Ero sivun ”Jeesuksen viimeinen ateria” versioiden välillä

[[Tiedosto:The Last Supper (1886), by Fritz von Uhde.jpg|thumb|350pxupright=1.5|[[Fritz von UhdenUhde]]n maalaus vuodelta 1886.]]

'''Jeesuksen viimeinen ateria''' on [[Uusi testamentti|Uudessa Testamentissa]] kuvattu tilanne, jossa [[Jeesus]] syö viimeisen kerran illallista [[Jeesuksen opetuslapset|opetuslastensa]] kanssa. Tapahtuma mainitaan kaikissa [[Evankeliumit|evankeliumeissa]], joskin kertomukset ovat hieman erilaisia. Matteus, Markus ja Luukas kertovat, että ateria oli juutalaisen pääsiäisen, eli [[pesah]]in, juhla-ateria. Johanneksen mukaan ateria kuitenkin vietettiin jo ennen pääsiäisateriaa.<ref name=Humphreys>{{Kirjaviite| Nimeke = The Mystery of the Last Supper – Reconstructing the Last Days of Jesus| Julkaisija = Cambridge Universty Press| Vuosi =2011| Tekijä = Humphreys, Colin J.| Sivut =4-6 ja 26-33| Julkaisupaikka =New York | Isbn =978-0-521-73200-0| Kieli ={{en}} }}</ref> Ruokailun yhteydessä Jeesus pesee opetuslasten jalat, asettaa [[ehtoollinen|ehtoollisen sakramentin]] ja ennustaa [[Juudas Iskariot|Juudaksen]] pettävän hänet. Tapahtumien järjestyksestä tai päivämääristä ei kertomusten erojen vuoksi ole yksimielisyyttä.<ref name=CathEnc>{{Kirjaviite | Nimeke = “The Last Supper”, kirjassa The Catholic Encyclopedia. Vol. 14| Julkaisija = Robert Appleton Company| Vuosi = 1912 | Tekijä = Mershman, Francis| Julkaisupaikka = New York|| www = http://www.newadvent.org/cathen/14341a.htm| www-teksti = The Last Supper| Viitattu = 25.12.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>

Varhaiset kristityt alkoivat todennäköisesti viettää muistoateriaa hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Noin vuonna 55 jaa. kirjoitetussa [[1.Ensimmäinen Korinttilaiskirjekirje korinttilaisille|Korinttilaiskirjessä]] [[Paavali]] viittaa jo silloin olemassa olleeseen korinttolaisten perinteeseen ja muistuttaa korinttolaisia siitä, miten ateriaa tulisi hänen mielestään viettää. Nykyään miljoonat kristityt ympäri maailman muistavat ateriaa joka viikko erilaisissa jumalanpalveluksissa, messuissa ja ehtoollistilaisuuksissa.<ref name=Humphreys />

Aihe on ollut hyvin suosittu taiteessa, ja yksi kuuluisimmista teoksista on [[Leonardo da Vinci]]n seinämaalaus ''[[Pyhä ehtoollinen]]'', joka sijaitsee [[Santa Maria delle Grazie]]n kirkossa Milanossa.<ref name=CathEnc />

Useiden kriitikoiden mielestä joko Johannes tai synoptikot ovat väärässä. Monet kristityt kuitenkin uskovat Raamatun olevan inspiroitua kirjoitusta, joten ristiriitaa aterian ajankohdasta on yritetty harmonisoida eri tavoin.<ref name=CathEnc /> Kertomusten erot voidaan selittää erilaisilla kalenteriteorioilla, esimerkiksi niin että synoptikot käyttivät Qumranin seudulla käytössä ollutta auringon kiertoon perustuvaa 364 päivän kalenteria ja Johannes puolestaan virallista juutalaista kuukalenteria.<ref name=Humphreys /> Eri kalentereissa juutalainen pääsiäisjuhla sattuu eri viikonpäiville, jokamikä voi selittää kertomusten erot.<ref name=Kodell /> Joidenkin näkemysten mukaan Johanneksen evankeliumia on mahdollista tulkita myös niin, että ateria olisikin pääsiäisateria kuten synoptisissa evankeliumeissa tai vastaavasti synoptisia evankeliumeita on joskus tulkittu niin, että kyseessä ei olisikaan pääsiäisateria vaan pääsiäisateriaa muistuttava ateria ennen pääsiäistä, jolloin kuvaus sopisi yhteen Johanneksen kuvauksen kanssa.<ref name=Humphreys />

Markuksen ja Matteuksen kertomukset ovat saaneet vaikutteita [[palestiina]]laisesta perinteestä, kun puolestaan Paavalin ja Luukaan kertomuksissa on nähtävissä viitteitä [[Antiokiaantiokia]]laisesta liturgisesta perinteestä.<ref name=Kodell>{{Kirjaviite | Nimeke = The Eucharist in the New Testament | Julkaisija = Michael Glazier, inc. | Vuosi = 1988 | Tekijä = Kodell, Jerome| | Luku = The Accounts of the Last Supper | Sivut = 53-67| Julkaisupaikka =| Isbn = 0-89453-663-X}}</ref>