Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä

'''Ritarihuone''' ({{k-sv|Riddarhuset}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on [[Suomen aateli|Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan säätiön Riddarhusets Understödsstiftelse käytössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]], ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. — Ritarihuoneella tarkoitetaan myös aatelistoa valtiosäätynä tai korporaationa.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 12'', s. 9184 (s.v. ''Ritarihuone''). Helsinki 1983. ISBN 951-1-07198-X</ref>

 

Ritarihuoneen ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välissä sijaitsee pieni ''Ritarihuoneenpuistikko.''

 

Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. Rakennuksen ylläpito- ja korjauskustannusten kattamiseksi rakennuksesta noin puolet on vuokrattuna ulkopuolisille lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön, ja merkittävin pysyvä vuokralainen on [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]].<ref name="HBL">{{Lehtiviite | Tekijä=Pettersson, Tobias | Otsikko=Lolan Salminen växte upp på Riddarhuset | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=27.12.2020 | Sivut=22–24 | www=http://www.hbl.fi/artikel/lolan-salminen-vaxte-upp-pa-riddarhuset-under-krigsaren-pappan-knut-stupade-i-vinterkriget/ | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio. | Viitattu=27.12.2020 }}</ref>

 

{{Jaettava|Ritarihuone (instituutio)|Kaksi täysin eri asiaa}}

==Ritarihuone instituutiona==

Ritarihuoneen toimintaa säätelee '''ritarihuonejärjestys'''.<ref>{{UVF|Riddarhusordning Riddarhusordning}}</ref> Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari [[Nikolai II]] ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja [[P. E. Svinhufvud]] vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.<ref>''Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut'', s. 75, 108, 116–117.</ref>

 

== Aiheesta muualla ==

*[https://www.ritarihuone.fi/suomeksi/ritarihuone/ Ritarihuone.fi]

* [http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille (13/1869).]