Ero sivun ”Maku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Savir siirsi sivun Maku uudelle nimelle Maku (täsmennyssivu): vapautetaan Maku-sivu sanan perusmerkitykselle, julkaisen siitä kohta artikkelin Merkkaus: Uusi ohjaussivu |
alulle lyhyenä Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Maku''' on aineen tai esineen ominaisuus, joka tunnetaan tai aistitaan [[makuaisti]]lla.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|maku}}</ref>
Ihminen aistii maut makusoluilla, joita on [[Kieli (anatomia)|kielessä]], [[Kitalaki|kitalaessa]] ja [[nielu]]ssa. Erilaisia makuja aistivien kielen makusolujen määrä vaihtelee kielen eri osissa.<ref name=ruokatieto>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/miten-syoda/makujen-monipuolinen-maailma | Nimeke = Makujen monipuolinen maailma | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 3.4.2021 }}</ref>
Mauksi koetut aistimukset ovat ihmisellä usein todellisuudessa [[Tuoksu|haju]]ja, joita ihminen pystyykin aistimaan paljon enemmän kuin makuja. Ruoan makuun vaikuttaa myös sen tarjoilulämpötila.<ref name=ruokatieto />
==Perusmaut==
Ihmisen aistimia perusmakuja on viisi.<ref name=ruokatieto />
[[Happamuus|Happaman]] maun aiheuttaa [[vetyioni]] (H<sup>+</sup>), ja sen havaitsevina reseptoreina toimivat vetyionikanavat.<ref name=ts /> Hapan maku syntyy muun muassa [[Sitruunahappo|sitruunahapon]] tai [[Maitohappo|maitohapon]] vaikutuksesta. Happamia ruokia ovat esimerkiksi [[sitruuna]], [[Karpalot|karpalo]], [[piimä]] ja hapatettu [[ruisleipä]].<ref name=ruokatieto /> Hapan maku myös varoittaa happamasta kemiallisesta liuoksesta.<ref name=ts /> Pienet lapset eivät pidä happamasta mausta, vaan siihen joutuu opettelemaan.<ref name=ts>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/static/content/file_5_230450_l230452.pdf | Nimeke = Ihmisen viisi perusmakua | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu = 3.4.2021 }}</ref>
[[Karvaus (maku)|Karvas]] maku syntyy esimerkiksi [[kofeiini]]sta tai [[kiniini]]stä. Se aistitaan 25 proteiinikytkentäisellä reseptorilla.<ref name=ts /> Karvaita ruokia ovat esimerkiksi [[kahvi]], [[greippi]] ja [[tonic-vesi]].<ref name=ruokatieto /> Karvasta makua pidetään yleensä epämiellyttävänä ja pistävänä, ja se voi varoittaa ihmistä myrkyllisyydestä. Ihminen oppii pitämään karvaasta mausta vasta myöhemmällä iällä.<ref name=ts />
[[Makeus|Makea]] koetaan usein miellyttäväksi mauksi, josta pitävät jo vastasyntyneet lapset. Makeus kertoo [[Hiilihydraatti|hiilihydraatin]], turvallisen energian läsnäolosta ruoassa. Makeuden maistamiseen tarvitaan kahden tyyppisiä G-proteiinireseptoreita.<ref name=ts /> Puhtaimmillaan makeus esiintyy [[Sakkaroosi|tavallisessa sokerissa]]. Makeita ruokia ovat esimerkiksi [[hunaja]], [[Makeinen|makeiset]], [[jäätelö]] ja [[Mansikat|mansikka]].<ref name=ruokatieto />
[[Suolaisuus|Suolainen]] maku esiintyy puhtaimmillaan [[ruokasuola]]ssa. Se aistitaan pääasiallisesti [[natriumioni]]en läsnäollessa, ja reseptoreina toimivat kielessä olevat ionikanavat.<ref name=ts /> Suolaista makua on suolapitoisissa ruoissa, kuten [[Perunalastut|perunalastuissa]] ja [[meetvursti]]ssa.<ref name=ruokatieto /> Vauva oppii pitämään suolan mausta vedessä neljän kuukauden iässä.<ref name=ts />
[[Umami]] on täyteläinen, lihaliemimäinen maku. Siihen reagoivat kielen G-proteiinireseptorit. Umamia esiintyy muun muassa [[liha]]ssa, [[mauste]]issa kuten [[Natriumglutamaatti|natriumglutamaatissa]], sekä sienissä, tomaatissa ja [[Äidinmaito|äidinmaidossa]].<ref name=ruokatieto /><ref name=ts />
==Makuaineet==
[[Makuaine]] on ruokaan lisättävä aine, jonka tarkoitus on antaa sille lisää makua. Makuaineita ovat mausteet ja höysteet.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|makuaine}}</ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Ruoka ja juoma]]
[[Luokka:Aistit]]
| |||