Ero sivun ”Koivut” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
| kuva = Illustration Betula pendula0.jpg
| kuvateksti = [[Rauduskoivu]] (''Betula pendula'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| lahko = [[PyökkimäisetFagales]] ''Fagales''
| heimo = [[Koivukasvit]] ''Betulaceae''
| suku = '''Koivut''' ''Betula''
| suku_auktori = [[Carl von Linné|L.]]
Rivi 16:
| commonscat = Betula
}}
[[Kuva:Birch trees in Finland.JPG|thumb|240px|Suomalaista istutuskoivikkoa keskikesällä]]
 
'''Koivut''' (''Betula'') on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia[[laji]]a [[Pohjoinenpohjoinen pallonpuolisko|pohjoisen pallonpuoliskon]] [[Lauhkealauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] [[puu|puita]] ja [[pensas|pensaita]]. Ne ovat [[kesävihanta|kesävihantia]], [[tuulipölytys|tuulipölytteisiä]] ja [[yksikotisuus|yksikotisia]]. Lehdet ovat oksilla [[lehtiasento|kierteisesti]] ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. [[Emi]]- ja [[hede]]norkot ovat samassa puussa. Eminorkot ovat hedenorkkoja pienempiä ja kukkiessaan pystyjä. Hedenorkot ovat pitkiä ja riippuvia. Lenninsiivelliset siemenet[[siemen]]et varisevat syksyllä, ja ne kulkeutuvat tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Koivujen runkoa ja oksia verhoaa helposti kuoriutuva tai hilseilevä, usein valkoinen ja mustaviiruinen kuori eli [[tuohi]].<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/betula/betul/welcome.html | Nimeke = Den virtuella Floranfloran | Tekijä = Anderberg, A. & A.-L. | Ajankohta = 2004–2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 7.7.2009 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 
== Levinneisyys ==
Koivut ovat [[Suomi|Suomen]] [[lehtipuut|lehtipuista]] yleisimpiä, ja [[hieskoivu|hies-]] jasekä [[rauduskoivu]]t ovat Suomen kylmässä ilmastossa jopa osittain kilpailukykyisiä Suomen metsiä dominoivalle [[metsäkuusi|kuuselle]]. Koivuja kasvaakin [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykkeellä]] sekaisin havupuiden kanssa, mikä tekee niistä merkittävän lehtipuuryhmän. Suomen kotoisista koivulajeista hies- ja rauduskoivua tavataan lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] [[Välimeri|Välimeren]] seutuja ja idän aroa[[aro]]a lukuun ottamatta. [[Tunturikoivu]] on sen sijaan rajoittunut [[Lappi]]in, ja [[vaivaiskoivu]]a ei juuri kasva [[Baltian maat|Baltian maiden]] eteläpuolella. Rauduskoivu pitää kuivemmasta maaperästä kuin kosteampaa maaperää arvostava hieskoivu. Vaivaiskoivu on Lapissa joka paikan kasvi, Etelä-Suomessa vain rehevien [[suo|turvesoiden]] asukas.
 
== Elinkierto ==
Rivi 30 ⟶ 29:
 
== Käyttö ==
[[Kuva:Birch trees in Finland.JPG|thumb|240px250px|Suomalaista istutuskoivikkoa keskikesällä]]
Koivupuusta valmistetaan muun muassa [[huonekalu]]ja, [[sukset|suksia]] ja [[työkalu]]jen varsia sekä koriste-esineitä, entisaikaan myös [[ajoneuvo]]ja.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp) | Sivu = 1888 | Luku = Koivu | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref> Erityisen arvokkaita ovat [[rauduskoivu]]n muunnokset [[visakoivu]] ja [[loimukoivu]].<ref name=Kasvioppi>{{kirjaviite | Tekijä = Jorma Someri, Arvi Ulvinen, Reino Kalliola | Nimeke = Kasvioppi (14. painos) | Sivu = 111 | Luku = Koivulajimme | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1969}}</ref>. Teollisuudessa koivusta valmistetaan myös [[vaneri]]a ja [[sellu]]a.<ref name=Kasvioppi /> [[Puutalo|Rakennuspuuksi]] koivu sen sijaan ei kelpaa, koska ulkoilmassa se alkaa nopeasti lahota ja muuttua hohkaiseksi.<ref name=Kasvioppi /> [[Duramold]]-puukomposiitissa käytetään koivuviiluja.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivut