Ero sivun ”Orientalismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteen korjaus ja tynkämalline pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
* Yleiskielessä ”orientalistisella” voidaan tarkoittaa ”itämaiden” romantisoivaa, sadunomaista kuvausta.<ref name=jom>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004811261.html | Nimeke = Tästä kirjasta alkoi idän ymmärtäminen | Tekijä = Jukka O. Miettinen | Tiedostomuoto = | Selite = kirja-arvostelu, käyttäjätunnuksella | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 8.6.2011 | Viitattu = 8.1.2019 }} </ref>
Alkujaan orientti ja orientalismi viittasivat vain [[Orientti|Lähi-idän maihin]], koska ennen [[keskiaika]]a Kaukoitää ei Euroopassa tunnettu ollenkaan, mutta ajan myötä käsitteet ovat siirtyneet tarkoittamaan yhä itäisempiä alueita sitä mukaa kuin niistä on Eurooppaan tullut tietoa.
[[Tuhat ja yksi yötä|Tuhannen ja yhden yön tarinat]] käännettiin ranskaksi 1700-luvulla, ja ne vaikuttivat länsimaiden kuvaan Lähi-idästä. Ruotsissa tuli 1700-luvulla suosituksi lukea [[Jacob Jonas Björnståhl]]in orienttimatkojen kuvauksia. Kuvaukset [[haaremi|haaremeista]] loivat seksuaalisävytteisiä mielikuvia. Samoihin aikoihin alkoi syntyä orientalishenkisiä teatteriesityksiä ja oopperoita. 1800-luvulla [[Egypti]] ja [[Algeria]] innostivat taidemaalareita ja runoilijoita.<ref name="ouakrim-4">{{Kirjaviite | Tekijä = Najat Ouakrim | Nimeke = Nainen ja Islam | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 18 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Naisten kulttuuriyhdistys | Tunniste = ISBN 951-97930-0-3 }}</ref>
| |||