Ero sivun ”Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 49:
Marraskuussa 1990 konservatiivien kanssa liittoutunut Gorbatšov kuvasi balttien vaatimuksia ETY-kokouksessa fasistien liikkeellelähdöksi. Lopulta Gorbatšovin [[OMON]]-joukot hyökkäsivät Vilnassa tammikuussa miehittäen Vilnan tärkeimpiä rakennuksia ja valtasivat aseettomien mielenosoittajien suojeleman TV-tornin, surmaten 15 mielenosoittajaa ja haavoittaen yli sataa. Latviassa tehtiin samantyyppinen operaatio, jossa Riiassa kuoli 4 sisäministeriön rakennuksen puolustajaa. Ulkomaiden painostus esti näitä tapahtumia toistumasta Virossa. Baltian maat eivät halunneet maaliskuussa osallistua äänestykseen Neuvostoliiton tulevaisuudesta vaan järjestivät omat äänestyksensä. Kaikissa maissa ainakin 78 % väestöstä kannatti itsenäisyyttä, myös venäläisten enemmistö.
 
Tammikuussa vuonna 1991 Neuvostoliiton sisäministeriön Omon-joukot valtasivat Riian lehdistötalon. 13. tammikuuta 1991 kuoli 14 ihmistä, kun neuvostoarmeija hyökkäsi [[Vilna]]n TV-asemalle. Samana päivänä Venäjän presidentti Boris Jeltsin antoi kuitenkin kirjallisen tukensa Baltian maiden itsenäisyydelle. 20. tammikuuta 1991 Omon-joukot aloittivat vielä yhden verisen yhteenoton Latvian sisäministeriössä, ja viisi ihmistä kuoli. Samana päivänä oli demokraattien mielenosoitus Moskovassa.<ref name="Hosia_1991_241">Martti Hosia: ''Raportti Moskovasta'', s. 241. 1991.</ref>. Venäjän parlamentin demokraattinen puhemies [[Boris Jeltsin]] tuki tammikuun tapahtumissa Baltian maita, koska ajoi itse demokraattista Venäjää. Monet venäläiset sotilaskomentajat kieltäytyivät lähettämästä joukkojaan baltteja vastaan.<ref>Lukkari, s. 204.</ref> Tämän takia venäläisten operaatio epäonnistui.
 
[[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen]] yhteydessä vallankaappausta yrittävä juntta määräsi elokuussa 1991 [[Pihkova]]ssa sijaitsevan 76. maahanlaskudivisioonan Viroon estämään sen itsenäistyminen.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9098553 | Nimeke = Kolme elokuun päivää – näin Viro itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten | Tekijä = Kaarlo, Ahti | Ajankohta = 17.8.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 18.12.2016 }}</ref> Neuvostojoukot suuntasivat Tallinnaan melko kevyellä kalustolla, mutta Virolla ei ollut tarvittavia aseita sitäkään vastaan.<ref name="Yle" /> Viron itsenäisyysliike Kansanrintaman turvallisuuspäällikkö [[Andrus Öövel]] pyysi elokuun 19. ja 20. päivän välisenä yönä ihmisiä ympäröimään Tallinnan televisio- ja radiotalon raskailla ajoneuvoilla, jotta neuvostojoukot eivät voisi valloittaa sitä.<ref name="Yle" /> Elokuun 20. päivänä, jolloin neuvostojoukot saapuivat Tallinnaan, kaikki radiotalolla johtavat tiet oli saatu suljettua tiesuluilla.<ref name="Yle" /> Myös [[Toompea]]ssa rakennettiin panssariesteitä turvamaan [[Viron hallitus]]ta.<ref name="Yle" /> Neuvostojoukot saapuivat [[Tallinnan televisiotorni]]lle aamuyöllä 21. elokuuta.<ref name="Yle" /> Televisiotornin ulkopuolella ihmisketjuna olleet vapaaehtoiset estivät neuvostojoukkoja valtaamasta televisiotornia, josta välitettiin tietoa tapahtumista ulkomaille.<ref name="Yle" /> Neuvostojoukot saivat hetkeksi haltuunsa televisiotornin alaosat, mutta ne joutuivat vetäytymään iltapäivällä 21. elokuuta vallankaappausyrityksen epäonnistuttua.<ref name="Yle" />