|
[[Kuva:Greenland 42.74746W 71.57394N.jpg|thumb|[[Grönlanti|Grönlannin]] mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella.]]
{{Korjattavat 2012}}
[[Kuva:GreenlandAntarctica 42.74746Wmajor geographical 71.57394Nfeatures.jpg|thumb|right|350px|[[Grönlanti|Grönlannin]]Etelämantereen mannerjäätikkö on suurin valkea aluekuvassa satelliittikuvassavalkoisella.]]
'''Mannerjäätiköt''' ovat yli 50 000 neliökilometrin laajuisia, poikkileikkaukseltaan litteitä [[jäätikkö|jäätiköitä]]. Mannerjäätiköitä on nykyään vain [[Grönlanti|Grönlannissa]] ja [[Etelämanner|Etelämantereella]], mutta [[jääkausi|jääkaudella]] suuria mannerjäätiköitä oli myös [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]], [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia|Aasian]] päällä. Nykyisten mannerjäätiköiden keskipaksuus on yli kilometrin ja ne sitovat 90 % Maapallon makeasta vedestä. Niiden sulaminen nostaisi merenpintaa 63,9 metriä<ref name="ipcc">{{Verkkoviite | Tekijä=Peter Lemke, Jiawen Ren ym. | Nimeke=Observations: Changes in Snow, Ice and Frozen Ground. Teoksessa Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter4.pdf | Julkaisija=IPCC | Tiedostomuoto =PDF| Viitattu=23.7.2009 | Kieli={{en}}}}</ref>. Valtavat jäämassat litistävät maankuorta jonkin verran alapuoleltaan.
'''Mannerjäätikkö''' on [[jäätikkö]], jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä. Maailmassa on nykyisin kaksi mannerjäätikköä: [[Etelämanner|Etelämantereen]] mannerjäätikkö (5,4 miljoonaa neliökilometriä ja 30 miljoonaa kuutiokilometriä) ja [[Grönlannin mannerjäätikkö]] (1,7 miljoonaa neliökilometriä). [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] aikana pohjoisen pallonpuoliskon mannerjäätiköt peittivät suuren osan Pohjois-Amerikasta ja Pohjois-Euroopasta.<ref name=nsidc>{{Verkkoviite | Osoite = https://nsidc.org/cryosphere/quickfacts/icesheets.html | Nimeke = Quick Facts on Ice Sheets | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = National Snow and Ice Data Center | Viitattu = 14.3.2021 }}</ref>
[[Etelämantereen mannerjäätikkö]] on suurin maapallolla oleva yhtenäinen jäämassa. Se sisältää noin 25 miljoonaa kuutiokilometriä jäätä 12,3 miljoonan neliökilometrin alueella. [[Transantarktiset vuoret]] jakavat sen suurempaan itäiseen ja pienempään läntiseen osaan. [[Grönlannin mannerjäätikkö]] on selvästi pienempi: sen tilavuus on noin kolme miljoonaa kuutiokilometriä ja pinta-ala 1,7 miljoonaa neliökilometriä.<ref name="ipcc" />
Mannerjäätikkö muodostuu, kun jollekin alueelle talvella satanut lumi ei sula kokonaan pois kesällä. Lunta kasaantuu tuhansien vuosien aikana ja tiivistyy jääksi uuden lumen paineessa.<ref name=nsidc /> Valtavat jäämassat litistävät maankuorta jonkin verran alapuoleltaan.
Mannerjäätiköt [[jäätiköiden virtaus|virtaavat]]<ref name="joughlin">[http://bigice.apl.washington.edu/background_greenland.html The Greenland Ice Sheet by Ian Joughin]</ref><ref name="jounglin_antarctica">[http://bigice.apl.washington.edu/projects_antarcticiceshelves2.html Antarctic Ice Shelf Change and Basal Melt Using ICESat, Cryosat, and Other Satellite Data University of Washington Principal Investigators: Ian Joughin and Ben Smith Funded by: NASA (Grant NNX06A103G)]</ref><ref>[http://bigice.apl.washington.edu/images/projects_Figure6.jpg projects_Figure6.jpg Figure6]. Bigice.washington.edu</ref> hitaasti mereen, koska niiden alustassa on suuren paineen ja jäätikön virtauskitkan takia sulanutta vettä ja koska jää on suuressa mitassa, pitkällä aikavälillä ja suurissa paineissa muovautuvaa. Jäätä poistuu mannerjäätiköiltä virtauksen mukana ja sulamalla. Pinnalle sataa kuitenkin uutta lunta, joka lopulta puristuu jääksi päälle satavien lumikerrosten painosta, ja näin jäätikön tasapaino säilyy.
Mannerjäätikön [[Jäätiköiden virtaus|jää virtaa]] koko ajan hitaasti alamäkeen. Rannikon lähellä valuva jää muodostaa [[Jäävirta|jäävirtoja]], jäätiköitä ja [[jäähylly]]jä. Mannerjäätikkö lakkaa kasvamasta siinä vaiheessa, kun uuden lumen määrä on sama kuin mereen valuneen jään määrä.<ref name=nsidc />
Mannerjäätiköiden arvellaan{{kenen mukaan}} syntyneen [[Jäävirta|vuoristojäätiköistä]], jotka ovat ilmaston kylmettyä valuneet alas laaksoon [[Vuorenjuurijäätikkö|vuorenjuurijäätiköiksi]] ja paksuuntuneet. Tämän logiikan mukaan kaikkien mannerjäätiköiden sisällä on vuoristoja, joiden rinteiden osia näkyykin monien mannerjäätiköiden reunoilla.
Maapallon kahdessa mannerjäätikössä on yhteensä yli 99 prosenttia maapallon kaikesta jäästä. Etelämantereen mannerjäätikköön sitoutunut vesi vastaa 60 metrin eroa merenpinnan korkeudessa ja Grönlannin mannerjäätikköön sitoutunut vesi kuuden metrin eroa. Mannerjäätiköt vaikuttavat myös maapallon säihin ja ilmastoon.<ref name=nsidc />
Mannerjäätikön pinnalla liikkumista vaikeuttavat monesti kylmyys, myrskyt, ohut ilma ja railot.
[[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisen]] johdosta Grönlannin mannerjäätiköstä sulaa kesäisin suurempi osa kuin aiemmin. Toisaalta jäätikön korkeimmilla kohdilla sataa nyt aiempaa enemmän, mikä kumoaa osittain sulamisen vaikutuksen. Itä-Etelämantereen mannerjäätikkö ei ole alkanut sulaa, mutta Länsi-Etelämantereen jäätikkö on pienentynyt.<ref name=nsidc />
== Katso myös ==
*[[Jäätikkö]]
*[[Vuorenjuurijäätikkö]]
*[[Grönlanti]]
*[[Grönlannin maantiede]]
*[[Etelämanner]]
*[[Jääkausi]]
*[[Jäätiköiden tasapaino]]
*[[Jään virtaus]]
*[[Kryosfääri]]
== Lähteet ==
| 