Kiempe|Thomas Kiempen]] vuonna 1802 maalaama ''Pitkäperjantaina''-alttariseinämaalaus ja muita koristemaalauksia. Näistä on säilynyt pääosa alttaritaulua, joka on vanhan saarnatuolin ohella julkisesti nähtävissä samassa huoneessa [[Suomen kansallismuseo|Kansallismuseossa]] Helsingissä.<ref name=":1" />
=== Nykyinen kirkko ===
▲
Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 10. joulukuuta 1905.<ref name=":1" />
== Esineistö ==
Esineistö on pääosin edellisistä kirkoista nykyiseen siirrettyä. [[Kirkkolaiva]] on 1800-luvun alusta, sen mastoissa olevat Ruotsin liput
Urut ovat vuodelta 1981, ne ovat 27-äänikertaiset ja [[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] rakentamat. Mittavan muutostyön ja uudelleenäänityksen teki Jouko Pirkkanen vuosina 2001-2002.<ref name=":1" />
| |||