Ero sivun ”Kosti Raitio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokkalisäyksiä - kaupunginvaltuutettu Sortavala, Raahe, Jyväskylä
Kaupunkilinkit
Rivi 3:
Raition vanhemmat olivat vara[[nimismies]], [[siltavouti]] Juho Kåhlman ja Maria Margareta Berggren. Hän pääsi ylioppilaaksi 1873 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881. Raitio teki opintomatkat Saksaan 1886 sekä Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin 1904.
 
Raitio oli [[SortavalaSortavalan seminaari]]n seminaarin suomen ja ruotsin kielen lehtorina 1881–1889, ''[[Laatokka (sanomalehti)|Laatokka]]''-lehden päätoimittajana 1885–1887, [[Viipurin lääni]]n kansakouluntarkastajana 1889–1894 ja [[Jyväskylän seminaari]]n lehtorina 1895–1896. Hän toimi [[Raahe]]n seminaarin johtajana 1896–1899 ja Jyväskylän seminaarin johtajana 1900–1912. Näistä tehtävistä täysin palvelleena erottuaan hän toimi myös jonkin aikaa [[Gummerus|K. J. Gummerus -yhtiön]] palveluksessa.
 
Raitio oli jäsenenä Sortavalan[[Sortavala]]n, Raahen[[Raahe]]n ja Jyväskylän[[Jyväskylä]]n kaupunginvaltuustoissa. Hän oli [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsen 1893 ja 1908 sekä kansakouluoppikirjakomitean jäsen ja sihteeri 1895–1896.
 
Konstantin Raitio oli naimisissa vuodesta 1881 Elli Josefina Erikssonin (k. 1954) kanssa. Heidän poikiaan olivat kustannusjohtaja, suomentaja [[Martti Raitio]] ja säveltäjä [[Väinö Raitio]].