Ero sivun ”Thomas Kiempe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
aukt.
p linkki suoraksi; –
 
Rivi 1:
'''Thomas Kiempe''' (luult. [[3. syyskuuta]] [[1752]] [[Ylitornio]] &ndash; [[2. maaliskuuta]] [[1812]] [[Hinnerjoki]]) oli tuottelias 1700-luvun lopun suomalainen kirkko-, muotokuva- ja koristemaalari, joka teki ilmeisesti myös tavallisia maalaustöitä.<ref name= "kb5">{{Kansallisbiografia | tekijä = Hanka, Heikki | Nimi= | osa=5 | sivu = 132-133132–133| id= 2513}}</ref>
 
Kiempen vanhempia ei tiedetä, mutta hänen puolisonsa vuodesta 1783 oli Helena Hortelia (s. 1755). Hän tuli ilmeisesti vuonna 1767 Länsipohjan rykmenttiin sukunimellä Lönnbom ja yleni Kiempe-nimisenä rumpaliksi. Kiempe sai mahdollisesti maalarin koulutuksen sotilaspalveluksessa 1767-17761767–1776 ollessaan, mutta ehkä myös maalari Abraham Segerström toimi hänen opettajanaan. Ensimmäiset kirkkomaalauksensa hän teki Grundsundassa [[Ångermanland]]issa 1781 ja [[Nordmalingin kirkko|Nordmalingissa]] 1782-17831782–1783, jolloin hän maalasi myös omakuvansa. [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla Kiempe työskenteli vuodesta 1785, maalaten kirkkoihin yksittäisiä uskonnollisaiheisia tauluja, [[Uudenkaarlepyyn kirkko|Uuteenkaarlepyyhyn]] 1784, [[Merijärven kirkko|Merijärvelle]] 1787-17881787–1788, [[Lapua]]lle 1791, [[Soinin kirkko|Soiniin]] 1794, [[Ylihärmän kirkko|Ylihärmään]] 1799, [[Halsua]]lle ilmeisesti 1800 ja [[Raution kirkko|Rautioon]] 1804.
 
Suuremmat alttarilaitteet Kiempe teki [[Vöyrin puukirkko|Vöyriin]] 1786-17881786–1788, [[Luodon kirkko|Luotoon]] 1787, [[Alavieskan kirkko|Alavieskaan]] noin 1795 ja [[Kälviä]]lle 1802. Koko kirkon sisutuksen ja maalaamisen Kiempe toteutti [[Ylivieskan vanha kirkko|Ylivieskassa]] noin 1787, [[Virtain kirkko|Virroilla]] 1769 ja Kälviällä 1802. Hän käytti mitä ilmeisimmin useiden teostensa malleina vanhoja painettuja kuvia ja lehtiä. Kiempe vietti kiertelevää elämää Pohjanmaalla, kunnes muutti 1807 [[Eura]]n [[Kauttuan ruukinpuisto]]on. [[Hinnerjoen kirkko|Hinnerjoen kirkon]] maalaus jäi Kiempeltä kesken, kun hän kuoli keuhkotautiin keväällä 1812. Leski hankki työlle jatkajan, jonka nimeä ei tiedetä. Maalarin ammatissa isäänsä avustanut poika Gustav Eric oli kuollut hieman aiemmin [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana sotavankeudessa.<ref name="kb5"/>
 
==Lähteet==