Ero sivun ”Kiira (taruolento)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: +404, lähteeksi sopisi paremmin Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, jossa on kiirasta parisen sivua tekstiä mm. Savon, Pohjois-Karjalan, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan aineistoston pohjalta
+ täydennystä Vuotuisen ajantiedon mukaan, lähteistys alulle
Rivi 1:
'''Kiira''' eli '''piharikko''' on useilla Itä- ja Länsi-Suomen alueilla suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu paha, pihapiirissä vaikuttanut uskomusolento. Kiira tuli toisinaan asumaan talon pihapiiriin, ja tämä paha karkoitettiin piinaviikon torstaina eli [[kiirastorstai]]na. [[Kustaa Vilkuna]] toteaa teoksessa [[Vuotuinen ajantieto]] laajan, lähinnä Savosta, Pohjois-Karjalasta sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta kerätyn aineiston perusteella, että kiiraa ajettiin tai vedettiin erilaisilla sanonnoilla, esimerkiksi liikkumalla juosten tai rauhallisemmin talon tai navetan ympäri sekä kuljettaen mukana kaikkia mahdollisia karkoittavia aineksia, kuten väkeväntuoksuista tervansavua, palavien vanhojen nahkapalojen käryä, teräviä tai tulessa olleita rautaesineitä ja metallin ääntä, mahdollisesti virtsaakin.<ref name="Vilkuna"/>
'''Kiira''' on Länsi-Suomen joillakin alueilla tunnettu paha uskomusolento. Kiira tuli toisinaan asumaan talon pihapiiriin, jolloin se kannatti ajaa pois loitsulla ja taioilla. [[Kiirastorstai]] oli erityisen suotuisa päivä kiiran karkottamiseen.
 
Taloa kierrettäessä esimerkiksi palavan terva-astian ja muun vedettävän kuorman kanssa on saatettu hokea esimerkiksi loitsua ''Kits kiira metsään!'' tai ''Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle'' tai ''Kitis kiira mehtään, peltoin perätse, aitain alatse'', tai ''kitis kiira metsään, piharikko pellonpäähän'' Paikoin tämä kiiran karkoitus on ollut luonteeltaan näytelmän tai leikin kaltaista, jossa toinen osallistuja kyseli karkoittajalta, mitä tämä oli ajamassa tai tekemässä, jonka vastauksena karkoittaja kertoi karkoittavansa kiiraa. Erityisesti Pohjois-Savossa talon tai navetan ympäri saatettiin juosta lehmänkello kaulassa. Karkoitus saattoi helposti muuttua sisällä tuvassa tai pellolla toteutetuksi lasten juoksuleikiksi.<ref name="Vilkuna"/>
Nimitys Kiira on ilmeisesti syntynyt sanasta kiirastorstai, jonka vastine ruotsissa merkitsee puhdistamista ja torstaita, ja tulee juuri siitä, että sinä päivänä ihmisten asuinympäristöt puhdistettiin pahoista hengistä. Samoin [[kiirastuli]] viittaa puhdistamiseen.
 
Vilkunan mukaan vanhan kansan tavallisin selitys kiiran ajamiselle on, että näin menetellen käärmet eivät tulleet kesällä pihaan. Yleisemmin on selitetty esimerkiksi, "ettei paha pääsisi talloon pillojaan tekemään" (Virrat), tai että "pahat henget pakenisivat seudulta pois" (Pielavesi).<ref name="Vilkuna"/>
 
Kiira on Vilkunan mukaan jäänyt kansalle epäselväksi olennoksi. Tavan takana on hänen mukaansa ilmeisesti vanha katolisaikainen puhdistusmeno. Sananmukaisesti kiirastorstai merkitsisi puhdistustorstaita, ja kristillisesti ajatellen synneistä puhdistautumista.<ref name="Vilkuna"/> Vanhassa kirkossa kiirastorstai on vuoden 692 [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] Consilium quinisextum -kirkolliskokouksen päätöksen mukaan Herran [[ehtoollinen|ehtoollisen]] asettamispäivä.<ref name="Vilkuna"/>
 
Suomen kielen nimitys kiira on ilmeisesti laina muinaisruotsista. Nykyruotsin vastaava sana on ''skär'' 'puhdas'. Sanan johdannainen kiirastorstai on muinaisruotsissa ollut ''*skīrsla-þoorsdagher'' ja merkinnyt kiirastorstaita eli oikeastaan puhdistuspäivää. Tällöin katumuksentekijät puhdistettiin pitkän paaston jälkeen synneistä. Puhdistautumista havainnollistettiin poistamalla heidän päältään "tuhkakeskiviikkona" siroteltu tuhka.<ref name="Vilkuna"/>
 
Ortodoksisella karjalaisväestöllä kiirastorstai oli vuoden perusteellisin siivouspäivä, jolloin jokainen nurkka pestiin ja siistittiin. Risaiset ja likaiset vaatteet poistettiin käytöstä; mikäli mahdollista hankittiin uusia vaatekappaleita poistettujen sijaan.<ref name="Vilkuna"/> Hämeessä kiirastorstai oli vuoden paras siistimispäivä, jolloin myös tukka ja kynnet voitiin leikata.<ref name="Vilkuna"/>
Vilkunan mukaan Suomen kansa on käsittänyt asiat omalla tavallaan. Vilkuna ehdottaa, että mummojen ja lasten kuljettama käryävä tervatuokkonen voisi vastata vanhan kirkon suitsutusastiaa. Puhdistusta tarkoittavasta kiirasta tuli kaikkien raiskojen esiintymä, joka tuhdilla savulla, terävillä aseilla ja melulla karkoiteitettiin pihasta.<ref name="Vilkuna"/>
 
Kiirastorstain ohella [[kiirastuli]] viittaa puhdistamiseen.
 
==Lähteet==
 
{{viitteet|viitteet=
 
<ref name="Vilkuna">{{kirjaviite|tekijä=Kustaa Vilkuna|nimike=Vuotuinen ajantieto|luku=Maaliskuu|sivut=82-87 (Kiirastorstai)| kustantaja=Otava |ajankohta=1994|Isbn=951-1-13320-9|viitattu=31.3.2021}}</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==