Ero sivun ”Tulivuori” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.197.164.90 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 80.223.61.245 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Lisäsin kuuhun muodostuneiden kraaterien kohtaan asteroidit, siinä luki meteoriitti. Nyt kohdassa lukee asteroidien ja meteoriittien kraaterit.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 162:
[[Tiedosto:Olympus Mons.jpeg|pienoiskuva|[[Mars]]in tulivuori [[Olympus Mons]] on aurinkokunnan korkein tunnettu vuori.]]
 
Paitsi Maassa, tulivuoria tiedetään olevan ainakin [[Venus|Venuksessa]], [[Mars]]issa sekä [[Jupiter]]in [[Io (kuu)|Io]]-kuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.volcanodiscovery.com/es/solar-system/volcanoes.html| Nimeke = Active volcanoes in the Solar System| Julkaisu = Volcano Discovery| Julkaisija = | Viitattu = 10.1.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maapallon [[Kuu]]ssa ei esiinny tulivuorenpurkauksia, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan Kuunkin sisäosat ovat ainakin osittain sulia.<ref>{{cite journal | author=M. A. Wieczorek, B. L. Jolliff, A. Khan, M. E. Pritchard, B. P. Weiss, J. G. Williams, L. L. Hood, K. Righter, C. R. Neal, C. K. Shearer, I. S. McCallum, S. Tompkins, B. R. Hawke, C. Peterson, J, J. Gillis, B. Bussey | title=The Constitution and Structure of the Lunar Interior | journal=Reviews in Mineralogy and Geochemistry | vuosi=2006 | volume=60 | issue=1 | sivut=221–364 | doi= 10.2138/rmg.2006.60.3 }}</ref> Joidenkin Kuun pinnanmuotojen, kuten [[Kuun meri|merien]], on kuitenkin oletettu syntyneen muinaisesta tulivuoritoiminnasta. Sen sijaan Kuun [[kraatteri|kraattereita]] ei ilmeisesti ole saanut aikaan tulivuoritoiminta vaan [[meteoriitti|asteroidien ja meteoriitti]]en törmäykset.
 
Venuksen pinnasta suurin osa on muodostunut tulivuoritoiminnan seurauksena, sillä laavakentät peittävät 85 prosenttia sen pinta-alasta. Venuksen pinnalla on lukuisia pieniä tulivuoria, jotka ovat jakaantuneet melko tasaisesti koko planeetan alueelle.<ref>Kakkuri 2005, s. 153.</ref> Venuksen tulivuoret ovat ilmaisesti purkautuneet pääsääntöisesti ilman tuhkaa muodostavia räjähdyksiä, ja purkautumisista on valunut rauhallisesti laavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://volcano.oregonstate.edu/oldroot/volcanoes/planet_volcano/venus/intro.html| Nimeke = Volcanoes on Venus| Julkaisija = Oregon State University| Viitattu = 10.1.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref> Laavavirrat ovat usein pitkiä, ja niiden uomat mutkittelevat planeetan pinnalla. Niin sanottu ”Venuksen Niili” on 6&nbsp;800 kilometriä pitkä. Venuksen pinnalla on myös monia erilaisia vulkaanisia pinnanmuotoja. [[Korona (astrogeologia)|Koronat]] ovat rengasvuorten ympäröiviä tasanteita, ja ne ovat ilmeisesti vanhoja [[Laavakupoli|laavakupoleita]], joiden keskiosa on vajonnut. Novat ovat puolestaan geometrisesti symmetrisiä kukkuloita.<ref>Kakkuri 2005, s. 155.</ref> Venuksen tulivuoria on pidetty sammuneina, mutta vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin mahdollisesti 37 toimivaa tulivuorta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.space.com/venus-may-have-active-volcanoes-new-evidence.html| Nimeke = There May Be Active Volcanoes on Venus: New Evidence| Tekijä = Choi, Charles Q| Julkaisu = Space.com| Ajankohta = 3.1.2020| Julkaisija = Future US, Inc| Viitattu = 10.1.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>