Ero sivun ”Viljelykarkulainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1:
[[Tiedosto:Abies sibirica HDR.jpg|pienoiskuva|oikea|250px|[[Siperianpihta]] (''Abies sibirica'') on yksi Suomen luonnossa viljelykarkulaisena esiintyvistä puulajeista.]]
 
'''Viljelykarkulainen''' on yleisnimitys viljellylle kasvilajille, joka on levinnyt kasvatus- tai istutuspaikaltaan muualle, uudelle kasvupaikalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljelykarkulainen | Nimeke = viljelykarkulainen | Julkaisu = Tieteen termipankki | Viitattu = 10.8.2020}}</ref> Tilanteesta riippuen viljelykarkulaisella voidaan tarkoittaa joko uusille kasvupaikoille siirtyneitä kasviyksilöitä tai kasvilajia, jonka yksilöitä on villiytynyt uusille kasvupaikoille. ViljelykarkulainenViljelykarkulaisista onvoidaan luonnossa usein [[vieraslaji]], yleensä [[uustulokas]], muttakäyttää myös luonnossatermejä alkuperäisinä esiintyvät lajit voivat esiintyä viljelykarkulaisina. Tällaisia ovat esimerkiksi [[vuorijalava]] (''Ulmus glabrapuutarhakarkulainen'') jatai [[metsävaahtera]] (''Acer platanoideskoristekasvikarkulainen''), joitatarkasteltavan kumpaakinlajin esiintyytaustasta Suomen luonnossa sekä alkuperäisenä että viljelykarkulaisina. Osasta viljelykarkulaisia voi kehittyä haitallisia vieraslajeja, kuten [[kaukasianjättiputki]] (''Heracleum mantegazzianum'') ja [[jättipalsami]] (''Impatiens glandulifera''), jotka ovat kumpikin Suomessa alun perin viljelykarkulaisiariippuen.
 
Viljelykarkulainen on luonnossa usein [[vieraslaji]], yleensä [[uustulokas]], mutta myös luonnossa alkuperäisinä esiintyvät lajit voivat esiintyä viljelykarkulaisina. Tällaisia ovat esimerkiksi [[vuorijalava]] (''Ulmus glabra'') ja [[metsävaahtera]] (''Acer platanoides''), joita kumpaakin esiintyy Suomen luonnossa sekä alkuperäisenä että viljelykarkulaisena. Osasta viljelykarkulaisia saattaa kehittyä haitallisia vieraslajeja, kuten [[kaukasianjättiputki]] (''Heracleum mantegazzianum'') ja [[jättipalsami]] (''Impatiens glandulifera''), jotka kumpikin ovat Suomessa alun perin viljelykarkulaisia.
Viljelykarkulaiset voidaan jaotella vakiintuneisiin ja satunnaisiin viljelykarkulaisiin. Vakiintuneet viljelykarkulaiset pystyvät lisääntymään uusilla kasvupaikoillaan sekä potentiaalisesti myös levittäytymään eteenpäin uusille kasvupaikoille, kun taas satunnaiset viljelykarkulaiset eivät pysty luomaan lisääntyvää [[populaatio]]ta uudelle kasvupaikalleen. Lisäksi viljelykarkulaisista voidaan myös käyttää termejä puutarhakarkulainen tai koristekasvikarkulainen kuvaamaan tarkasteltavan lajin taustaa.
 
Viljelykarkulaiset voidaan jaotella vakiintuneisiin ja satunnaisiin viljelykarkulaisiin. Vakiintuneet viljelykarkulaiset pystyvät lisääntymään uusilla kasvupaikoillaan sekä potentiaalisesti myös levittäytymään eteenpäin uusille kasvupaikoille, kun taas satunnaiset viljelykarkulaiset eivät pysty luomaan lisääntyvää [[populaatio]]ta uudelle kasvupaikalleen. Lisäksi viljelykarkulaisista voidaan myös käyttää termejä puutarhakarkulainen tai koristekasvikarkulainen kuvaamaan tarkasteltavan lajin taustaa.
 
Viljelykarkulaiset eroavat [[viljelyjäänne|viljelyjäänteistä]] siten, että viljelykarkulaiset ovat levinneet kasvatuspaikoiltaan uusille kasvupaikoille, kun taas viljelyjäänteet ovat jääneet kasvamaan ainakin suurin piirtein alkuperäiselle kasvatuspaikalleen aktiivisen kasvatus- ja hoitotoiminnan loppumisen jälkeen. Tarkka rajanveto viljelykarkulaisen ja viljelyjäänteen välille voi kuitenkin joskus olla hankalaa.