Ero sivun ”Jeesuksen viimeinen ateria” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
maalaus pääkuvaksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:The Last Supper (1886), by Fritz von Uhde.jpg|thumb|350pxupright=1.5|[[Fritz von UhdenUhde]]n maalaus vuodelta 1886.]]
{{Jeesuksen elämä}}
'''Jeesuksen viimeinen ateria''' on [[Uusi testamentti|Uudessa Testamentissa]] kuvattu tilanne, jossa [[Jeesus]] syö viimeisen kerran illallista [[Jeesuksen opetuslapset|opetuslastensa]] kanssa. Tapahtuma mainitaan kaikissa [[Evankeliumit|evankeliumeissa]], joskin kertomukset ovat hieman erilaisia. Matteus, Markus ja Luukas kertovat, että ateria oli juutalaisen pääsiäisen, eli [[pesah]]in, juhla-ateria. Johanneksen mukaan ateria kuitenkin vietettiin jo ennen pääsiäisateriaa.<ref name=Humphreys>{{Kirjaviite| Nimeke = The Mystery of the Last Supper – Reconstructing the Last Days of Jesus| Julkaisija = Cambridge Universty Press| Vuosi =2011| Tekijä = Humphreys, Colin J.| Sivut =4-6 ja 26-33| Julkaisupaikka =New York | Isbn =978-0-521-73200-0| Kieli ={{en}} }}</ref> Ruokailun yhteydessä Jeesus pesee opetuslasten jalat, asettaa [[ehtoollinen|ehtoollisen sakramentin]] ja ennustaa [[Juudas Iskariot|Juudaksen]] pettävän hänet. Tapahtumien järjestyksestä tai päivämääristä ei kertomusten erojen vuoksi ole yksimielisyyttä.<ref name=CathEnc>{{Kirjaviite | Nimeke = “The Last Supper”, kirjassa The Catholic Encyclopedia. Vol. 14| Julkaisija = Robert Appleton Company| Vuosi = 1912 | Tekijä = Mershman, Francis| Julkaisupaikka = New York|| www = http://www.newadvent.org/cathen/14341a.htm| www-teksti = The Last Supper| Viitattu = 25.12.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Varhaiset kristityt alkoivat todennäköisesti viettää muistoateriaa hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Noin vuonna 55 jaa. kirjoitetussa [[1.Ensimmäinen Korinttilaiskirjekirje korinttilaisille|Korinttilaiskirjessä]] [[Paavali]] viittaa jo silloin olemassa olleeseen korinttolaisten perinteeseen ja muistuttaa korinttolaisia siitä, miten ateriaa tulisi hänen mielestään viettää. Nykyään miljoonat kristityt ympäri maailman muistavat ateriaa joka viikko erilaisissa jumalanpalveluksissa, messuissa ja ehtoollistilaisuuksissa.<ref name=Humphreys />
 
Aihe on ollut hyvin suosittu taiteessa, ja yksi kuuluisimmista teoksista on [[Leonardo da Vinci]]n seinämaalaus ''[[Pyhä ehtoollinen]]'', joka sijaitsee [[Santa Maria delle Grazie]]n kirkossa Milanossa.<ref name=CathEnc />
 
== Aterian ajankohta ==
[[Synoptiset evankeliumit|Synoptisten evankeliumien]] mukaan Jeesuksen viimeinen ateria oli juutalainen pääsiäisateria. Toisaalta Johanneksen evankeliumin mukaan ateria syötiin jo ennen pääsiäistä<ref name=Humphreys /><ref name= Kodell /> ja Johannes sijoittaa Jeesuksen kuoleman hetkeen, jolloin juutalaiset uhrasivat lampaita [[Jerusalemin temppeli|temppelissä]] ennen pääsiäisateriaa.<ref name=Kodell /> Vaikka synoptikoiden ja Johanneksen ateriakuvaukset on sijoitettu eri ajanhetkiin, kertomusten yksityiskohdista voidaan päätellä, että kyseessä on kuvaus samasta ateriasta.<ref name=Humphreys /> Paavali ei omassa kuvauksessaan mainitse juutalaista pääsiäistä.<ref name=Kodell />
 
Useiden kriitikoiden mielestä joko Johannes tai synoptikot ovat väärässä. Monet kristityt kuitenkin uskovat Raamatun olevan inspiroitua kirjoitusta, joten ristiriitaa aterian ajankohdasta on yritetty harmonisoida eri tavoin.<ref name=CathEnc /> Kertomusten erot voidaan selittää erilaisilla kalenteriteorioilla, esimerkiksi niin että synoptikot käyttivät Qumranin seudulla käytössä ollutta auringon kiertoon perustuvaa 364 päivän kalenteria ja Johannes puolestaan virallista juutalaista kuukalenteria.<ref name=Humphreys /> Eri kalentereissa juutalainen pääsiäisjuhla sattuu eri viikonpäiville, jokamikä voi selittää kertomusten erot.<ref name=Kodell /> Joidenkin näkemysten mukaan Johanneksen evankeliumia on mahdollista tulkita myös niin, että ateria olisikin pääsiäisateria kuten synoptisissa evankeliumeissa tai vastaavasti synoptisia evankeliumeita on joskus tulkittu niin, että kyseessä ei olisikaan pääsiäisateria vaan pääsiäisateriaa muistuttava ateria ennen pääsiäistä, jolloin kuvaus sopisi yhteen Johanneksen kuvauksen kanssa.<ref name=Humphreys />
 
Aterian tapahtumapäivä on ollut vuosisatojen ajan teologisen kiistelyn aiheena. Tämä näkyy ehtoollisleivän valinnassa. Nykyään noin puolessa maailman kirkoista käytetään ehtoollisleipänä happamatonta leipää, jollaista Jeesuskin olisi syönnyt pääsiäiaterialla. Toisessa puolessa kirkoista ehtoollisella käytetään hapatetaikinasta tehtyä leipää, jollaista Jeesuskin olisi syönyt, jos viimeinen ateria olisi ollut jo ennen varsinaista pääsiäisateriaa.<ref name=Humphreys />
Rivi 31:
|}
 
Markuksen ja Matteuksen kertomukset ovat saaneet vaikutteita [[palestiina]]laisesta perinteestä, kun puolestaan Paavalin ja Luukaan kertomuksissa on nähtävissä viitteitä [[Antiokiaantiokia]]laisesta liturgisesta perinteestä.<ref name=Kodell>{{Kirjaviite | Nimeke = The Eucharist in the New Testament | Julkaisija = Michael Glazier, inc. | Vuosi = 1988 | Tekijä = Kodell, Jerome| | Luku = The Accounts of the Last Supper | Sivut = 53-67| Julkaisupaikka =| Isbn = 0-89453-663-X}}</ref>
 
Muista poiketen Luukkaan versiossa kerrotaan kahdesta maljasta. Yhdestä ennen leipää ja toisesta leivän jälkeen. Jälkimmäinen maljakuvaus puuttuu kuitenkin joistakin vanhimmista käsikirjoituksista, kuten 400-luvun kreikankielisestä [[Codex Bezae]]sta sekä muutamista latinankielisistä käännöksistä 300- ja 400-luvuilta. On epäselvää onko tämä jälkimmäinen maljakuvaus alun perin Luukkaan kirjoittama vai ei. [[Tekstikritiikki|Tekstikritiikin]] kannalta molemmille kannoille on olemassa hyvät perustelut.<ref name=Kodell />