Ero sivun ”Kauniaisten kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kauniaisten kartano''' on [[Kulovesi|Kuloveden]] rannalla [[Kauniainen (Suoniemi)|Kauniaisten]] kylässä [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]lla entisen [[Suoniemi|Suoniemen]] kunnan alueella sijaitseva kartano, joka muodostettiin 1690-luvulla ratsutilaksi Hannu ja Kela –nimisistä tiloista. Suoniemen Kuljun ja Kauniaisten kylät annettiin 1641 läänityksenä Ruotsin armeijan ylipäällikölle, sotamarsalkka [[Herman Wrangel]]ille. Tämän läänityksen peruuttamisen jälkeen perustettiin kyliin 1671 [[Kuljun kartano (Suoniemi)|Kuljun kartano]] ja 1690-luvulla Kauniaisten kartano. Vuonna 1758 kartanon osti evrstiluutnantti Gustaf Adolf Hjärne, joka yhdisti siihen Pöllön, Käyrän ja Pakulan talot sekä pani kylässä alulle [[isojako|isonjaon]]. Jo vuonna 1761 Hjärne kuitenkin kutsuttiin [[hattupuolue]]en edustajana [[Ruotsin valtaneuvosto]]on, mikä edellytti pysyvää oleskelua [[Tukholma]]ssa, ja kartanon uudeksi omistajaksi tuli eversti [[Augustin Ehrensvärd]]. Kun [[Viapori]]n linnoituksen rakennustyöt sitoivat hänet Helsinkiin, hän myi Kauniaisten kartanon vuonna 1765 [[Porin rykmentti|Porin rykmentin]] luutnantti Karl Reinhold von Konowille. Von Konowin jälkeen kartano kuului [[Aminoff]]in, [[von Kraemer]]in ja [[Wegelius|Wegeliuksen]] suvuille.<ref>Juhani Piilonen: ''Sastamalan historia 2'', s. 230–232. Sastamalan historiatoimikunta, 2007. ISBN 978-951-97691-5-8.</ref>
 
Kauniaisten kartanolla oli useita [[Torppa|torppia]] 1700-luvulta alkaen. Kartanon torpat sijaitsivat pääosin Kauniaisten peräkylässä sekä Jumesniementien varressa lähellä [[Hämeenkyrö]]n rajaa. Torpat itsenäistyivät vuodesta 1918 alkaen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen kartanon maista pakkoluovutettiin siirtoväelle noin 700 hehtaaria, mikä oli lähes puolet kartanon siihenastisesta kokonaispinta-alasta. Peltoalastaan kartano menetti kaksi kolmasosaa.<ref>Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen: ''Nokian ja Pirkkalan historia 1865–1993'', s. 374. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta, 1993. ISBN 951-95972-1-2.</ref> Nykyisin kartanossa kasvatetaan Charolais-rotuista [[lihakarja]]a.<ref name=rky>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3994 Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt : Nokia : Kauniaisten ja Kuljun kartanot]</ref><ref name=kyla/><ref>[https://www.puheenaiheet.fi/uutiset/lihakarja-on-jalostettu-lihan-syomista-varten/ Juha-Tapani Kusnetsoff : Lihakarja on jalostettu lihan syömistä varten, puheenaiheet.fi 29.9.2019]</ref>