Ero sivun ”Helicobacter pylori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–"
Kh
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 21:
Oireilevien potilaiden helikobakteeritulehdus kannattaa hoitaa, mutta oireettomien potilaiden tulehduksen hoitamisen hyödyllisyydestä ei ole näyttöä.<ref>The European Helicobacter pylori study Group. Leading article. Current European concepts in the management of Helicobacter pylori infection. The Maastricht Consensus Report. Gut 1997;41:8–13.</ref>
 
Helikobakteerin hoitaminen vaatii useamman lääkkeen yhdistelmäkuurin. Tällä hetkellä parhaaksi havaittu hoitomenetelmä on yhdistelmähoito, jossa käytetään protonipumpuninhibiittoria sekä kahta eri [[antibiootti]]a, joko [[Amoksisilliini|amoksisilliinia]], [[Klaritromysiini|klaritromysiiniä]] tai [[Metronidatsoli|metronidatsolia]]. Protonipumppuinhibiittori tukee antibioottien vaikutusta <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=René W. M. van Der Hulst, Josbert J. Keller, Erik A. J. Rauws, Guido N. J. Tytgat|Otsikko=Treatment of Helicobacter pylori Infection: A Review of the World Literature|Julkaisu=Helicobacter|Ajankohta=1996-03-01|Numero=1|Sivut=6–19|Doi=10.1111/j.1523-5378.1996.tb00003.x|Issn=1523-5378|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1523-5378.1996.tb00003.x|Kieli=en}}</ref>.
 
Helikobakteerin esiintyvyys vähenee koko ajan länsimaissa. Suomessa se löytyy vuosina 1915–1935 syntyneistä 70–50 prosentilta ja vuosina 1955–75 syntyneistä 35–15 prosentilta.<ref>Sipponen P. Helicobacter pylori gastritis - epidemiology. J Gastroenterol 1997;32:273 - 7</ref>