Ero sivun ”Valtion margariinitehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Valtio aloitti margariinin valmistuksen vuonna 1922, koska margariiniteollisuuden myynti[[kartelli]] pakotti valtion maksamaan margariinista ylihintaa. Perustamiseen vaikutti myös [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aiheuttama rasvapula ja halu parantaa vankiloissa käytetyn margariinin laatua. Tehdas toimi aluksi [[Turku|Turussa]], mutta tuotanto-ongelmien vuoksi se siirrettiin 1924 Helsinkiin. Tehdasrakennusta varten saatiin tontti [[Helsingin vankila|Sörnäisten keskusvankila]]n alueelta ja [[1920-luvun klassismi|uusklassisen]] tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Uno Sjöholm]]. Joidenkin tietojen mukaan tehdas rakennettiin vankityövoimalla. Margariinin valmistuksen tietotaito ja tehtaan koneet tuotiin Tanskasta ja myös tehtaan ensimmäinen toimitusjohtaja Marius Pedersen oli kotoisin Tanskasta. Tehtaan asiakkaana olivat 1960-luvulle saakka valtion laitokset. 1970-luvulla valtion rasvapolitiikka velvoitti valtion virastot ja laitokset ostamaan [[voi]]ta ja valtion margariinitehdas joutui etsimään asiakkaita yksityispuolelta. 1970-luvun alussa 60 prosenttiä margariinista myytiin lähinnä leipomoille, ruokaloille ja baareille. 1980-luvulla enää 15 prosenttia tuotannosta meni valtion laitoksille ja nyt asiakkaina olivat lähinnä suurleipomot. Valtion margariinitehdas toimitti Helsingin seudulla myös kuluttajille vähittäismyyntiin Herkku-margariinia ja Sole-pöytämargariinia.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=vjh5W_T_IbE Hylätty margariinitehdas-videon selosteteksti Youtubessa]</ref>
Tehtaassa valmistettiin margariinia vuoteen 1992 saakka, jolloin valtio päätti lakkauttaa sen. Vanhanaikaiseksi käyneeseen pieneen tehtaaseen ei ollut investoitu enää ja tehdas joutui myös ostamaan raaka-aineensa kilpailijoiltaan. Vuoden 1961 [[margariiniskandaali]]sta tehdas selvisi koska se ei käyttänyt eläinrasvoja raaka-aineena. Valtion margariinitehtaan liikevaihto oli sen toiminnan päättyessä 23 miljoonaa markkaa ja sen palveluksessa oli 20 työntekijää. Tehtaan koneet myytiin kahdelle suurimmalle kilpailevalle alan yritykselle.<ref name=hs/><ref name=rakennus>[https://www.rakennuslehti.fi/2018/08/lahes-satavuotias-suojeltu-margariinitehdas-on-rapistunut-keskella-helsinkia-vuosikymmenia-pian-autioituneeseen-uusklassiseen-helmeen-syntyy-31-kotia/ Lähes satavuotias suojeltu margariinitehdas on rapistunut keskellä Helsinkiä – Pian autioituneeseen "uusklassiseen helmeen" syntyy 31 kotia, Rakennuslehti 27.8.2018]</ref>
Suojeltu L-kirjaimen muotoinen kolmikerroksinen tehdasrakennus oli suureksi osaksi tyhjillään 26 vuotta tehtaan lakkauttamisen jälkeen. Vuonna 1994 tehdas oli tilapäisenä kappelina ja ruumishuoneena autolautta [[M/S Estonia]]n onnettomuuden uhreille. Sen jälkeen tehdasta vuokrattiin lähinnä varastotiloiksi. Vuonna 2018 rakennusta alettiin muuttaa asuinkäyttöön ja rakennukseen tuli 31 asuntoa. Myös tehtaan savupiippu säilytettiin.<ref>[https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005804040.html Lähes satavuotias suojeltu margariinitehdas on rapistunut keskellä Helsinkiä vuosikymmeniä – Pian autioituneeseen "uusklassiseen helmeen" syntyy 31 kotia, Helsingin Sanomat Kaupunki 26.8.2018] (Tilaajille)</ref><ref>[https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2430856 Vanhan Margariinitehtaan kunnostus asunnoiksi onnistui tällä kertaa, jännitystä riitti silti – "Pääsimme erikoiskohteeseen normaalin kerrostalokodin hinnalla", Helsingin Uutiset 16.8.2020]</ref>
| |||