Versio 15. marraskuuta 2006 kello 18.57 muokkaa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 27. marraskuuta 2006 kello 10.13 muokkaa kumoa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Kalkitus''' saa kasvit kasvamaan paremmin.<ref>[http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/03_kalkitus/07_miksikalkita/02_suurempisato/index.jsp Kalkitus on tie suurempiin satoihin.] - Farmit.net, luettu 12.11.2006</ref> Suomen maaperä on normaalisti [[Happamuus\|hapanta]], mutta happamuus vaihtelee maalajeittain.<ref name="farmi">[http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/03_kalkitus/06_kalkitustarpeet/index.jsp Kalkitustarpeen aiheuttajat] - Farmit.net, luettu 12.11.2006</ref> Kun kasvit ottavat maasta ravinteita, se happamoituu lisää ja sen jälkeen siitä on vielä vaikeampi saada ravinteita irti. Jotkut kasvit tarvitsevat [[kalkki]]a enemmän, jotkut taas viihtyvät happamammassa maassa. <ref name="nicehouse"> [http://www.nicehouse.fi/puutarha/phoito/lannoitt/kalkitus.htm Kalkitus] - Nicehouse.fi, luettu 12.11.2006</ref> Myös kostea ilmasto, [[Happosade\|hapan laskeuma]], maan runsas muokkaus, lannoite[[typpi]] ja rannikkoseuduilla [[sulfaatti]]maat saavat aikaan kalkitustarpeen.<ref name="farmi" /> Kalkkia myydään sekä jauheena että rakeisena. Kalkituksessa käytettäviä aineita ovat Rivi 12: * luujauho <ref name="suomalainen">Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh ja Meeri Saario: Suomalainen piha ja puutarha, s. 250-251. Gummerus 2002.</ref> ~~Kalkituksen~~Kalkitus ~~voi~~pitäisi suorittaa ~~keväällä~~3-4 ~~lumiseen~~viikkoa ~~aikaan~~ennen [[Lannoite\|lannoitusta]], ~~mutta~~että ~~syksykin~~kalkki onehtisi ~~hyvä~~imeytiä ~~aika~~eikä tulisi ongelmia esdimerkiksi lannoitteiden typen kanssa. ~~Kalkkia~~Kalkituksen eivoi ~~saa~~periaatteessa ~~laittaa~~tehdä ~~samaan~~mihin aikaan ~~kuin~~vuodesta ~~muita~~tahansa.<ref ~~lannoitteita~~name="suuri">Carin Swanström (toim.): ~~Lisäksi~~Suuri puutarhakirja, s. 44-45. WSOY 2000.</ref> Sen voi suorittaa keväällä lumiseen aikaan, mutta syksykin on hyvä aika. seKalkki imeytyy parhaiten kosteaan maahan, mieluiten levitys kannattaa siis suorittaa juuri ennen sadetta.<ref name="nicehouse" /> Jos kalkin saa sekoitettua maan sekaan, se vaikuttaa nopeammin. Olemassa oleville istutuksille voi kuitenkin levittää kalkin maan pinnalle. Jos kalkitusta ei ole tehty pitkään aikaan, kyseessä on peruskalkitus: sillä poistetaan happamuutta reilusti ja nostetaan pH halutulle tasolle. Ylläpitokalkituksella puolestaan säilytetyään happamuus sopivalla tasolla.<ref name="kekkilä">[http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?Open&cid=peruskoulukalkitseminen Maan kalkitseminen] - Kekkilä, luettu 12.11.2006</ref> Ylläpitokalkitus tulisi suorittaa 3-5 vuoden välein.<ref name="suomalainen" /> Kalkituksen tarve ja määrä riippuvat siis maan pH-arvosta. pH:n voi mitata itse tai tutkimuksen voi teettää. Hiekka- ja hietamaille dolomiittikalkkia voi antaa perustamisvaiheessa 30-50 kg [[aari]]lle. Ylläpitokalkituksena voi laittaa 5-10 kg dolomiittikalkkia tai ämpärillisen tuhkaa aarille.<ref name="suomalainen" /> Viljelymailla keskimääräinen kalkintarve on 400 kg [[hehtaari]]lle vuodessa, mutta luku voi vaihdella paljon: esimerkiksi voimaperäisessä säiliörehuviljelyssä kulutus voi olla jopa yli 700 kg. <ref name="farmi" /> Esimerkiksi seuraavat kasvit viihtyvät happamassa maassa eivätkä kaipaa kalkitusta: [[pensasmustikka]], [[angervot]], [[alppiruusut]], [[havupuut]] ja [[kanerva]]t.<ref name="nicehouse" /> Viljelykasveista peruna tarvitsee hieman happaman maan (pH 6). Myös [[vadelma]], [[herukat]], [[Tarhaomenapuu\|omena-]] ja [[päärynä]]puut viihtyvät sellaisessa. Kuitenkin useimmat puut, pensaat ja vihannekset viihtyvät neutraalissa maassa. [[Happamuus\|Emäksisessä]] maassa (pH yli 7) viihtyvät esimerkiksi [[luumu]]- ja [[Prunus\|kirsikkapuut]], [[karviainen]] sekä jotkut [[Sipulit\|sipuli-]] ja salaattilajikkeet.<ref name="suuri" /> ==Lähteet==

Ero sivun ”Kalkitus” versioiden välillä