Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthanin patsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty kuva patsaan jalustan reliefistä |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Mietteissään istuvan Porthanin [[Representaatio (taide)|representaatio]] viittaa henkisen mahdin käyttäjien, ajattelijoiden ja filosofien kuvalliseen traditioon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 27 | Selite = | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
Sjöstrand muotoili Porthanin patsaan [[Rooma|Roomassa]] ja se valettiin [[München|Münchenissä]]. Pronssisen patsaan korkeus on 2,5 metriä. Patsaan jalusta on harmaata graniittia ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä.
Patsaan ympärillä oli alun perin korkea rauta-aita ja sen alla kivijalka. Nämä poistettiin 1800–1900-luvun vaihteessa, ja patsaan juurelle tehtiin laajemmat kukkaistutukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20141021145622/http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=49776 | Nimeke = Porthanin puisto | Tekijä = Leino, Juha | Selite = Internet Archivessa, tallennettu 21.10.2014 | Ajankohta = 28.12.2011 | Julkaisija = Turun kaupunki| Viitattu = 6.12.2015 }}</ref>
Rivi 17:
Edessä on kulmistaan viistottu suorakaiteen muotoinen pronssilaatta, johon on kuvattu [[Suomen vaakuna]]. Sitä kannattelee kaksi enkelihahmoa, joilla on soihdut käsissään. [[Enkeli]]t tai [[Putto|putot]] voidaan tulkita Porthanin patsaan yhteydessä [[Valistus|valistuksen]] tai [[Tiede|tieteen]] [[Genius|geniuksiksi]].
Jalustan taakse on kirjoitettu Porthanin nimi ja elinvuodet sekä teksti [[Latina|latinaksi]] ja [[Suomen kieli|suomeksi]]:
{{Sitaatti|"Aetenae memoriae viro Henrico Gabrieli Porthan patria memor" ja "Suomen maan ja Suomen kansan arvonhon asettajalle. Tähän kaikki Suomen kansa muistopatsahan panetti".}}
Rivi 45:
9) Walaistaan kuwapatsaan läheiset puistot ja awoimet paikat ilo-tulilla.<ref name= "abo" />}}
Seuraavana päivänä pidettiin kokous Juhlasalissa ja paljastettiin H. G. Porthanin hautakivi kirkkotarhassa lyhyine puheineen, virren laulamisineen ja Tuomiokirkon urkusoittoineen. Lauantaina [[Turun linna]], [[Turun tuomiokirkko|Tuomiokirkko]], Lukion kalustot ja Merikoulu olivat avoinna ja yleisön katseltavina.<ref name= "abo">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/367803/articles/620607 | Nimeke = Juhlamenoin osotus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = ilmoitus | Julkaisu = Åbo Underrättelsen | Ajankohta = 8.9.1864 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.6.2015 | Kieli ={{fi}}}}</ref>
Ensimmäisenä kansallismuistomerkkinä Porthanin patsas oli malli myöhemmille hankkeille myös yleisen rahainkeräyksen, lehdistökampanjoinnin ja työn edistymisen seurannan osalta.<ref name="Lindgr29">{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 29 | Selite = | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
| |||