Ero sivun ”Vasa (laiva)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
p Käyttäjän 195.181.205.153 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KLS tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee sotalaivaa. Katso myös [[Vasa|täsmennyssivu]] sanan muista merkityksistä.}}
[[Tiedosto:Vasa from port1.jpg|pienoiskuva|upright|''Vasa''-laiva museoituna [[Tukholma]]n Vasa-museossa.]]
▲ [[Kustaa II Aadolf]]in lippulaiva, joka upposi 10. elokuuta 1628 [[Tukholma]]n edustalla aloitettuaan juuri neitsytmatkansa. Vuonna 1961 laiva nostettiin merenpohjasta. Laivaa ruiskutettiin 17 vuotta säilöntäaine [[polyetyleeniglykoli]]lla<ref name="magnuss">[https://web.archive.org/web/20101029231911/http://www.mmk.su.se/~magnuss/peg.html Polyetylene glycol (PEG) treatment,] The Vasa's New Battle (Internet Archive)</ref> tilapäisessä säilytyspaikassa [[Wasavarvet]]illa. Vuodesta 1990 lähtien alus on ollut sille perustetussa [[Vasa-museo]]ssa [[Tukholma]]ssa.
==Rakentaminen==
Rivi 24 ⟶ 13:
''Vasa'' valmistui vuonna 1626, vaikka laivan neitsytmatka tapahtuikin vasta kaksi vuotta myöhemmin. Valmistuessaan laiva oli Ruotsin laivaston voimakkain sota-alus ja suurimpia [[sotalaiva|sotalaivoja]] [[Eurooppa|Euroopassa]]. Kolmikantisen aluksen pituus oli 69 metriä (vesilinjassa 46,5 metriä) ja korkeus kölistä mastonhuippuun 52 metriä. Vasa painoi noin 1 200 [[tonni]]a. Se oli varustettu 64 järeällä [[kanuuna]]lla.
Ajan tavan mukaisesti laiva oli koristeltu lukuisin [[veistos|veistoksin]], ja siitä oli määrä tulla paitsi Ruotsin laivaston suurin ja voimakkain, myös kaunein alus. Laivan [[patsas|patsaat]] ja veistokset esittivät muun muassa [[Raamattu|Raamatun]] hahmoja, [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen jumaltaruston]] sankareita ja muinaisen [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] [[Rooman keisari|keisareita]]. Nelimetrinen loikkaava leijona keulakuvana symboloi suurvalta-asemaan kohonneen kuningaskunnan mahtia. Vanhojen merimiesuskomusten mukaan koristeiden tarkoituksena oli suojella laivaa tuholta, mutta todellisuudessa niiden tuoma valtava ylipaino oli osasyy laivan uppoamiseen. Mahdollinen lisäsyy uppoamiseen oli laivan vinous, jonka epäillään johtuneen ruotsalaisten ja hollantilaisten puuseppien erilaisista mittayksiköistä. Tutkijoiden mukaan erilaisten mittayksiköiden käyttö saattoi olla syy laivan epäsymmetrisyyteen ja sitä kautta uppoamiseen.<ref>{{Verkkoviite |
==Neitsytmatka==
| |||