Ero sivun ”Hurissalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty luokkiin Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
lisää lähteitä ja asiaa |
||
Rivi 1:
{{Saari WD
| kuvateksti =
| sijainti = {{coord|61|30|N|027|49|E|type:isle_region:FI-04|näyttö=rivi,otsikko}}▼
▲
| vesialue= [[Saimaa]]▼
| zoom = 9
| kunta = [[Puumala]], [[Mikkeli]]▼
| valtio = [[Suomi]]
| saariryhmä =▼
| maakunta = [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savo]]
| asutuskeskukset = Hurissalo▼
}}▼
| pinta-ala = 174 km² <ref name=manninen_397/>
| korkein kohta = 178 m [[mpy.]] <ref name=manninen_397/>
| väkiluku = noin 300
'''Hurissalo''' on [[Saimaa]]n toiseksi suurin [[saari]], joka sijaitsee [[Puumala]]n ja [[Mikkeli]] kunnissa [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Se on myös samanniminen saarella sijaitseva [[kylä]].<ref name=kp/>
== Maantietoa ==
Hurissalo on pohjois-etelä-suunnassa 20 kilometriä pitkä ja itä-länsi-suunnassa Kangaskylältä Jänniemeen 15 kilometriä leveä. Saaren pinta-ala on 174 [[neliökilometri]]ä eli 17 400 [[hehtaari]]a. Hurissalo rajautuu useisiin Eteläisen Saimaan luoteisosassa sijaitseviin järvenosiin. Itäpuolella aukeaa paikoin saaretin [[Lietvesi|Lietveden]] [[järvenselkä]], pohjoisessa saari jää [[Luonteri]]n eteläosan saariston suojiin ja etelässä sen rajaa avonainen [[Ruokovesi (Puumala)|Ruokovesi]]. Länsipuolella ovat saaret ja mantereen vastarannat hyvin lähellä Hurissaloa. Lounaispuolella sijaitsee [[Yövesi]] ja keskellä lännessä Louhivesi. Näiden välillä seuraa kuntarajakin Yövedeltä Ruununveteen, Kellariselältä Vuolteen kanavan kautta Laukonselkään. Kuntaraja jättää vesialueen ja kääntyy Hurissaloon päin. Laukonselältä jatkaa vesireitti Reinhuhdanlahden kautta Nokisalmeen ja siitä Louhiveden Lepänselkään. Tästä on Luonterille lyhyt matka Hipsunsalmelta Väätämönsalmen kautta Sappulanselälle ja Luonterin saaristoon.<ref name=kp/>
Saaren maisemassa toistuvat korkeat vuoret ja niiden väliset laaksot. Osa laaksoista painuvat Saimaan vedenpinnan alle päästäen vettä syvällekin saaren sisälle. Pitkät ja kapeat vuonomaiset lahdet rikkovat rantaviivan tehden saaresta epäyhtenäisen. Esimerkiksi Louhiveden Nokisalmesta alkava Säynätlahti on 6,3 kilometriä pitkä lahti, joka melkein irrottaa Hurissalosta Keriniemen jättäen vain alle 200 metriä leveän Hokkastaipaleen, jolla nimellä kannaksia kutsutaan Saimaalla. Hurissalon pohjoispäässä on yli kolmekilometrinen Keljunniemi, jonka 350 metriä leveässä Keljuntaipaleessa kohtaavat Luonterin Keljunlahti ja Linnunpäänselkä. Vielä on mainittava 5,5 kilometriä pitkä Riutanniemi, jonka Ruokotaipale on 60 metriä leveä. Sen vanha nimi kartoissa on Lilla Hurissalo eli suomeksi Pikku-Hurissalo <ref name=manninen_397/>. Siinä kohtaavat Ruokovesi ja Ruokosalmi. Ruokosalmesta työntyy saaren sisämaahan 4,3 kilometriä pitkä vuonomainen Sarkanen. Eteläpäässä sijaitsee Puskinsalo, joka on nimestään huolimatta 13 neliökilometrin kokoinen niemi. Sen pituus on 7,0 kilometriä ja leveys 3,0 kilometriä. Sen katkaisee lähes saareksi 2,5 kilometriä pitkä Pölöselkä, joka on nykyään Louonsalmessa eristetty pengertiellä Ruununvedestä. Pölöselkää voi pitää nykyään erillisenä järvenä. Puskinsalon liittää pääsaareensa 65 metriä leveä taival Läpikiven kallion alla <ref name=manninen_397/>.<ref name=kp/>
Saaren korkein vuori Tikirasinmäki kohoaa 178 metrin korkeuteen [[mpy.]], joka on 102 metriä ylempänä kuin Saimaan pinta. Muita korkeita vuoria ovat Riutanmäki (168 m), Koppelmäki (160 m), Haukkovuori (158 m) ja Holperinmäki (158 m). Puskinsalossa sijaitsee Tollonvuori (143 m), jonka yli 30-metrinen kallioseinämä kiinnostaa kalliokiipeilijöitä. Saaren pohjoispäässä on kivilouhikoita, joista tunnetuimat ovat Rakokivet. Saaressa on alle 100 järveä tai lampea. Suurimmista järvistä Lapinjärvi ja Valkiajärvi sijaitsevat Hurissalossa kuntien rajalla ja Asumajärvi, Yläjärvi ja Särkjärvi sijaitsevat Hauhalassa. Likojärvessä on 23 metriä syvää. Muitakin järviä on luodattu ja syvyyskartat on julkaistu. Luodattuja järviä on Vääräjärvi (21 m syvää), Särkjärvi (18,5 m), Yläjärvi (16 m), Lapinjärvi (16 m) ja Valkiajärvi (10,5 m). Hiirilammen vedenpinta sijaitsee 120,5 metrin korkeudella mpy. Maljalassa.<ref name=manninen_397/><ref name=kp/>
Pääosa saaresta kuuluu itäosastaan [[Puumala]]n kuntaan. Saaren luoteisosa kuului ennen kuntainliitoksia [[Anttola]]n kuntaan, joka on nykyään osa [[Mikkeli]]n kaupunkia. Puumalaan kuuluvassa Hurissalon kylässä on yli 200 taloutta ja noin 300 asukasta, mutta kesäasuntoja on lähes 800. Hurissalo on valittu [[Etelä-Savo]]n vuoden kyläksi vuonna 2005. Molempien kuntien alueella on useita kyliä, joista suurimpia ovat Hurissalo Puumalassa ja Hauhala Mikkelin puolella. Muita kyliä tai kulmakuntia ovat Mikkelissä Ikola, Hylkylä, Väätämö, Maljala, Montola, ja Puumalassa Kontila, Piskola, Jukarainen, Ihalainen, Matalalahti, Ruokotaipale, Liukkosenmäki ja Kangasniemi. [[Kantatie 62]] ylittää Väätämönsalmen Hurissalon luoteiskulmassa Hauhalan takana. Tie kulkee saaren läpi Hurissaloon, jossa se kääntyy koilliseen kohti Puumalaa. Saaresta on tieyhteys Hurissalosta Puskinsalon läpi länteen, Louhiveden ja Yöveden välistä [[Ristiina]]an. Hauhalasta lähtee pienempi tie kohti pohjoista ja ylitettyään [[Kuparonvirran lossi]]lla kapean salmen, tie jatkaa pohjoiseen Juvan suuntaa.<ref name=kp/>
== Historiaa ==
Kangasniemen nokalla sijaitsevan Vuolteenniemen editse levennettiin salmea Vuolteen kanavaksi vuonna 1836. Siitä tuli kuitenkin liian kapea ja mutkainen, etteivät suurimmat Saimaan laivat voineet sitä käyttää. Sen reunat ovat kivimuurattuja ja sen pituus on tulkinnasta riippuen 70–120 metriä. Kanavan leveys on vain 6–7 metriä. Kanavan tarkoituksena oli lyhentää Louhiveden ja Yöveden välistä siirtymää, jossa muuten olisi pitänyt kiertää Hurissalo tehden 70 kilometriä pitempi matka. Sitä olisi voinut lyhentää vielä viidellä kilometrillä avaamalla Läpikiven kannas vesiliikenteelle. Se tuli tarpeettomaksi, kun [[Someenjärvi|Someenjärvelle]] rakennetut [[Varkaantaipaleen kanava|Varkaantaipaleen-]] ja [[Kirkkotaipaleen kanava]]t valmistuivat vuonna 1877.<ref name=manninen_567/>
== Katso myös ==
Rivi 20 ⟶ 37:
==Lähteet==
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=kp>{{Karttapaikka|Hurissalo|6817780|544602|mittakaava=8|viitattu=9.7.2010 }}</ref>
* <ref name=manninen_397>{{Kirjaviite | Tekijä = Manninen, Ari | Nimeke = Saimaa – koko tarina | Vuosi = 2020 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =A Bonnier Group Company/Readme.fi | Isbn =978-952-321-783-6 | Viitattu = 29.3.2021 | Sivu = 397-401}}</ref>
* <ref name=manninen_567>{{Kirjaviite | Tekijä = Manninen, Ari | Nimeke = Saimaa – koko tarina | Vuosi = 2020 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =A Bonnier Group Company/Readme.fi | Isbn =978-952-321-783-6 | Viitattu = 29.3.2021 | Sivu = 567-570}}</ref>
}}
Rivi 32 ⟶ 51:
{{Etelä-Savon vuoden kylät}}
[[Luokka:Puumalan luonto]]
[[Luokka:Saimaan saaret]]
| |||